18 v poikani otti koiran, nyt se on minulla hoidossa yhtenään

Koira oli varmaan työläämpi kuin nuoripari kuvitteli. Nyt eivät jaksa. Jää lopulta sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Koira oli varmaan työläämpi kuin nuoripari kuvitteli. Nyt eivät jaksa. Jää lopulta sinulle.

Tämä. Ihan viimeistään eron koittaessa koira siirtyy aapeelle kokonaan, todennäköisesti jo aiemmin.

Toi on just tota. Kun ne on niiiiin ihkuja söppänöitä. Otetaan miettimättä.

Ootas ku tulee lapsia heh heh. Mummo hoitaa.

Joko pysyt poikasi kynnysmattona tai sitten sanot, että hoitaa itse koiransa.

Et ota sitä hoitoon. Tuo on todella yleistä. Työkaveri juuri kertoi, että tytär otti koiran. Ei mennyt kauaa, kun tämä työkaveri tuli toistuvasti vastaan lenkillä ko. koiran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Koira oli varmaan työläämpi kuin nuoripari kuvitteli. Nyt eivät jaksa. Jää lopulta sinulle.

Toivotaan että kasvattaisivat sitä edes vähän, ennenkuin siirtävät sen ap:lle.

Koiran hankintahan ei ollut sinun päätöksesi, joten sinun ei sitä tarvitse hoitaa. Älä uhraudu. Anna pojan suuttua. Tai pakotat hänet luopumaan koirasta.

Tunnen vastaavan tapauksen. Koira jäi pojan MUMMOLLE koko kesäksi. Mummo ei uskaltanut sanoa ettei jaksa, uskalla tai osaa hoitaa koiraa. Koira puri mummoa, ja kun muut sukulaiset puuttuivat asiaan, poika suuttui ja vei koiran lopetettavasi.

Oletko ikinä uskaltanut uniikille kultahippusellesi sanoa EI?

Alun perin suostuit. Nyt kutsut molemmat luoksesi ja sanot, että homma loppuu nyt. 

Kieltäydyt hoitamasta.

Problem solved.

Kun nyt voisi edes lenkittää, mutta kun ei osaa hihnassakaan kävellä. Pysähtelee ja kitisee koko sjan. Ei auta suostuttelu eikä lahjontakaan. Saa kantaa sitten.

ap.

Lähinnä tuosta tulee mieleen että eivätkö saa itse mitään iloa ottamastaan koirasta? Onko se pelkkä taakka?

Piikille tai luovutus muualle. Vie löytöeläintaloon. Sano että karkasi.

Älä ota sitä rakkia. Ovet ei aukene sille eikä paskapää lapsellesikaan toistaiseksi.

Nyt sanot suoraan ja tiukasti että tarvitset lomaa ja omaa aikaa, johon ei koira kuulu. Sanot myös että hän voi aikuisena ihmisenä nyt uudelleen miettiä onko valmis hoitamaan koiraa vai pitäisikö sille etsiä uusi koti? Sinä et sitoutunut koiraan kun se hankittiin. Ja asiat voi sanoa kauniistikin, ei tarvitse olla tiukka ikävällä sävyllä. Jos poika antaa takaisin ikävällä sävyllä niin pysy tiukkana ja lempeänä.

Poika ei tule saamaan enää pesää jos kieltäydyt hoitamasta!

Vierailija kirjoitti:

Piikille tai luovutus muualle. Vie löytöeläintaloon. Sano että karkasi.

Älä ota sitä rakkia. Ovet ei aukene sille eikä paskapää lapsellesikaan toistaiseksi.

Haloo. Löytöeläintalot toimivat vapaaehtoisvoimin. Omistuksessa olevaa koiraa ei todellakaan pidä viedä sinne kuormittamaan henkilöstöä koston takia.

Piikille ei kannata viedä, pentuikäisestä saa vielä rahaa kun sen myy.

Varmaan vieläpä sellainen rotu joka ei sovi aloittelijalle ja on haastava ja josta kasvaa isokokoinen. Yleensä miehet haluaa just sellaisia munanjatke koiria ja naiset taas pienikokoisia helposti syliin kopattavia.

Minä otin opiskeluaikana koiran. Kyllähän se oli shokki, kun tajusin, kuinka paljon se käytännössä sitoo minua. Koulusta ei voinut lähteä suoraan kavereiden kanssa kaupungille, kun piti mennä ulkoiluttamaan koiraa. Baari-illan jälkeen piti kukonlaulun aikaan lähteä ulkoiluttamaan koiraa, kun se ihanan pojan kainalo olisi houkuttanut enemmän jne. Mun vanhemmat ja sukulaiset yksinkertaisesti kieltäytyivät hoitamasta sitä. En ottanut siitä nokkiini. Hoidin sen yksin kunnialla, mutta oli minun ensimmäinen ja viimeinen koira, vaikka niistä kovasti tykkään edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Toi on just tota. Kun ne on niiiiin ihkuja söppänöitä. Otetaan miettimättä.

 

Millainen vakuutus koiralla on?

Onko pojalla varoja käyttää kalliissa eläinlääkäreissä?

Mitä rotua rakki on?

Nyt voi vielä luovuttaa jollekin. Ei rakki ole kiinnittynyt keneenkään, koska sillä ei ole kotia eikä johdonmukaista kasvatusta.

Tai kerätkää kolehti ja poikas vie piikille tai joku hoitelee sen saunan takana.