Vieraat, jotka eivät kutsuilla syö mitään

Ehkä heillä oli ruokavaliota rajoittava allergia tai sairaus, jota eivät halunneet ottaa puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.

Mmiksi pitää kytätä mitä se yksi ihminen syö tai ei syö? Meinaatko että sinulta muka jäisi huomaamatta, kun noin tarkkaan häntä seuraat, jos hän ottaisi lautaselle ja jättäisi syömättä? tuskin.

Minä en syö makeaa, enkä syö sitä myöskään vieraisilla. En syö vehnäpommeja, enkä rasvaisia ruokia. En selitä tätä etukäteen, koska en jaksa sitä että aletaan kyselemään että no mitäs minä sinulle sitten tarjoiaisin, ja kutsuja stressaa entistä enemmän. Juuri tänään kävin kahvilla tutuilla, jotka tarjosivat pullaa jäätelöä. Sanoin vain että en pidä makeasta, mutta kiitos.Sitten he olivat vähän hämillään että kun ei osattu sinulle varata sopivaa syötävää... Ei tarvitse olla, olen aikuinen ja teen omat päätökset itse, ja syön silloin kun itse haluan.

Itse en mielelläni enää kutsu ihmisiä kotiini. Melkein kaikilla on nykyään allergia tai keliakia tai he välttelevät tätä ja tuota ruoka-ainetta. Keliakia on vakava asia ja samoin joku pähkinäallergia.  Mutta muuten on ymmärrä miksi niin moni päättää olla syömättä tiettyjä ruoka-aineita. Tyyliin "olen päättänyt, etten enää syö" (seuraa pitkä lista). Emännän on  vaikeaa valmistaa mitään, mikä sopii kaikille vieraille. Olen ehkä huono ruuanlaittaja. Mielelläni tapaisin ihmisiä kotona, niin voitaisiin jutella ilman kahviloiden hälyä. Rahatilanne ei salli ulkona syömistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se epäkohteliasta. Toki voi olla että kys tyypeillä on joku dieetti päällä, allergioita tms, mutta mielestäni silloin voisi avata suunsa ja kertoa asiasta. Tarjoilujen karttaminen tuppisuuna antaa kumman viestin.

Allergioista mainitseminen voi aiheuttaa hirveän kyselytulvan, kun emäntää hävettää sopivan tarjottavan puuttuminen ja haluaa epätoivoisesti keksiä jotain. Muutenkin aihe kiinnostaa joitain ihmisiä tarpeettoman yksityiskohtaisesti. Jos siis ei nälkä vaivaa, voi olla helpompi vain olla ottamatta mitään ja toivoa ettei kukaan huomaa.

Minä kärsin joskus vatsavaivoista, joista on noloa puhua muille. Olen huomannut, että säännölliset ruoka-ajat ovat itselleni parempi. Käytännössä syön aterian kerralla. Seuraavan kerran syön vasta muutaman tunnin kuluttua. Jos vierailu sattuu näiden väliin, minun on parempi juoda kylässä vain kahvia. Arvostan rupattelua tuttujen kanssa. Pahimpia vierailupaikkoja ovat olleet sellaiset, joissa vähän väliä tuputetaan jotakin syötävää, vaikkapa puolen tunnin välein.

Minun on ainakin ylipainoisena läskinä ahdistavaa syödä missään juhlissa,koska koen,että kaikki katsovat että siinä se taas ahmii. Ja siksihän se on noin läski. Otan yleensä vaan kahvia pari kupillista seuran vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko unohtaa veganismi ja muut ideologiset sekoilut ja olisit tehnyt kunnon ruokaa mikä kelpaa kaikille

Tai toisinpäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tän ketjun perusteella sanoisin että bakteerikammoisia ihmisiä on aika paljon. Eivät vain ääneen kehtaa sanoa että pöpöjä pelkäävät. Ja päävikahan sellainen onkin, ei ihme jos ovat mieluummin hiljaa asiasta.

Luulen että viime aikojen koronahysteria vielä pahensi tällaista häiriötä.

No, ei se ihan päävika ole. Esim. noro tarttuu tosi helposti. Ihmisillä on erilaiset siisteyskäsitykset. Paikassa jossa lapset saavat hypistellä tarjottavia, röhiä ruokaa päin, eläimet kulkee pöydillä, keittiö ja WC ovat likaisia ym. ei vaan tee mieli syödä kypsentämättömiä tarjottavia. Eri asia on suoraan kattilasta tai uunista tulevat.

Keittiön työtasolla kävelevä kissa kyllä herätti inhoa, kun olin kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten on myös tietty naistyyppi, joka korottaa itseään olemalla syömättä mitään herkkuja mitä muut syövät esim. työpaikalla. Sitten kuitenkin kropasta näkee, että kyllä ne herkut kotona maistuu...

Siis herkkujen syöjät ovat mielestäsi luusereita.

Eli sä kuulut tahallaan väärinymmärtäjä -tyyppiin. Rakastan herkkuja enkä tajua noita, jotka eivät syö "kun kato kertyy kiloja vyötärölle" Jos syöt kylässä kakunpalan kahvin/teen kanssa niin kenenkään maailma ei siihen kaadu

Vierailija kirjoitti:

Joo... itse olen huomannut lastensynttäreillä kun lapset nyrpistävät nenää kaikille tarjoiluille. Onneksi jotkin sentään maistavat jotain mutta sitten heti tulee kommenttia 'mä en tykkää tästä!' leipomuksia räävitään ja jätetään lautasille.

Tämä lienee nykyajan ilmiö. Syötävää on tarjolla yllinkyllin ja myös arkisin ostetaan sipsejä ja karkkia. Slloin mikään ei tunnu jännittävältä tai juhlaruualta.  Itse söin lapsena iloisena täytekakkua ja pullaa, kun olin syntymäpäivillä. Kotitekoinen mehu oli hyvää ja joskus kutsuilla sai limsaa, mikä oli mahtavaa. Mikä maistuisi nykylapsille? Suolaiset sipsit, ranskalaiset perunat, nakit (epäterveellisiä, mutta joskus...) ketsupin kanssa.  Porkkanapaloja, viinirypäleitä, pikkupizzoja?  Oman lapsen syntymäpäiville kutsutut pikkupojat eivät pitäneet ostamistani limsoista, vaikka oli eri vaihtoehtoja. Käväisin siis välillä kaupassa toivomuslista mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.

Mmiksi pitää kytätä mitä se yksi ihminen syö tai ei syö? Meinaatko että sinulta muka jäisi huomaamatta, kun noin tarkkaan häntä seuraat, jos hän ottaisi lautaselle ja jättäisi syömättä? tuskin.

Minä en syö makeaa, enkä syö sitä myöskään vieraisilla. En syö vehnäpommeja, enkä rasvaisia ruokia. En selitä tätä etukäteen, koska en jaksa sitä että aletaan kyselemään että no mitäs minä sinulle sitten tarjoiaisin, ja kutsuja stressaa entistä enemmän. Juuri tänään kävin kahvilla tutuilla, jotka tarjosivat pullaa jäätelöä. Sanoin vain että en pidä makeasta, mutta kiitos.Sitten he olivat vähän hämillään että kun ei osattu sinulle varata sopivaa syötävää... Ei tarvitse olla, olen aikuinen ja teen omat päätökset itse, ja syön silloin kun itse haluan.

Sivistämätön ja epäkohtelias. Sinun pitäisi ilmoittaa etukäteen, ettet syö herkkuja ja mitä syöt. Hyvin itsekäs olet. Et ymmärrä käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten on myös tietty naistyyppi, joka korottaa itseään olemalla syömättä mitään herkkuja mitä muut syövät esim. työpaikalla. Sitten kuitenkin kropasta näkee, että kyllä ne herkut kotona maistuu...

Siis herkkujen syöjät ovat mielestäsi luusereita.

Eli sä kuulut tahallaan väärinymmärtäjä -tyyppiin. Rakastan herkkuja enkä tajua noita, jotka eivät syö "kun kato kertyy kiloja vyötärölle" Jos syöt kylässä kakunpalan kahvin/teen kanssa niin kenenkään maailma ei siihen kaadu

Ei kaadu, mutta miksi söisin jonkun mieliksi sellaista, joka ei vain maistu minun suussa hyvältä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.

Mmiksi pitää kytätä mitä se yksi ihminen syö tai ei syö? Meinaatko että sinulta muka jäisi huomaamatta, kun noin tarkkaan häntä seuraat, jos hän ottaisi lautaselle ja jättäisi syömättä? tuskin.

Minä en syö makeaa, enkä syö sitä myöskään vieraisilla. En syö vehnäpommeja, enkä rasvaisia ruokia. En selitä tätä etukäteen, koska en jaksa sitä että aletaan kyselemään että no mitäs minä sinulle sitten tarjoiaisin, ja kutsuja stressaa entistä enemmän. Juuri tänään kävin kahvilla tutuilla, jotka tarjosivat pullaa jäätelöä. Sanoin vain että en pidä makeasta, mutta kiitos.Sitten he olivat vähän hämillään että kun ei osattu sinulle varata sopivaa syötävää... Ei tarvitse olla, olen aikuinen ja teen omat päätökset itse, ja syön silloin kun itse haluan.

Sivistämätön ja epäkohtelias. Sinun pitäisi ilmoittaa etukäteen, ettet syö herkkuja ja mitä syöt. Hyvin itsekäs olet. Et ymmärrä käytöstapoja.

Tuputtaja on itsekäs eikä osaa käytöstapoja.

Isommassa porukassa sama syökö vai ei. Henkilökohtaisesta kyläilystä sovittaessa kannattaa sanoa että ethän varaa minulle mitään syömistä, juon vain kahvin. Nykyään tämä kommunikaatio pitäisi olla helppoa.

Jos kutsuja on huolissaan siitä että joku ei söisi juhlissa, niin kannattaa kutsuun pistää kysymys aikooko syödä. Syitähän voi olla monia ja ainakaan itse en haluaisi nostaa omista syistäni numeroa juhlissa. En myöskään koe minun olevan velvollinen etukäteen ilmoittamaan etten syö, ellei syöminen erikseen ole juhlakutsussa mainittu. Vai miltä kuulostaisi että sanon juhlissa: "En syö koska suolistosairauteni takia pelkään että alan piereskelemään ja ripuloimaan", "En ole nälkäinen", "Olen X dietiillä" jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo... itse olen huomannut lastensynttäreillä kun lapset nyrpistävät nenää kaikille tarjoiluille. Onneksi jotkin sentään maistavat jotain mutta sitten heti tulee kommenttia 'mä en tykkää tästä!' leipomuksia räävitään ja jätetään lautasille.

Tämä lienee nykyajan ilmiö. Syötävää on tarjolla yllinkyllin ja myös arkisin ostetaan sipsejä ja karkkia. Slloin mikään ei tunnu jännittävältä tai juhlaruualta.  Itse söin lapsena iloisena täytekakkua ja pullaa, kun olin syntymäpäivillä. Kotitekoinen mehu oli hyvää ja joskus kutsuilla sai limsaa, mikä oli mahtavaa. Mikä maistuisi nykylapsille? Suolaiset sipsit, ranskalaiset perunat, nakit (epäterveellisiä, mutta joskus...) ketsupin kanssa.  Porkkanapaloja, viinirypäleitä, pikkupizzoja?  Oman lapsen syntymäpäiville kutsutut pikkupojat eivät pitäneet ostamistani limsoista, vaikka oli eri vaihtoehtoja. Käväisin siis välillä kaupassa toivomuslista mukana.

Mun lapset joisi mielellään kotitekoista mehua, mutta eivät nimenomaan pidä limsasta. Syynä ei ole mikään sen ihmeellisempi kuin että meillä ei juoda limsaa ja eivät ole tottuneet. Täytekakku ja pulla maistuu suurimmalle osalle ihan edelleen, eikä se silloin aikanaan "ennen" myöskään maistunut kaikille. Et vain itse muista, kun et ollut nirso siinä kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo... itse olen huomannut lastensynttäreillä kun lapset nyrpistävät nenää kaikille tarjoiluille. Onneksi jotkin sentään maistavat jotain mutta sitten heti tulee kommenttia 'mä en tykkää tästä!' leipomuksia räävitään ja jätetään lautasille.

Tämä lienee nykyajan ilmiö. Syötävää on tarjolla yllinkyllin ja myös arkisin ostetaan sipsejä ja karkkia. Slloin mikään ei tunnu jännittävältä tai juhlaruualta.  Itse söin lapsena iloisena täytekakkua ja pullaa, kun olin syntymäpäivillä. Kotitekoinen mehu oli hyvää ja joskus kutsuilla sai limsaa, mikä oli mahtavaa. Mikä maistuisi nykylapsille? Suolaiset sipsit, ranskalaiset perunat, nakit (epäterveellisiä, mutta joskus...) ketsupin kanssa.  Porkkanapaloja, viinirypäleitä, pikkupizzoja?  Oman lapsen syntymäpäiville kutsutut pikkupojat eivät pitäneet ostamistani limsoista, vaikka oli eri vaihtoehtoja. Käväisin siis välillä kaupassa toivomuslista mukana.

Meillä on kyllä lapsen juhlissa tarjolla mitä on enkä alkanut hyppiä vieraiden haluista. Siinähän ne oppivat että kannattaa kitistä saadakseen mieleistä jos emäntä lähtee kauppaan vaikka pöydällä on tarjottavia. Omani olen opettanut ettei vieraissa ronkuta vaan ottaa mitä ottaa ja syö/juo.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun valmistuin amk:sta ja pidin valmistujaiset niin kukaan kaverini ei ottanut kuin kupin kahvia ja lähti.

Taidat asua melko saastaisesti.

Minulla on yksi ystävä, jolla on aina tulossa joku maraton tai hiihtotapahtuma, ja pelkää sairastuvansa ennen sitä. Ei varmaan syö mitään, minkä puhtaudesta ei ole varma. Ja onhan sekin totta, että joihinkin flunssat tarttuvat helpommin

Meillä on töissä nainen, joka ei syö mitään koko työpäivänä. Aamupalalla ottaa kahvia. Onkin ikäistään vanhemman näköinen. En ihmettele, jos ei juhlissakaan mitään syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten on myös tietty naistyyppi, joka korottaa itseään olemalla syömättä mitään herkkuja mitä muut syövät esim. työpaikalla. Sitten kuitenkin kropasta näkee, että kyllä ne herkut kotona maistuu...

Siis herkkujen syöjät ovat mielestäsi luusereita.

Eli sä kuulut tahallaan väärinymmärtäjä -tyyppiin. Rakastan herkkuja enkä tajua noita, jotka eivät syö "kun kato kertyy kiloja vyötärölle" Jos syöt kylässä kakunpalan kahvin/teen kanssa niin kenenkään maailma ei siihen kaadu

Ei kaadu, mutta miksi söisin jonkun mieliksi sellaista, joka ei vain maistu minun suussa hyvältä??

Eli oot nirso. Ok, asia selvä.

Tulee mieleen Peppi Pitkätossu, kun puhutaan kutsuilla käymisestä ja vieraisilla olemisesta. Eikö se Peppi ollut jonkun hienon fröökynän luona, eikä ihan osannut käyttäytyä parhaiten?