Lue keskustelun säännöt.
Vieraat, jotka eivät kutsuilla syö mitään
Onko teidän mielestä epäkohteliasta, jos kutsuvieras ei juhlissa syö mitään? Eilen oli lapsen syntymäpäivillä pari vierasta, jotka eivät maistaneet mitään. En nyt loukkaanut siitä heille, mutta itsestäni tuntuu ikävältä, kun itse on leiponut kakkuja ja hankkinut muuta tarjottavaa. Ja kyseessä ei siis lapset vaan ihan aikuisvieraat.
Tietenkään ei tarvitse santsata eikä jokaista sorttia tarvitse maistaa, mutta itse ainakin miellän hyvän tavan mukaiseksi, että kutsuilla tai arkenakin kylässä edes jotakin otetaan.
Kommentit (906)
Ja ei, en todellakaan syö mitään valmisruokia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurella osalla on joku ruoka- ja syömiskompleksi. Ovat luulotautisia ja epäluuloisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää syödä muiden räpläämiä ruokia
Enkä minä sun.
Ei ole tapana kutsua ihmisiä syömään
Sinä oletkin ihan tavaton ihminen.
Kuulun myös näihin jotka ei mielellään syö muiden valmistamia ruokia. En käy myöskään ravintoloissa koska en voi tietää keittiön siisteyden tasoa. En muista milloin viimeksi olisin syönyt edes jonkun muun pilkkoman juureksen paitsi itseni tai puolisoni. Mikä siinä on niin kummaa ettei kaikki halua syödä kaikkea? Ja ei, en koe olevani nirso. Syön lähes mitä vaan, kunhan saan sen itse valmistaa. Yhdessä olemisen tapoja on niin paljon muutakin kuin mättäminen.
Jokainen saa päättä mitä syö ja milloin ja siitä ei kuulu loukkaantua. Mukavaa, että vieraat saapuivat juhliinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä viisastuu. En ole tiennyt, vaikka olen jo mummoikäinen, että syömisestä voidaan tehdä kompleksi. Ihmisillä on liikaa kaikkea.
Minulla on kaksi eri syytä joita en halua kailottaa kaikelle kansalle.
Ensinnäkin laktoosi, viljat ja sokeri aiheuttaa minulla mahavaivoja, minulla on suolistosairaus. Voisin kertoa rajoitteista etukäteen, mutta tuntuu vähän hankalalta alkaa selostamaan suolistosairaudesta muille. Voisin sanoa että olen viljaton ja sokeriton, mutta se aiheuttaisi vaan turhaa stressiä emännälle. Enkä voi luottaa siihen, että emäntä olisi oikeasti osannut valmistaa/hankkia minulle sopivaa tarjottavaa.
Mikään ei ole niin kauheaa kuin alkaa ripuloimaan kyläpaikassa.
Toinen ongelma minulla on ollut silloin kun syömishäiriöni oli pahimmillaan. En pystynyt syömään julkisilla paikoilla/ihmisten aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas mennään minäminä edellä. Varmaan jokainen tuntee edes yhden ihmisen joka ei vaan pysty syömään muiden seurassa. Tämä on varsin yleinen ja tunnettu ilmiö, suunnilleen yhtä yleistä kuin ujopissa. Kuten sanoin niin jokainen todennäköisesti tuntee ainakin yhden tällaisen henkilön, mutta ei sitä välttämättä tiedä. Puhumattakaan muista syistä. Mutta kun minä niin kovin näin vaivaa... Jeesus!
Voihan sitä jotain pientä ottaa mutta sekään ei ole kiva jos vieras tuputetaan halkeamispisteeseen kaikenlaisella tarjottavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat ystäväni tietävät, että en syö mitään. Juon kahvia tai viiniä jos on tarjolla. Ruuan tyrkyttäminen on ikävää ja sitten kun emäntä on itse tehnyt, hän kysyy miltä maistuu ja pitäisi kehua. Joillain ystävillä on aina ruoka mielessä, itse voin olla päivän syömättä. En mieti etukäteen että jotain eväitä pitää olla mukana. Ihailen hoikkuutta, ihmettelen lihavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tuollainen. Tuo omat kakut ja leivokset juhliin ja vierailuille. Kaikille muille kyllä kelpaa, joten en usko että minusta tai kodistani paistaa hygienian puute (eikä sitä edes ole). Siskon luona sama juttu kuulemma. Sitten jos on haettu leipomosta jotain nii se saattaa kelvata, mutta itse tehdyt ei.
Tuollainen äiskä jäis kyllä ilman kutsuja ikään kuin ainiaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä, sama kokemus tullut nyt muutaman kerran. Onko nykyään tapakasvatus pois muodista vai onko syy vaan ihan silkka laiskuus? Helpompaa antaa pikku mussujen lääppiä räkäsormilla kaikki kakut ja keksit läpi, sylkeä ruokaa lattialle, ahnehtia kädet täyteen ja hylätä syömätön ruoka pitkin huoneita
Anteeksi jos teidän pikku pilttien huono käytös ei suoranaisesti rohkaise ottamaan niitä kuolattuja ja rääpittyjä tarjoiluja.
Ymmärrän, jos joku ei halua syödä ja kunnoitan sitä tietysti. Mutta jos mitään kummempaa syytä ei ole (allergiat, syömishäiriöt, bakteerikammot ja mitä näitä nyt on), kuten esim. minulla, koen kyllä jonkinlaiseksi velvollisuudekseni syödä edes jotakin. Koska onhan se kiusallista, jos on tarjottavaa hankittu eikä kukaan ota mitään.
Siihen, että ottaa ja sitten vain jättää johonkin, suhtaudun kyllä hieman nihkeästi. Vaikka niin teen itsekin, jos jossain tilanteessa saan käsiini alkoholijuomaa, enkä saa sitä kenellekään eteenpäin. Mieluummin silti ennakoin tilanteet enkä laita mitään hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä viisastuu. En ole tiennyt, vaikka olen jo mummoikäinen, että syömisestä voidaan tehdä kompleksi. Ihmisillä on liikaa kaikkea.
Vaikka olet jo mummoikäinen, niin et ole kuullut ilmiöistä paniikkihäiriö tai kahvikuppineuroosi? Molemmat rajoittavat vieraisilla tai julkisilla paikoilla syömistä ja juomista.
moi
Vierailija kirjoitti:
Kuulun myös näihin jotka ei mielellään syö muiden valmistamia ruokia. En käy myöskään ravintoloissa koska en voi tietää keittiön siisteyden tasoa. En muista milloin viimeksi olisin syönyt edes jonkun muun pilkkoman juureksen paitsi itseni tai puolisoni. Mikä siinä on niin kummaa ettei kaikki halua syödä kaikkea? Ja ei, en koe olevani nirso. Syön lähes mitä vaan, kunhan saan sen itse valmistaa. Yhdessä olemisen tapoja on niin paljon muutakin kuin mättäminen.
Tulin uteliaaksi. Etkö käy koskaan ravintoloissa tai syö työpaikkaruokalassa? Miten lomamatkat? Jos olet viikon lomamatkalla, valmistatko silloinkin kaikki ateriasi alusta loppuun itse? Entä jos olet päivän tai parin reissulla ja yövyt vaikka ystävillä, missä silloin syöt kun et syö ravintolassa etkä voi syödä ystävienkään tekemää ruokaa. Eikö jokin eväiden kuskaaminen lämpimässä tuntitolkulla ole paljon epähygienisempää kuin juuri uunista tullut paistettu ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Syön jos tuotteet on tilattu leipomosta/ostettu kaupasta. Omin käsin räävittyjä en takuulla syö.
Käsin sen leipomosta tilatun kakunkin joku on koristellut.
Eikö se ole tämä klassikko, että pistetään lapset keittiöön katsomaan kuinka ällöttävä tiskirätti roikkuu keittiössä. Jos se on vanha ja ällö tai haiseva, ei syödä mitään. Muuten vedetään kyllä kaikkea napaan.
Vierailija kirjoitti:
Syön jos tuotteet on tilattu leipomosta/ostettu kaupasta. Omin käsin räävittyjä en takuulla syö.
Käsin sen leipomosta tilatun kakunkin joku on koristellut.
Kaikki eivät ole kuulleet kahvikuppineuroosista, jolloin on vaikea juoda kahvia tai syödä mitään. Tuntuu, että hampaat pureutuvat kahvikupin reunaan juodessa, kun on jännittynyt. Kärsin tuollaisesta parikymppisenä, onneksi meni ohitse aikanaan.
moi
Ei ole tapana kutsua ihmisiä syömään