Vieraat, jotka eivät kutsuilla syö mitään
Onko teidän mielestä epäkohteliasta, jos kutsuvieras ei juhlissa syö mitään? Eilen oli lapsen syntymäpäivillä pari vierasta, jotka eivät maistaneet mitään. En nyt loukkaanut siitä heille, mutta itsestäni tuntuu ikävältä, kun itse on leiponut kakkuja ja hankkinut muuta tarjottavaa. Ja kyseessä ei siis lapset vaan ihan aikuisvieraat.
Tietenkään ei tarvitse santsata eikä jokaista sorttia tarvitse maistaa, mutta itse ainakin miellän hyvän tavan mukaiseksi, että kutsuilla tai arkenakin kylässä edes jotakin otetaan.
Kommentit (906)
Vierailija kirjoitti:
en syö kakkuja joista lapset on "puhaltanut" kynttilät sammuksiin
Niin voi kauheeta! Mutta kun aikuiset puhaltaa, sittenkö syöt?
Mä olen syönyt kaikissa juhlissa, kemuissa ja illanistujaisissa, kavereilla, ravintoloissa ja vaikka sun missä katukeittiöissä koko ikäni, enkä ole kertaakaan sairastunut. Ruokamyrkytystä ei ole ollut koskaan, enkä keksi, mitä muuta tautia niistä ruoista nyt voisi saada. Voin tosiaan syödä vaikka minkä kaukaisen katukeittiön tuotteita, ja ainoa, minkä jätän minäkin väliin, on lasten tekemät leipomukset. Omien lasten kanssa on tietenkin tullut leivottua ja niitä olen tottakai syönyt, kun olen itse ollut mukana tekemässä, mutta silloin kun en ole nähnyt miten ne on tehty niin jätän väliin.
Vatsan kanssa ongelmia niin ei uskalla syödä mitään ?
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään ole mitään velvollisuutta syödä eikä selittää syömättömyyttään. Miksi haluatte väkisin tehdä ongelmia joka asiasta?
Ei kun ne toisethan sitä ongelmaa asiasta tekevät.
Taitaa olla ruokarajoitteinen tai bakteerikammoinen.
Olen aina syönyt kun on tarjottu ja vieraat ovat aina syöneet jos heille olen tarjonnut. Muuten voin vain ajatella että jos jo etukäteen tietää ettei halua syödä niin sen voi ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino ja painon kanssa kamppailu on tänäpäivänä tosi yleistä.
Ruokaa ja herkkuja on niin hirveät määrät jatkuvasti tarjolla, että tämmöinen juhlissa herkuttelu on vähän menettänyt merkityksensä. Kun monen elämä on yhtä juhlaa jokapäivä syömisten suhteen.
Moni kamppailee todella houkutuksia vastaan.
Eikö tämä ongelma ratkea helposti niin, ettei herkuttele arkena, vaan jättää herkuttelun erikoistilanteita varten... ? Niin minä olen tehnyt. En koskaan osta herkkuja kotiin. Jäätelöt, suklaat, leivonnaiset syön aina jossakin muualla: sukulaisbileissä, kylässä, ravintolaillallisilla, matkoilla. Tällä tavalla painokin pysyy kurissa + juhlien emännät tykkäävät, kun tarjoilu tekee kauppansa.
Töissä joku leipasee melkein joka päivä ja sitten Viik nloppuna pitäisi vielä syödä nisut ja kakut.
Onneksi vihdoin opin, että en syö enää kohteliaisuudesta. Paino tippui 10 kg sen jälkeen
Outoa porukkaa
- Mikä on maailman homoin nimi?
- P ut1n 😄
Eipä uskoisi, että tällainenkin voi olla ongelma. Juhlissa on usein lähtökohtaisesti hienommat pöperöt kuin monen arkipöydässä. Kyllä itselleni on aina voileipäkakut, lohi, erilaiset piirakat ynnä muut kelvanneet. Onneksi itsellä on ystäväpiiri, missä hyvä ruoka maistuu kaikille kutsuilla ja juhlissa, niin ei ole ongelmaa tuollaisesta.
En syö kutsuilla vaikka olen lihava.
Minulle tulee panikkikohtaus yhteissyömingeissä: Pitää seurustella iloisena ja syödä samalla. Sekä juoda kahvia.
Näin monen asian yhtäaikaa tekeminen on painajaista: Hiki valuu ja kädet tärisee, hartiat jumittuvat, tuntuu että kaadan kahvikupin tai loiskautan tarjotun piirakkapalan kermanekkaan, hiha viistää täytekakun päällistä.
Yleensä syön jonkun helpon ja pienen suolaisen syötävän ja tempaisen yhden kupin kahvia.
Sitten pitää jo päästä ulos nurkan taakse haukkomaan henkeä.
Anteeksi, tiedän, että tarjottavat herkut ovat varmasti hyviä, en vain pysty.
Olen tuntenut joskus ihmisiä jotka ovat ihan sanoneet että kylässä eivät voi syödä mitään. Kotona kyllä syövät. En muista onko tuolle oireille jokin nimitys vai onko se neuroosi vai mikä. Paras olisi jos siitä ei tee mitään ongelmaa , siis ne jotka syövät.
Ihmisillä voi olla myös nielemisongelmia ja herkutkaan eivät sujahda kurkusta alas sen paremmin kuin ruokakaan. Seurassa syöminen ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää syödä muiden räpläämiä ruokia
Kaikki valmiina marketistakin ostetut ovat muiden "räpläämiä". Miksi pitää käyttää sanaa räplääminen joka kuulostaa negatiiviselta jos joku on laittanut ruokaa? Olette menossa omituiseen suuntaa jos juhlissakaan ei voi muiden räpläämiä ruokia/leipomuksia syödä. Kuviteltuja allergioita ym. on näköjään koko kansalla. Joillakin harvoilla ihan todellisiakin.
Muiden valmistamat syötävät ovat "räplättyjä" "räävittyjä" ja lihavat eivät syö, he "mässyttävät" "ahtavat"
vaikka söisi yhden suolatikun hitaasti ja sirosti sormillaan pidellen.
Tämähän se on puhetyyli täällä.
Vierailija kirjoitti:
En syö kutsuilla vaikka olen lihava.
Minulle tulee panikkikohtaus yhteissyömingeissä: Pitää seurustella iloisena ja syödä samalla. Sekä juoda kahvia.
Näin monen asian yhtäaikaa tekeminen on painajaista: Hiki valuu ja kädet tärisee, hartiat jumittuvat, tuntuu että kaadan kahvikupin tai loiskautan tarjotun piirakkapalan kermanekkaan, hiha viistää täytekakun päällistä.
Yleensä syön jonkun helpon ja pienen suolaisen syötävän ja tempaisen yhden kupin kahvia.
Sitten pitää jo päästä ulos nurkan taakse haukkomaan henkeä.
Anteeksi, tiedän, että tarjottavat herkut ovat varmasti hyviä, en vain pysty.
Voi hyvä rakas ystävä. Ymmärrän sinua täysin. Ei näiden asioiden pitäisi olla näin kovin vaikeita eikä haastavia. Mitäs tässä nyt sitten? Pitää vain selvitä. Selvitä ja selvitä, aina vaan kaiken aikaa ja kaikesta.
Miten ihmeessä saatte tehtyä noin ison ongelman siitä mitä joku muu ei syö. 😳
Vierailija kirjoitti:
toiset vähän arvioivat paikan ja henkilön mukaan, kannattaako siellä syödä mitään vai onko vaikka hetken mieluummin nälissään
Voi olla että joku on täysin allerginen kakuissa yms käytettäville aineille,tai diabeetikko. Ei vain tee numeroa asiasta ,jos ei pysty nauttimaan tarjottavista . Nirppanokkien kannattaisi pysyä kotonaan,jos ei ole käytöstapoja. Itse otan juhlissa tarjottuja herkkuja ja kiitän,kehun vielä jos joku kakku tms oli erikoisen hyvää.
On monesti ilahtunut täysin ihminen,joka on ikänsä toisia passannut,eikä ole kiitoksen sanaa koskaan kuullut. Eräälle emännälle sanoin työtehtävissä siellä ollessani että olet tavattoman hyvä kokki,ilahtui suuresti. Häneltä opin,että pikkuisen suolaa marjakiisseliin ottaa siitä paremmin maut esiin. Kastikkeensa myös oli sanoinkuvaamattoman hyvää.
Joo... itse olen huomannut lastensynttäreillä kun lapset nyrpistävät nenää kaikille tarjoiluille. Onneksi jotkin sentään maistavat jotain mutta sitten heti tulee kommenttia 'mä en tykkää tästä!' leipomuksia räävitään ja jätetään lautasille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takuuvarma keino siihen että saa minut olemaan syömättä on "me leivoimme pirjo-irmelin 2v kanssa näitä!"
Kaikki ihmiseritteet.
Leivonnaiset paistetaan kuumassa uunissa, siellä pelottavat pöpöt kuolevat.
Ostakaa kutsuille kaupantavaraa.
Pitääkö tätä enää jatkaa???
"No maistakaa ny, kun Jere-Päivikki 3v. on ihan itte tehny sen...."
...vihreä jojo nokasta roikkuen, jota kieli yrittää tasaisin väliajoin vielä tavoitella.