Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia sitä ei tajunnut nuorena valita miestä paremmin?
08.04.2022 |
Nyt sitten kärsin siitä, kun joudun huolehtimaan lapsista käytännössä yksin. Miksi kukaan ei kertonut, neuvonut, että mieheni on tollo? Miksi ei vaan ymmärrä nuorena näitä? MIKSIIII?
Kommentit (560)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena sitä ei välttämättä osaa katsoa merkkejä kumppanissa (mahdollisesti väkivaltainen, ei hoida lasta, tulevia ongelmia rahan kanssa yms), kun on niin rakkaudesta sokeutunut tai yleensäkin kokematon ihmissuhteissa. Ja toinen on, ettei kenenkään otsassa valitettavasti lue, että tämä ihminen tulee olemaan tällainen, kun vauva syntyy, tai tämä ihminen on mustasukkainen, pettäjä, väkivaltainen tai muuta.
Kyllä se itse asiassa lukee. Te naiset ette vain hormonienne vuoksi kykene sitä huomaamaan.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/testosteroni_vahentaa_sosiaalist…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut älykäs aina, ei ole mennyt mihinkään typerysten lankaan. Sori, mutta toisten pitää maksaa isommat oppirahat.
Juuri näin, ja se joka on typerä nuorena, on sitä useimmiten myös vanhana.
Tällaista tekstiä tulee vain typerän, ja kertakaikkiaan tyhmän ihmisen suusta.
Totta, mutta hän kuuluu ihmisiin, jotka eivät mitenkään kypsy elämänsä aikana.
Aika selkeä syy lienee se, että puoliso valitaan nuorena varsin pienellä elämänkokemukselle. Tyyppi voi erinomaisesti vastata sen hetken vaatimuksia ja myös istua hyvin kuvaan kuvitellusta tulevaisuudesta.
Juuri tämän vuoksi olisikin parempi, että vanhemmat valitsisivat puolison, varsinkin naisille. Järjestetyt avioliitot ovat keskimäärin onnellisempia.
No ei taatusti ole. Laitapa jotain tilastoa asiasta.
Kulttuureissa, joissa on näitä järjestettyjä liittoja, ei taideta katsoa hyvällä avioeroja. Eli ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä hamaan tappiin asti. Onko tuo sitten jotain tavoittelemisen arvoista?
Ja noissa kulttuureissa on pakko mennä naimisiin, koska muunlaista elämäntapaa ei hyväksytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut älykäs aina, ei ole mennyt mihinkään typerysten lankaan. Sori, mutta toisten pitää maksaa isommat oppirahat.
Juuri näin, ja se joka on typerä nuorena, on sitä useimmiten myös vanhana.
Tällaista tekstiä tulee vain typerän, ja kertakaikkiaan tyhmän ihmisen suusta.
Totta, mutta hän kuuluu ihmisiin, jotka eivät mitenkään kypsy elämänsä aikana.
Aika selkeä syy lienee se, että puoliso valitaan nuorena varsin pienellä elämänkokemukselle. Tyyppi voi erinomaisesti vastata sen hetken vaatimuksia ja myös istua hyvin kuvaan kuvitellusta tulevaisuudesta.
Juuri tämän vuoksi olisikin parempi, että vanhemmat valitsisivat puolison, varsinkin naisille. Järjestetyt avioliitot ovat keskimäärin onnellisempia.
Nuorimies osaa vielä huonommin valita/etsiä itselleen puolison. Silloin ainoa kriteeri on isot tissit ja ulkonäkö muutenkin. Varsinkin miehille siis vanhempien pitäisi etsiä se puoliso. Mutta en usko, että jäjestetyt avioliitot useinkaan ovat onnellisia. Kemiat pelaa oikeasti niin harvan ihmisen kanssa ja kun vielä parikymmiselle tytöllä annetaan mieheksi 60 hampaaton ukko, niin kyllä siitä on onnellisuus kaukana, ainakin sillä tytöllä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sinulle valitsi tuon miehen ja millä perusteella?
Nuo on sellaisia asioita, jotka ei välttämättä seurusteluaikana tule ilmi. Esim oma mies oli alusta asti sitä mieltä, että hän haluaa lapsia. Olimme yhdessä 14 vuotta ennen kuin suostuin lapsen tekoon. No yllätys yllätys, mies ei halunnut hoitaa lasta. lähinnä pelkäsi koko lasta.
Myöhemmin kuulin anopilta, että miehen isä ei ollut koskaan edes pitänyt omia lapsiaan sylissä, eli ei ollut koskaan mitenkään osallistunut lastensa hoitoon. Näin siis isossa maatalossa, jossa naiset teki naisten työt ja miehet miesten työt. Omakin mies oli varmaan luullut, että hänen ei tarvitse mitenkään osallistua lapsen hoitoon. Itselle ei taas tullut mieleenkään, että lasta halutaan, mutta sitä ei haluta hoitaa tai se elämään osallistua. Meillä kun oli lapsuuden kodissa ihan eri meininki.
Ehkäpä juuri tälläiset erot jo lapsuuden perheessä luovat meihin erilaisia mielikuvia siitä, miten perheenä toimitaan.
Ja tuossapa tuli hyvin ilmi se että monet, elämänkokemuksen puuttuessa, sitoutuvat mielikuvien ja oletusten varassa.
Eli olisi syytä yhdessä keskustellen selvittää mitä yhteiseltä tulevaisuudelta erilaisissa elämän mahdollisissa ylä- ja alamäissä odottaa, lähtien yleisistä linjoista ja päätyen mahdollisuuksien mukaan aivan elämänmenon yksityiskohtaisimpiinkin piirteisiin saakka.
Nykyään on myös monenlaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta saaravilla, ja myös kurssejakin. Olisi myös hyvä saada (erilaisiakin) näkemyksiä (luotettavalta) vanhemmalta väeltä, mikä voi tosin olla aiheesta johtuen hieman vaikeaa, mutta juuri noitten kurssien yhteydessä, ja niihin liittyenkin, se saattaisi olla mahdollista. - En tiedä miten nykyään mutta ainakin ennen näissä asioissa ohjaaminen tiedon lähteille oppivelvollisuuskoulun puitteissa taisi olla aika minimaalista (jollei sitten joku yksittäinen opettaja katsonut aihetta tärkeäksi).
Siinäpä se kun mistään tärkeästä ei keskustella eikä oikeastaan edes voida keskustella vaan tosi monilla (miehillä) tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön kammo tippaakaan vakavampiin aiheisiin kuin auton pölykapselit tai mihin baariin mennään perjantaina ja hyväksyvä naureskelu kuinka se "mikko" sitten kaahasi korttinsa hyllylle..
Ota siinä sitten puheeksi millaisia tulevaisuuden suunnitelmia/ajatuksia on saati sitten vihjaa edes puolella sanalla siihen suuntaan, että itse haluaa jonain päivänä perustaa perheen ja olla äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena sitä ei välttämättä osaa katsoa merkkejä kumppanissa (mahdollisesti väkivaltainen, ei hoida lasta, tulevia ongelmia rahan kanssa yms), kun on niin rakkaudesta sokeutunut tai yleensäkin kokematon ihmissuhteissa. Ja toinen on, ettei kenenkään otsassa valitettavasti lue, että tämä ihminen tulee olemaan tällainen, kun vauva syntyy, tai tämä ihminen on mustasukkainen, pettäjä, väkivaltainen tai muuta.
Kyllä se itse asiassa lukee. Te naiset ette vain hormonienne vuoksi kykene sitä huomaamaan.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/testosteroni_vahentaa_sosiaalist…
Eipä nuo miehetkään osaa valita naisia, jotka eivät liho, menetä kiinnostusta seksiin tai tympäänny kotitöihin. Hormonit ne miehiä vie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut älykäs aina, ei ole mennyt mihinkään typerysten lankaan. Sori, mutta toisten pitää maksaa isommat oppirahat.
Juuri näin, ja se joka on typerä nuorena, on sitä useimmiten myös vanhana.
Tällaista tekstiä tulee vain typerän, ja kertakaikkiaan tyhmän ihmisen suusta.
Totta, mutta hän kuuluu ihmisiin, jotka eivät mitenkään kypsy elämänsä aikana.
Aika selkeä syy lienee se, että puoliso valitaan nuorena varsin pienellä elämänkokemukselle. Tyyppi voi erinomaisesti vastata sen hetken vaatimuksia ja myös istua hyvin kuvaan kuvitellusta tulevaisuudesta.
Juuri tämän vuoksi olisikin parempi, että vanhemmat valitsisivat puolison, varsinkin naisille. Järjestetyt avioliitot ovat keskimäärin onnellisempia.
Nuorimies osaa vielä huonommin valita/etsiä itselleen puolison. Silloin ainoa kriteeri on isot tissit ja ulkonäkö muutenkin. Varsinkin miehille siis vanhempien pitäisi etsiä se puoliso. Mutta en usko, että jäjestetyt avioliitot useinkaan ovat onnellisia. Kemiat pelaa oikeasti niin harvan ihmisen kanssa ja kun vielä parikymmiselle tytöllä annetaan mieheksi 60 hampaaton ukko, niin kyllä siitä on onnellisuus kaukana, ainakin sillä tytöllä.
Olet yksiselitteisesti väärässä. Kumpikos sukupuoli niitä avioeroja hakikaan useammin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut älykäs aina, ei ole mennyt mihinkään typerysten lankaan. Sori, mutta toisten pitää maksaa isommat oppirahat.
Juuri näin, ja se joka on typerä nuorena, on sitä useimmiten myös vanhana.
Tällaista tekstiä tulee vain typerän, ja kertakaikkiaan tyhmän ihmisen suusta.
Höpsistä. Valitsin puolisoni ja lasteni äidin niin fiksusti, ettei ole tarvinnut katua. Ikää 46 ja lapset erittäin hyvin pärjääviä, ongelmattomia teinejä.
No kiva että pääset tällä sitten leuhkimaan. Kaltaisesi tunnetaan.
Sääliksi käy tuommoisten "ongelmattomia" teinejä. Pikku tinasotilaita.
Ongelmia ei ole myöskään silloin, kun päätetään ettei niitä voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena sitä ei välttämättä osaa katsoa merkkejä kumppanissa (mahdollisesti väkivaltainen, ei hoida lasta, tulevia ongelmia rahan kanssa yms), kun on niin rakkaudesta sokeutunut tai yleensäkin kokematon ihmissuhteissa. Ja toinen on, ettei kenenkään otsassa valitettavasti lue, että tämä ihminen tulee olemaan tällainen, kun vauva syntyy, tai tämä ihminen on mustasukkainen, pettäjä, väkivaltainen tai muuta.
Kyllä se itse asiassa lukee. Te naiset ette vain hormonienne vuoksi kykene sitä huomaamaan.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/testosteroni_vahentaa_sosiaalist…
Eipä nuo miehetkään osaa valita naisia, jotka eivät liho, menetä kiinnostusta seksiin tai tympäänny kotitöihin. Hormonit ne miehiä vie.
Miehet ovat kuitenkin useammin tyytyväisiä puolisovalintaansa kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut älykäs aina, ei ole mennyt mihinkään typerysten lankaan. Sori, mutta toisten pitää maksaa isommat oppirahat.
Juuri näin, ja se joka on typerä nuorena, on sitä useimmiten myös vanhana.
Tällaista tekstiä tulee vain typerän, ja kertakaikkiaan tyhmän ihmisen suusta.
Totta, mutta hän kuuluu ihmisiin, jotka eivät mitenkään kypsy elämänsä aikana.
Aika selkeä syy lienee se, että puoliso valitaan nuorena varsin pienellä elämänkokemukselle. Tyyppi voi erinomaisesti vastata sen hetken vaatimuksia ja myös istua hyvin kuvaan kuvitellusta tulevaisuudesta.
Juuri tämän vuoksi olisikin parempi, että vanhemmat valitsisivat puolison, varsinkin naisille. Järjestetyt avioliitot ovat keskimäärin onnellisempia.
Nuorimies osaa vielä huonommin valita/etsiä itselleen puolison. Silloin ainoa kriteeri on isot tissit ja ulkonäkö muutenkin. Varsinkin miehille siis vanhempien pitäisi etsiä se puoliso. Mutta en usko, että jäjestetyt avioliitot useinkaan ovat onnellisia. Kemiat pelaa oikeasti niin harvan ihmisen kanssa ja kun vielä parikymmiselle tytöllä annetaan mieheksi 60 hampaaton ukko, niin kyllä siitä on onnellisuus kaukana, ainakin sillä tytöllä.
Olet yksiselitteisesti väärässä. Kumpikos sukupuoli niitä avioeroja hakikaan useammin?
Aiemmin tässä ketjussa yksi mies sanoi, että naiset eivät hae eroja miehiä useammin. Oikeasti sillä ei ole merkitystä, kuka ne eropaperit laittaa eteenpäin, eihän se ole syy, miksi eroa haetaan. Tuskin mieskään haluaa jatkaa liittoa, jossa puolisot lähinnä sietävät toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena sitä ei välttämättä osaa katsoa merkkejä kumppanissa (mahdollisesti väkivaltainen, ei hoida lasta, tulevia ongelmia rahan kanssa yms), kun on niin rakkaudesta sokeutunut tai yleensäkin kokematon ihmissuhteissa. Ja toinen on, ettei kenenkään otsassa valitettavasti lue, että tämä ihminen tulee olemaan tällainen, kun vauva syntyy, tai tämä ihminen on mustasukkainen, pettäjä, väkivaltainen tai muuta.
Kyllä se itse asiassa lukee. Te naiset ette vain hormonienne vuoksi kykene sitä huomaamaan.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/testosteroni_vahentaa_sosiaalist…
Eipä nuo miehetkään osaa valita naisia, jotka eivät liho, menetä kiinnostusta seksiin tai tympäänny kotitöihin. Hormonit ne miehiä vie.
Miehet ovat kuitenkin useammin tyytyväisiä puolisovalintaansa kuin naiset.
Eivät ole, jos nainen lihoo, menettää kiinnostuksen seksiin tai tympääntyy kotitöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut älykäs aina, ei ole mennyt mihinkään typerysten lankaan. Sori, mutta toisten pitää maksaa isommat oppirahat.
Juuri näin, ja se joka on typerä nuorena, on sitä useimmiten myös vanhana.
Tällaista tekstiä tulee vain typerän, ja kertakaikkiaan tyhmän ihmisen suusta.
Höpsistä. Valitsin puolisoni ja lasteni äidin niin fiksusti, ettei ole tarvinnut katua. Ikää 46 ja lapset erittäin hyvin pärjääviä, ongelmattomia teinejä.
No kiva että pääset tällä sitten leuhkimaan. Kaltaisesi tunnetaan.
Sääliksi käy tuommoisten "ongelmattomia" teinejä. Pikku tinasotilaita.
Ongelmia ei ole myöskään silloin, kun päätetään ettei niitä voi olla.
Voit säästää säälisi. Vähän naurahdin, sillä tuo "pikku tinasotilaat" on kyllä niin vastakohta meidän lapsille kuin olla voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanopa muuta. Oma mies on monilla mittapuilla hyvä mies ja isä. Mutta liian usein huomaan miettiväni, että olemme aivan vääriä toisillemme. Olisin kaivannut enemmän yhteiskunnallisesti suuntautunutta (edes kiinnostunutta) ihmistä, jonka kanssa keskustella asioista. Myös kunnianhimoisempaa ja osallistuvampaa. Oli monia varoitusmerkkejä, joita en osannut lukea. Tiesin jo varhain, että ei hän ole minulle oikea. Mutta jotenkin kilttinä tyttönä jäin, koska äitini painosti tähän suhteeseen. Mies on äitini unelmavävy.
Ihanat lapset ja kaunis koti meillä on. Arki sujuu pääosin. Tuntuu vain, että liian paljon joudun katsomaan sormien läpi. Nyt kun mies on kehittänyt itselleen ongelman siitä, että minulla on enemmän säästöjä kuin hänellä (olen lähtöisin varakkaammasta perheestä ja olen myös säästeliäämpi), niin tuntuu että en kunnioita häntä enää lainkaan. Raha on tullut rakkauden väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka sinulle valitsi tuon miehen ja millä perusteella?
Nuo on sellaisia asioita, jotka ei välttämättä seurusteluaikana tule ilmi. Esim oma mies oli alusta asti sitä mieltä, että hän haluaa lapsia. Olimme yhdessä 14 vuotta ennen kuin suostuin lapsen tekoon. No yllätys yllätys, mies ei halunnut hoitaa lasta. lähinnä pelkäsi koko lasta.
Myöhemmin kuulin anopilta, että miehen isä ei ollut koskaan edes pitänyt omia lapsiaan sylissä, eli ei ollut koskaan mitenkään osallistunut lastensa hoitoon. Näin siis isossa maatalossa, jossa naiset teki naisten työt ja miehet miesten työt. Omakin mies oli varmaan luullut, että hänen ei tarvitse mitenkään osallistua lapsen hoitoon. Itselle ei taas tullut mieleenkään, että lasta halutaan, mutta sitä ei haluta hoitaa tai se elämään osallistua. Meillä kun oli lapsuuden kodissa ihan eri meininki.
Ehkäpä juuri tälläiset erot jo lapsuuden perheessä luovat meihin erilaisia mielikuvia siitä, miten perheenä toimitaan.
Ja tuossapa tuli hyvin ilmi se että monet, elämänkokemuksen puuttuessa, sitoutuvat mielikuvien ja oletusten varassa.
Eli olisi syytä yhdessä keskustellen selvittää mitä yhteiseltä tulevaisuudelta erilaisissa elämän mahdollisissa ylä- ja alamäissä odottaa, lähtien yleisistä linjoista ja päätyen mahdollisuuksien mukaan aivan elämänmenon yksityiskohtaisimpiinkin piirteisiin saakka.
Nykyään on myös monenlaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta saaravilla, ja myös kurssejakin. Olisi myös hyvä saada (erilaisiakin) näkemyksiä (luotettavalta) vanhemmalta väeltä, mikä voi tosin olla aiheesta johtuen hieman vaikeaa, mutta juuri noitten kurssien yhteydessä, ja niihin liittyenkin, se saattaisi olla mahdollista. - En tiedä miten nykyään mutta ainakin ennen näissä asioissa ohjaaminen tiedon lähteille oppivelvollisuuskoulun puitteissa taisi olla aika minimaalista (jollei sitten joku yksittäinen opettaja katsonut aihetta tärkeäksi).
Siinäpä se kun mistään tärkeästä ei keskustella eikä oikeastaan edes voida keskustella vaan tosi monilla (miehillä) tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön kammo tippaakaan vakavampiin aiheisiin kuin auton pölykapselit tai mihin baariin mennään perjantaina ja hyväksyvä naureskelu kuinka se "mikko" sitten kaahasi korttinsa hyllylle..
Ota siinä sitten puheeksi millaisia tulevaisuuden suunnitelmia/ajatuksia on saati sitten vihjaa edes puolella sanalla siihen suuntaan, että itse haluaa jonain päivänä perustaa perheen ja olla äiti.
No ei tuollaisten "baaripölykapselimikkojen" kanssa kannata olla missään vakavammassa mielessä tekemisissä, eikä muutoinkaan, sillä se on vain ajanhaaskausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinpä. Enkä edes heti ensimmäisen tai toisenkaan kanssa vielä lisääntynyt. Oli pari alkoon menevää miestä. Sitten löysin miehen joka ei juonut juuri ikinä ja pidin muutenkin fiksuna ja kunnollisena. Valitettavasti totuus valkeni pikkuhiljaa kun lapset syntyivät. Kontrollinhaluinen kiukuttelija. Ehkä nykyään näkisin merkkejä jo aiemmin, mutta ei sitä nuorena ollut mitään kokemusta tuon kaltaisista ihmisistä.
Lapsista sentään huolehtii jollain tavalla ja välit nykyään ok.Tai sitten niitä merkkejä ei ollut? Hyvä esimerkki on ystäväni, joka meni naimisiin oikein turvallisen ja luotettavan miehen kanssa. Sairastuttuaan henkisesti miehestä tuli kuitenkin väkivaltainen, kontrolloiva ja ilkeä ihminen.
Juuri näin. Minunkin hyvälle ystävälleni kävi näin. Lempeästä, rakastavasta perheenisästä kuoriutui väkivaltainen räyhääjä, kun firma meni nurin ja mielenterveysongelmat alkoi. Lasten takia pakko lähteä.
Naisen nalkutus ajaa miehen hulluteen...
Miksei mies sitten ota eroa, kun nainen alkaa nalkuttaa? Ei sitä kannata noin pitkään vitkuttaa, kun lopputulemana on kuitenkin ero.
Sama kuin miksi nainen ei vain ota eroa väkivaltaisesta miehestä.
Ei ollenkaan sama asia. Nalkutus (oikeasti vain puhetta jota joutuu toistamaan, kun toinen ei ota kuuleviin korviinsa puolisonsa puhetta. Jos puoliso nalkuttaa johtuu se siitä, että toinen ei kuuntele ja samaa asiaa joutuu toistamaan ja toistamaan. Tuloksetta.) ei vie henkeä keneltäkään. Väkivalta saa ihmisen pelkäämään ja lamautumaan.
Tuttavani ei uskaltanut erota miehestä, kun lapset oli pieniä, koska pelkäsi, että mies kostaa ja eliminoi lapset. Erosi vasta, kun lapset oli isoja ja muuttaneet kotoa.
Henkinen väkivalta on väärin ja kamalaa, mutta siltikin on eri asia elää sanan mukaisesti puukko kurkulla, kun kuunnella puhetta.
Nalkuttaja vähättelee nalkutusta. Huomaa kyllä, että sinulle ei ole kukaan nalkuttanut.
Nalkuttamisessahan ei ole siitä kyse kuuleeko puoliso vai ei. Nalkuttajalle kuuleminen mitataan tottelemisena. Nalkuttaja haluaa, että toinen tekee mitä käsketään. Kun sitä ei tapahdu nalkuttaja toistaa ja toistaa, kunnes toinen tottelee tai suuttuu. Nalkuttaja haluaa olla työnjohtaja.
Tätä on helppo testata, kun nalkuttaja jotain käskee sanot iloisesti: ”kuulen kyllä, haluat että käännän kasvimaan”, etkä lupaa tai tee mitään. Jos nalkuttaja vielä palaa asiaan, ei kyse ole kuulemisen vaan tottelemisen puutteesta.
Miksi pitää valehdella? Eikö heti ensimmäisen pyynnön jälkeen voi sanoa, että kasvimaan kääntäminen ei kiinnosta, koska koko kasvimaa ei kiinnosta eikä kasvimaan hoito eikä kasvimaan antimet? Nainen voi hoitaa kääntämisen itse tai hommata jonkun kääntämään sen. En kyllä ymmärrä tuollaista käytöstä.
Kuka valehteli? Hän sanoi kuulleensa asian.
Vääntele ja kääntele asiaa miten tahansa, mutta valehtelua tuo minusta on. Mikä siinä on niin vaikeaa vastata kyllä tai ei yksinkertaiseen kysymykseen? Haluatko itse olla yhdessä tuollaisen kastemadon kanssa?
Eli nainen valehtelee ja pettää seuraavassa tilanteessa:
Nainen haluaa lisää lapsia, mies ei.
Nainen ei käytä ehkäisyä ja antaa miehenkin vedellä paljaalla, asenteena naisella "tulee jos tulee"
Miksi nainen ei voi sanoa suoraan että miehen tulee käyttää kondomia koska ei halua lapsia?
Kuinka realistinen tapahtuma tuo sinun mielestä on? Normaaleissa parisuhteissa lasten hankkimisesta sovitaan yhdessä. Jokainen tietää senkin, että yksikään ehkäisymenetelmä ei ole 100% varma, joten tuplaehkäisy on vain järkevää. Jos lapsen hankkimisesta ollaan täysin eri mieltä ja siitä tulee riitaa, loppuu seksikin ihan itsestään eikä kukaan tule raskaaksi.
Erittäin yleistä.
Kuinka monta kertaa sinulle on käynyt noin? Vai onko aiheesta tehty ihan tutkimuksiakin?
On tutkimuksia, löytäisit jos vaivautuisit etsimään.
Yritin löytää aiheesta tutkimustietoa jossa kerrotaan miten mies huijataan isäksi, mutta löysinkin vain jutun, jossa kerrottiin, miten mies huijasi äidin ulos ja ampui nukkuvat 3-ja 5 vuotiaan.
Vierailija kirjoitti:
Normisettiä. Tuota tulee vastaan nelikymppisissä naisissa; liian paskana pystyäkseen mihinkään normaaliin parisuhteeseen ja kauhea katkeruus päällä. Suosista katselen alle 30 vuotiata, jotka vielä eivät ole pilanneet elämäänsä.
- M43
Tarkoitat kai, "joiden elämää eivät miehet ole pilanneet". Jätä sinäkin naiset rauhaan, että et pilaa heidän elämäänsä.
Äitini oli ottanut miehekseen narsistin. Ei. Eihän se niin mennyt. Äitini tapasi hyvännäköisen, karismaattisen, sanavalmiin, älykkään ja lupaavan nuoren miehen, joka puolestaan rakastui äitiini silmänräpäyksessä tulisesti, kaikenkattavasti, ei ollut ketään muita kuin äitini, tuo ihana nainen. Ja äitini hullaantui ja nopeasti mentiin naimisiin. Ekat vuoden olivat ihania, vaikka mies välillä kiukuttelikin, mutta sillä tavalla liikuttavasti, oli niin söpö. Ekan lapsen tultua kaikki muuttui.
Oikeasti näissä persoonallisuushäiriöissä ja kiusaamistapauksissa puhutaan liian vähän HÄPEÄSTÄ. Onko jostain omnipotentista, siis niiku tosi karismaattisesta, asoita hyvin hoitavasta A. Stubbista edes pikkiriikkisen noloa tai hävettävää, että hän on paljastunut vammaisia ilkkuvaksi taviskiusaajaksi? No ilmeisesti ei, mutta voin kokemuksesta sanoa, että hänen lähipiirilleen se on äärimmäisen hävettävää ja noloa. Voi kun joku kertoisi myös nykykiusaajille, että se koulun kovismaine tulee muutamassa vuodessa olemaan useimmille todella nolo juttu, sellainen 'ai tällainen sinä oikeasti olet tuon kaiken esittämisen alla' -paljastus, taakka.
Häpesin isääni. Muistan hämärästi ajan, jolloin vielä jotenkin häntä ihailin, mutta jo 5-6 -vuotiaana häpesin sitä ihmistä. Ihminen joka heittää pihvin seinää, kun se ei ole oikein tehty. Ihminen joka selvästi nauttii siitä, että saa jonkun itkemään tai hätääntymään. Ihminen, joka potkaisee koiraa/kissaa varottamatta ja nauraa päälle. Ihminen joka pakottaa toiset kuuntelemaan monologejaan (joissa ei ollut enää karismasta tietoakaan). Ihminen joka lomamatkalla saa kiukkukohtauksen, heittää kaikki ulos autosta ja häipyy kokonaan. Ihminen, joka sukulaisvierailuilla aloittaa säännöllisesti isoja riitoja ja nauttii niistä suunnattomasti. Ihminen joka lyö vanhaa ihmistä (liki 80 v.) (tuota tilannetta ehkä kaikkein eniten). Ihminen, joka jättää kauppareissulla kiukuspäissään lapsen ostarille/julkiseen liikennevälineeseen/kadulle/minne tahansa. Ihminen joka on täysi pentu, osaamaton, älyämätön, itsekeskeinen.
Tämä tyyppi oli sitten kutsujen keskipiste, ihana mies, flirttaileva, ah niin karismaattinen. Asiat hoituivat ja kyllä oli niin aikuinen ja osaava mies. Tämä mies, joka kotona oli ikuinen 10-vuotias. Aikamiehen voimilla. Häpeän rinnalle tuli tietysti syvä viha. Ja kun kotoa pois vihdoin pääsin, en ollut ukkoon missään yhteydessä enää milloinkaan. Eikä tuo käsittääkseni koskaan yrittänytkään ottaa yhteyttä, sillä oli jo muut kusetettavat ja halveksittavat kierroksessa.
Naiset vaan bilettää nuoruus vuodet ja mennä liihoittaa huolista vapaana ja sitten iskee jonkun elämän kallun itelleen kumppanikseen. Yleensä suomessa valinta on yhtä paljon miehellä kuin naisilla ja näillä pelimiehillä on aina itseluottamus kunnossa naisten iskennässä ja nehän nussiikin suurimman osan naisista puhki, mahdollisesti jo ennen täysi ikäisyyttäkin.
Sitten nämä naiset kantaa kuormaansa ja karmaansa valintojensa perustalla ja saa samanlaisia miehiä perä peränjälkeen. Lopuksi luulee että kaikki miehet on samanlaisia ja tyytyy osaansa sekä tekee laosen näille pelimiehille, joilla on 10 lasta yhteensä eri kaupungeissa sekä salarakkaita. Erottuaan nainen tuntee tulleensa petetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian huono itsetunto ja kelpuutin jokaisen joka kelpuutti mut kerta toisensa jälkeen.
En siis uskonut "tasoni" riittävän itselle paremmin saati täydellisesti sopivaan mieheen enkä etenkään edes katsonut sellaisia jotka herätti muissa naisissa positiivista huomiota.
Pahinta on, että vasta pari-kolme vuotta sitten ymmärsin, että minuun oli parikymppisenä ihastunut mies joka hyvinkin olisi voinut olla just se oikea. Itse en vain silloin pitänyt edes mahdollisena että niin rauhallinen ja mukava mies olisi kiinnostunut minunlaisestani ja varsinkin kun häneen oli muutamakin kaverini ollut ihastunut yläasteaikoina.
Olisi ollut oikeasti parempi etten olisi tuota ymmärtänyt vieläkään tai oikeastaan ikinä. Takaisin kun sitä aikaa ei saa.
Oh, hämmästyin; tasoteoria naisen avaamaan saanut 350 tykkäystä ja 2 miinuspeukkua, olin luullut että naiset eivät hyväksy NS tasoteoriaa 🤣🤣🤣
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä, tuossa ei puhuttu ulkonäöstä mitään. Iästäkin sanottiin vain sen verran, että elämänkokemusta ei ollut edes huomaamaan toisen ihastumista.
Miesten tasoteoriassa kyse on vain ja ainoastaan naisen iässä ja ulkonäössä? Olet väärässä
Miksi te sitten esittelette tuota tasoteoriaa täällä, jis kyse on muustakin kuin iästä ja ulkonäöstä? Olen itsekin moneen kertaan kysynyt, miten luonne pisteytetään, mutta ei ole vielä kertaakaan tullut vastausta.
Luonne?
Samankaltaisuudesta tulee plussaa, eroavaisuudesta miinusta.
Uraa tekevä juristi-johtaja ja anarko-punkkari ovat epätodennäköinen pari. Sitä voi pitää myös statuksena, sekä viitekehyksen sisällä, että ulkopuolella.
Samankaltaisuudesta plussaa, eroavaisuudesta miinusta. Miten minun tasoon vaikuttaa se, että itse haluan asua kaupungin keskustassa kerrostalossa ja mies kaupungin ulkopuolella omakotitalossa? Tai että tykkään sauvakävelystä, mies ei?
Markkina-arvo / taso on suhteellinen käsite.
Sinun tasosi omakotitaloasujan silmissä laskee, ja kerrostaloasujan silmissä se nousee. Myös se, haluatko asua itä-helsingissä talebanin aukiolla vai epoossa meren rannalla vaikuttaa kummasti.
Kyllä sä tiedät mistä on kyse, leikit vain typerää.
Muista tekijöitä painotetaan usein enemmän kuin asumismuotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normisettiä. Tuota tulee vastaan nelikymppisissä naisissa; liian paskana pystyäkseen mihinkään normaaliin parisuhteeseen ja kauhea katkeruus päällä. Suosista katselen alle 30 vuotiata, jotka vielä eivät ole pilanneet elämäänsä.
- M43
Tarkoitat kai, "joiden elämää eivät miehet ole pilanneet". Jätä sinäkin naiset rauhaan, että et pilaa heidän elämäänsä.
Näinpä, koska nainen on omassa elämässään vain matkustaja, objekti jota miehet käyttävät (tai ovat käyttämättä)
"Kiva" kuulla, etten ole ainoa joka näissä ajatuksissa velloo koska sitäkin on jo miettinyt, että saako näitä edes murehtia/katua/harmitella tällä tavoin, koska itsehän tämän elämänsä mokasi ja nyt ns. lusikoi sitä mitä tuli keittäneeksi. Tai ehken oikeammin jätti keittämättä.
Näistä kun ei pahemmin huvita livenä kenellekään jutella vaan sitä on pakko vaan yrittää pitää kulissia yllä ja antaa muiden ymmärtää, että elämäntilanne on tällaisenaan tasan just se minkä sen haluaakin olevan. Niin paljon tämä harmittamisen lisäksi hävettääkin.