Lue keskustelun säännöt.
Koulupsykologina mua suututtaa kun hiljaisia oppilaita käytetään häiriköiden tukioppilaina
10.04.2022 |
Ja tätähän tapahtuu. Häirikön (esim. keskittymis/käytöshäirikkö, tunne-elämältään ulospäin oireileva) viereen/ryhmään laitetaan todella usein se ryhmän hiljaisin ja kiltein oppilas. Tämä ihan kirjataan häirikön=erityisoppilaan pedagogisiin papereihin tukitoimena tyyliin "istumapaikka rauhallisen oppilaan vieressä", "opettelee sosiaalisia taitoja sopivissa pienryhmissä" jne. Ja häirikön positiiviset ominaisuudet (koska niitä pitää myös laittaa) saatetaan ilmaista "paikoitellen sosiaalisissa tilanteissa sujuu paremmin, kun ryhmä on oikea".
Ja tätä ihan rehtoreiden tasolta perustellaan sillä, että häirikköjen käytös/keskittyminen/tunne-elämän ongelmat/sosiaaliset ongelmat paranee sillä, että "oppii sosiaalisia taitoja mallioppimisen kautta toisilta oppilaita oikeassa vuorovaikutuksessa". Näillä häiriköiden kanssa paritetuilla oppilailla sanotaan usein olevan hyvät sosiaaliset taidot, eli ideana häirikkö oppii katsomalla kiltin oppilaan toimintaa. Oikeasti kyse on ihan päin vastoin, eli häiriköiden pakotetut parit ovat yleensä hiljaisia ja miellyttämisenhaluisia ressukoita. Sellaisia jotka eivät uskalla asettaa omia rajoja ja pitää omista oikeuksistaan kiinni. Ts. häiriköiden pareilla nimenomaan on puutteelliset sosiaaliset taidot ainakin jämäkkyyden osin.
Ja turha muuten kuvitella, että häirikkö+hiljainen kiltti oppilas istuvat siinä open silmän alla eturivin keskellä, eivät suinkaan välttämättä. Moni nepsy/adhd-tyyppinen lapsi haluaa istua luokan perällä, jotta näkee koko luokan.
Minusta on tosi väärin ja epäeettistä, että kilttien, hiljaisten ja itsestään melua pitämättömien lasten koulua ihan tieten tahdon hankaloitetaan aikuisten taholta tältä osin. Itse toki yritän tähän puuttua mutta olen mm. saanut rehtoreiden huudot päälleni, kun en ymmärrä miten homma toimii. Pas*kanmarjat. Psykologina nimenomaan ymmärrän, että sosiaalisia taitoja opitaan ryhmissä, mutta se ryhmätilanne ei ole sellainen että leijonan häkkiin heitetään joku ressukka uhri! Olen niin kypsä tähän toimintaan, tarkistakaapa palstalaiset ettei teidän lapsenne ole jommassa kummassa roolissa.
Kommentit (260)
Onpa todella järkyttäviä kokemuksia tässä ketjussa, esim. tuo 8 vuotta kiusaajaporukan keskellä. Oma kokemukseni ei ole lainkaan niin paha. Yläasteen yksi kavereistani oli varmaankin heikkolahjainen ja hänellä mukautettiin monet lukuaineet. Yläasteen jälkeen ei saanut tavallista amista suoritettua vaan lopulta siirtyi erityisammattioppilaitokseen. Minä taas olin kympin tyttö ja en edes joutunut peruskoulussa näkemään vaivaa oppimiseen. Olisi ollut kiva, jos olisin saanut lisää haasteita esim. lukiotehtäviä (kuten sisareni), mutta jostain syystä minut laitettiin tuon heikkotasoisen ystäväni apuopeksi. Kun olin saanut omat tehtäväni tehtyä, siirryin opettajien ohjeistuksesta auttamaan häntä. Jouduin istumaan kaikilla tunneilla yhdessä ja esim. kielten parityöt oli ihan hirveitä kun en saanut mitään haastetta. Vielä ysilllä kaverini puhui englantia tasolla "Me has cat. This cat name are Kille. Kille is more old of me sister cat Kalle". Yritäpä siinä harjoitella puhumista. Kävin kerran kysymässä enkun opelta, voisiko parit välillä muodostaa vaikka siten, että vieruskaverin sijaan otetaankin edessä tai takana istuva. Kerran kokeiltiin tätä ja toimi itselleni hyvin, mutta ei jäänyt valitettavasti jatkuvaan käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ei koulupsykologi mitenkään yksin vastaa niistä tukitoimista vaan viime kädessä se on pedagogi eli opettaja ja/tai erityisopettaja. Koulupsykologi voi suositella jonkun oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, yksilöllistettyjä oppiaineita jne. mutta kyllä se on tasan tarkkaan opettaja, joka luokkansa istumajärjestyksen laittaa!
Istumajärjestys ei ole tukitoimi. Jos kyse on istumajärjestyksestä, kyseessä ei ole ”mallioppiminen” vaan opettajan järjestely. Jos se on väärä, koulupsykologin tehtävä on kirjata uusi, vain silloin voidaan puhua yksilöllisestä tuesta, jota seurataan.
Ei ole koulupsykologien tehtävä kirjata mitään tukitoimia. Opettaja laatii pedagogiset paperit niin tehostettuun ja erityiseen tukeen ja ne käsitellään moniammatillisesti. Vai olisiko sulle ok, jos koulupsykologi kirjaisi oppilaasi pedagogiseen paperiin, että "tukitoimena antaa joka 15 minuutin välein välitön palaute työskentelyn sujuvuudesta". Voisi oikeasti olla monelle tarkkaavuusongelmaiselle hyvä tukitoimi, sillä heillä on palkkio/palautejärjestelmässä todettu usein ongelmia, mutta luuletko että kukaan opettaja lähtisi tuollaista tukea toteuttamaan 25 oppilaan luokassa?
Suomessa on muuten paljon kouluja, joista yksinkertaisesti puuttuu koulupsykologeja kun ei saada rekrytoitua (en ihmettele henkiklökohtaisesti yhtään, koulupsykologin työstä ei saa kuin haukut ja on kamalassa vanhempien ja opettajien ristipaineessa), joten mites näissä koulupsykologittomissa kouluissa? Ei anneta mitään tukea, kun ei ole koulupsykologi sitä "kirjaamassa ja seuraamassa ja tekemässä uutta tukitoimea".
T. Luojan kiitos ENTINEN koulupsykologi
Kyllä se nyt vaan on koulupsykologin osaamisaluetta ja hopsiin kirjaa tukitoimet (kuten tietenkin muutkin oppilashuoltoryhmässä). Ja näitä palautejärjestelmiä, paikkoja luokassa, taukoja, lupia kävellä luokan ympäri, sermejä jne. jne. kirjataan useinkin. Jos opettaja ei niitä toteuta, niin sit ei toteuta, mutta on ne sinne kirjattava, jos ne sovitaan.
Koulupsykologi on lain mukaan löydyttävä joka koulussa, vaikka sit 1 pvä vko. Jos ei löydy, valitusta menemään.
-(Koulu)psykologien esimies/erityisasiantuntija
Onneksi en kaltaistesi ihmisten kanssa ole joutunut työskentelemään, sillä psykologi ei todellakaan itse kirjaa mitään pedagogisiin asiakirjoihin. On toki mukana käsittelemässä ja antaa mielipiteensä näkemyksensä perusteella osana kokonaisuutta mutta ei kirjaa yhtään mitään. Kirjaamisvastuun hoitaa aina oma opettaja joka tuen viime kädessä toteuttaa. Ja opettaja on viime kädessä lirissä, jos minä kirjoittaisin pedapaperiin tyyliin "opettaja antaa oppilaalle välittömän palautteen joka 15. minuutti" eikä ope tietenkään tällaiseen pysty, niin eiköhän vanhemmat sitten ole rukkaamassa AVI-valitusta kun koulun tukitoimet eivät toteudu.
Kaikkia edellä mainittuja tukitoimia ja muitakin tukitoimia opettaja saa myös ihan oman harkintansa mukaan käyttää heti kun huomaa tuen tarvetta. Ei tarvitse odottaa seuraavaa moniammatillisen tuen kokousta sitä varten. Ihmettelen myös opettajankoulutusta, jos siellä ei opeteta yhtään opetuksen erilaisia tukitoimia, jos nämä tulevat ihan uutena tietona opettajille. Olen ihan kypsä joidenkin opettajien ajatukseen, että "tukea en voi antaa, koska psykologi ei ole tutkinut/tavannut lasta/käynyt luokkavierailulla. Koulupsykologien resurssit on rajalliset, joten ihan turhaa viivyttelyä tuen kanssa tuollaiset.
Ja mitä tulee ap:n pointtiin siitä, että hiljaisia lapsia käytetään tasapainottamaan haastavia lapsia niin tunnistan ilmiön ja olisi hyvä, että tämän tekniikan ongelmista puhuttaisiin enemmän. Itse esim olen aikanaan suositellut "häiritsevälle" oppilaalle sermin takana istumista, mutta sain siitä erityisopettajan, rehtorin ja jonkun erityisen tuen suunnittelijan haukut päälle, koska sermin takana istuminen on kuulemma pahimman luokan ihmisoikeusrikos. Häiritsevästi käyttäytyvä lapsi siirrettiin sitten ihan tukipapereihin kirjattuna (ei oma näkemykseni) kiltin ja rauhallisen lapsen vieruskaveriksi takapenkkiin.
entinen koulupsykologi, ei ap
No jos sinun suosittelemia tukitoimia ei hopsiin kirjata, on ne sitten jonkun muun psykologin tekemiä. Ei tietenkään psykologi niitä sinne itse kirjoita, mutta ymmärtänet termien eron. Tottakai opettaja tukee, mutta heti, jos tukitoimista sovitaan, on ne oppilashuoltoryhmässä vanhempien kanssa sovittuja. Ja se on ihan laissa määriteltyä.
Minäkin plen tyytyväinen ettet ole minun ohjauksessani ollut, sen verran asenteellista kommentointia sinulta tulee.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Käyttivätkö aikoinaan maskia? Veltostuttiko se yhtään heidän käytöstään? Jaksavatko kuunnella toisiaan, jos kaksi villiä olisi aivan vierekkäin. Kuinka kauan he jaksavat riehua/mölytä? Onko se vain joissakin oppiaineissa?
Vierailija kirjoitti:
Onpa todella järkyttäviä kokemuksia tässä ketjussa, esim. tuo 8 vuotta kiusaajaporukan keskellä. Oma kokemukseni ei ole lainkaan niin paha. Yläasteen yksi kavereistani oli varmaankin heikkolahjainen ja hänellä mukautettiin monet lukuaineet. Yläasteen jälkeen ei saanut tavallista amista suoritettua vaan lopulta siirtyi erityisammattioppilaitokseen. Minä taas olin kympin tyttö ja en edes joutunut peruskoulussa näkemään vaivaa oppimiseen. Olisi ollut kiva, jos olisin saanut lisää haasteita esim. lukiotehtäviä (kuten sisareni), mutta jostain syystä minut laitettiin tuon heikkotasoisen ystäväni apuopeksi. Kun olin saanut omat tehtäväni tehtyä, siirryin opettajien ohjeistuksesta auttamaan häntä. Jouduin istumaan kaikilla tunneilla yhdessä ja esim. kielten parityöt oli ihan hirveitä kun en saanut mitään haastetta. Vielä ysilllä kaverini puhui englantia tasolla "Me has cat. This cat name are Kille. Kille is more old of me sister cat Kalle". Yritäpä siinä harjoitella puhumista. Kävin kerran kysymässä enkun opelta, voisiko parit välillä muodostaa vaikka siten, että vieruskaverin sijaan otetaankin edessä tai takana istuva. Kerran kokeiltiin tätä ja toimi itselleni hyvin, mutta ei jäänyt valitettavasti jatkuvaan käyttöön.
Kamalaa... Tuo on lasten hyväksikäyttöä - en tajua, miten noin saa tehdä.
Itse lopetin kaiken ponnistelun koulussa moneksi vuodeksi, kun tiesin, että nopeus (olin hyvä koulussa) tarkoitti: tee SAMAT uudestaan.
Ei mitään palautejärjestelmää??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ei koulupsykologi mitenkään yksin vastaa niistä tukitoimista vaan viime kädessä se on pedagogi eli opettaja ja/tai erityisopettaja. Koulupsykologi voi suositella jonkun oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, yksilöllistettyjä oppiaineita jne. mutta kyllä se on tasan tarkkaan opettaja, joka luokkansa istumajärjestyksen laittaa!
Istumajärjestys ei ole tukitoimi. Jos kyse on istumajärjestyksestä, kyseessä ei ole ”mallioppiminen” vaan opettajan järjestely. Jos se on väärä, koulupsykologin tehtävä on kirjata uusi, vain silloin voidaan puhua yksilöllisestä tuesta, jota seurataan.
Ei ole koulupsykologien tehtävä kirjata mitään tukitoimia. Opettaja laatii pedagogiset paperit niin tehostettuun ja erityiseen tukeen ja ne käsitellään moniammatillisesti. Vai olisiko sulle ok, jos koulupsykologi kirjaisi oppilaasi pedagogiseen paperiin, että "tukitoimena antaa joka 15 minuutin välein välitön palaute työskentelyn sujuvuudesta". Voisi oikeasti olla monelle tarkkaavuusongelmaiselle hyvä tukitoimi, sillä heillä on palkkio/palautejärjestelmässä todettu usein ongelmia, mutta luuletko että kukaan opettaja lähtisi tuollaista tukea toteuttamaan 25 oppilaan luokassa?
Suomessa on muuten paljon kouluja, joista yksinkertaisesti puuttuu koulupsykologeja kun ei saada rekrytoitua (en ihmettele henkiklökohtaisesti yhtään, koulupsykologin työstä ei saa kuin haukut ja on kamalassa vanhempien ja opettajien ristipaineessa), joten mites näissä koulupsykologittomissa kouluissa? Ei anneta mitään tukea, kun ei ole koulupsykologi sitä "kirjaamassa ja seuraamassa ja tekemässä uutta tukitoimea".
T. Luojan kiitos ENTINEN koulupsykologi
Kyllä se nyt vaan on koulupsykologin osaamisaluetta ja hopsiin kirjaa tukitoimet (kuten tietenkin muutkin oppilashuoltoryhmässä). Ja näitä palautejärjestelmiä, paikkoja luokassa, taukoja, lupia kävellä luokan ympäri, sermejä jne. jne. kirjataan useinkin. Jos opettaja ei niitä toteuta, niin sit ei toteuta, mutta on ne sinne kirjattava, jos ne sovitaan.
Koulupsykologi on lain mukaan löydyttävä joka koulussa, vaikka sit 1 pvä vko. Jos ei löydy, valitusta menemään.
-(Koulu)psykologien esimies/erityisasiantuntija
Onneksi en kaltaistesi ihmisten kanssa ole joutunut työskentelemään, sillä psykologi ei todellakaan itse kirjaa mitään pedagogisiin asiakirjoihin. On toki mukana käsittelemässä ja antaa mielipiteensä näkemyksensä perusteella osana kokonaisuutta mutta ei kirjaa yhtään mitään. Kirjaamisvastuun hoitaa aina oma opettaja joka tuen viime kädessä toteuttaa. Ja opettaja on viime kädessä lirissä, jos minä kirjoittaisin pedapaperiin tyyliin "opettaja antaa oppilaalle välittömän palautteen joka 15. minuutti" eikä ope tietenkään tällaiseen pysty, niin eiköhän vanhemmat sitten ole rukkaamassa AVI-valitusta kun koulun tukitoimet eivät toteudu.
Kaikkia edellä mainittuja tukitoimia ja muitakin tukitoimia opettaja saa myös ihan oman harkintansa mukaan käyttää heti kun huomaa tuen tarvetta. Ei tarvitse odottaa seuraavaa moniammatillisen tuen kokousta sitä varten. Ihmettelen myös opettajankoulutusta, jos siellä ei opeteta yhtään opetuksen erilaisia tukitoimia, jos nämä tulevat ihan uutena tietona opettajille. Olen ihan kypsä joidenkin opettajien ajatukseen, että "tukea en voi antaa, koska psykologi ei ole tutkinut/tavannut lasta/käynyt luokkavierailulla. Koulupsykologien resurssit on rajalliset, joten ihan turhaa viivyttelyä tuen kanssa tuollaiset.
Ja mitä tulee ap:n pointtiin siitä, että hiljaisia lapsia käytetään tasapainottamaan haastavia lapsia niin tunnistan ilmiön ja olisi hyvä, että tämän tekniikan ongelmista puhuttaisiin enemmän. Itse esim olen aikanaan suositellut "häiritsevälle" oppilaalle sermin takana istumista, mutta sain siitä erityisopettajan, rehtorin ja jonkun erityisen tuen suunnittelijan haukut päälle, koska sermin takana istuminen on kuulemma pahimman luokan ihmisoikeusrikos. Häiritsevästi käyttäytyvä lapsi siirrettiin sitten ihan tukipapereihin kirjattuna (ei oma näkemykseni) kiltin ja rauhallisen lapsen vieruskaveriksi takapenkkiin.
entinen koulupsykologi, ei ap
No jos sinun suosittelemia tukitoimia ei hopsiin kirjata, on ne sitten jonkun muun psykologin tekemiä. Ei tietenkään psykologi niitä sinne itse kirjoita, mutta ymmärtänet termien eron. Tottakai opettaja tukee, mutta heti, jos tukitoimista sovitaan, on ne oppilashuoltoryhmässä vanhempien kanssa sovittuja. Ja se on ihan laissa määriteltyä.
Minäkin plen tyytyväinen ettet ole minun ohjauksessani ollut, sen verran asenteellista kommentointia sinulta tulee.
Kuulepas, olen syystäkin tarkka näistä käsitteistä ja siitä kuka kirjaa ja mitä kirjaa. Tietäisitpä vaan, mitä työtehtäviä ollaan nakittamassa koulupsykologeille, jotka muutenkin jo aivan ylityöllisettyjä. Nimenomaan osalta opettajista (jopa rehtoreista) on tullut sellaista viestiä, että psykologin pitäisi olla open kanssa samalla koneella naputtelemassa pedagogista paperia tai jopa tehdä se opettajan puolesta. Kun järkevä protokolla menee niin, että opettaja naputtelee pedagogisen paperin raakaluonnoksen valmiiksi, konsultoi moniammatillisesti niitä ketä se koskee (ei koko porukkaa välttämättä tarvita, paikoitellen esim. kuraattori tai erikoissairaanhoidon työntekijä on kyseessä) ja moniammatillisen käsittelyn jälkeen muuttaa/lisäilee jotain kohtia.
Reality checkinä: koulupsykologilla esim. Helsingin alueella voi olla 1000 oppilasta vastuullaan. Maaseudulla heittämällä tuplaten. Tilastojen mukaan reilu 20% oppilaista saa joko tehostettua tai erityistä tukea. Lisäksi nämä pedagogiset asiakirjat ovat vain yksi pienehkö osa koulupsykologin työtä. Joten mieti siitä, kuinka tarkasti ja hartaasti psykologeilla on aikaa ja mahdollisuuksia kirjata tukitoimia pedagogisiin asiakirjoihin.
ENTINEN koulupsykologi, ei enää ikinä alalle palaava
Tukilapsi??!? Herraisä, onko tämä oikeasti suorastaan vakiintunut termi? Hirveää hyväksikäyttöä. Mutta tätä on päivähoito ja peruskoulu, lahjakkaita laiminlyödään ja latistetaan, ja pääasia että kaikki apinatasoiset saadaan jotenkin puserrettua kouluputken läpi. Onko yhteiskunnan etujen mukaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.
Useimmissa kouluissa ei saa poistaa tunnilta ollenkaan. Meillä onneksi saa, mutta korostetaan että jos siellä käytävällä jotain sattuu, niin opettajan vika.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Luokassa voi olla yli puolella oppilaista jokin käytöshäiriö tai erityisen tuen tarve. Ryhmäkoko on tapissa ja johonkin ne kaikki on laitettava istumaan. Jos 10 käytöshäiriöistä älämölöää yhdessä nipussa, niin ei ole toivoakaan yrittää kenenkään oppia siinä samassa huoneessa koskaan yhtään mitään.
t. Ope, en tosin enää kauaa!
Ps. Jos touhu ei miellytä, niin valittakaa kuntaan / poliitikoille, kouluilta näistä viimeisen 10 vuoden p*skauudistuksista ei ole koskaan kyselty eikä opettajien hätähuudoista välitetty.
Valtaosalla lapsista on jonkinlainen häiriintyminen kehityksessä. Valtaosalla tarkoitan lähempänä 100:aa %:a, kuin 50:ntä. Diagnoosit ovat vain jäävuoren huippu. Oppivelvollisuus on muuttunut sisällöltään haastavammaksi vuosikymmenien aikana.
Ongelma johon on ennenpitkää pakko puuttua, on häiriintyneisyyden normaalius. Kotioloista johtuen, normaaleista perheistä johtuen. Kyllä siihen vielä puututaan, mutta vielä ei ole riittävästi tietoa tai sitä ei olla valmiita käyttämään. Nyt ovat keskittyneitä energiapolitiikkaan... (ensin oli COVID-19, nyt NATO) mutta eihän tämä tulevien sukupolvien tila voi näinkään jatkua.
Pitäisi mielestäni myös määritellä, millä ehdoilla oppivelvollisuus on yhteiskunnan vastuulla. Ellei henkilö ole yhteistyökykyinen, oppivelvollisuudesta huolehtiminen jäisi huoltajien tehtäväksi (tai yksityisopettajien).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.
Useimmissa kouluissa ei saa poistaa tunnilta ollenkaan. Meillä onneksi saa, mutta korostetaan että jos siellä käytävällä jotain sattuu, niin opettajan vika.
Ihan pimeetä. Pitäisi olla oikeasti joku/jotkut kouluvartijat, joilla järjestyksenvalvojan oikeudet ja joku "kouluputka", ei siis sillä nimellä mutta kuitenkin joku rajattu huone, missä voi järkkärin valvovan silmän alla haistatella ja riehua sydämen kyllyydestä. En siis väitä, etteikö hoitoa ja kuntoutusta yhtä lailla nuo häiriköt tarvi mutta kyllä työrauha pitäisi saada taattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.
Useimmissa kouluissa ei saa poistaa tunnilta ollenkaan. Meillä onneksi saa, mutta korostetaan että jos siellä käytävällä jotain sattuu, niin opettajan vika.
Kannattaisin "vankilahuoneen" pitämistä koulussa. Se voisi olla kirjastomainen. Mutta siellä pätisi sama laki, kuin aikuisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.
Useimmissa kouluissa ei saa poistaa tunnilta ollenkaan. Meillä onneksi saa, mutta korostetaan että jos siellä käytävällä jotain sattuu, niin opettajan vika.
Kamalaa. Ja voin kuvitella, miten joku kovan luokan k-pää tämän tietäen sitten oikein tarkoituksella loukkaa tai teloo itseään käytävässä, jos tämä on hieno tapa saada ope pulaan. Surullista, en tajua kuka nykyään haluaa ylipäätään työskennellä opettajana tai muuten koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien ihmiset eivät ole saaneet itse päättää, kenen vieressä istuvat? Eikö istumajärjestys voisi olla kiertävä, ellei sitä saa itse päättää.
Ei lasten ja teinien voi antaa valita itse istumapaikkaansa. Valitsevat sen perusteella, kenen kanssa on hauskinta juoruta koko tunti. Kavereiden erottaminen toisistaan on osa välttämätöntä pedagogiikkaa. Koskee lähes kaikkia oppilaita, ei vain ”häiriköitä”. Ehkä 10% pystyy istumaan asiallisesti kaverinsa vieressä.
Jos kouluputkassa viettää tietyn maksimimäärän lukukautena, saa potkut koulusta. Olisi otettava taas kovat keinot käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Jos kouluputkassa viettää tietyn maksimimäärän lukukautena, saa potkut koulusta. Olisi otettava taas kovat keinot käyttöön.
Lukukausikohtainen kielto olla koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.
Useimmissa kouluissa ei saa poistaa tunnilta ollenkaan. Meillä onneksi saa, mutta korostetaan että jos siellä käytävällä jotain sattuu, niin opettajan vika.
Kannattaisin "vankilahuoneen" pitämistä koulussa. Se voisi olla kirjastomainen. Mutta siellä pätisi sama laki, kuin aikuisille.
Meillä oli joskus häirikköparkki, jonne sai lähettää kesken tunnin. Lopetettiin, kuulema laitonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien ihmiset eivät ole saaneet itse päättää, kenen vieressä istuvat? Eikö istumajärjestys voisi olla kiertävä, ellei sitä saa itse päättää.
Ei lasten ja teinien voi antaa valita itse istumapaikkaansa. Valitsevat sen perusteella, kenen kanssa on hauskinta juoruta koko tunti. Kavereiden erottaminen toisistaan on osa välttämätöntä pedagogiikkaa. Koskee lähes kaikkia oppilaita, ei vain ”häiriköitä”. Ehkä 10% pystyy istumaan asiallisesti kaverinsa vieressä.
Olen sitä mieltä, että ihmisten on annettava mahdollisuus ottaa itsestään vastuuta koulussa mahdollisimman varhain. Heillä olisi myös oikeus priorisoida, mihin aineeseen tahtovat panostaa; riittävät tiedot riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.
Useimmissa kouluissa ei saa poistaa tunnilta ollenkaan. Meillä onneksi saa, mutta korostetaan että jos siellä käytävällä jotain sattuu, niin opettajan vika.
Kannattaisin "vankilahuoneen" pitämistä koulussa. Se voisi olla kirjastomainen. Mutta siellä pätisi sama laki, kuin aikuisille.
Meillä oli joskus häirikköparkki, jonne sai lähettää kesken tunnin. Lopetettiin, kuulema laitonta.
Mutta häiriköinti laillista? Kouluputka tarvitaan.
Miten kiinalaiset hoitavat tämän?
Kuinka paljon henkilö saa luokassa häiriköidä, ilman että häntä poistetaan? Tarkoitan, että onko määritelmiä siitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, sellainen että saa/täytyy jotain asialle välittömästi tehdä.