Onko täällä muita lähivanhempia, jotka joutuvat kuuntelemaan jatkuvaa valitusta etävangemmalta elatusavun maksamisesta?
Miten te suhtaudutte siihen?
Olen erityislapsemme lähivanhempi - lapsi käy isänsä luona joka toinen viikonloppu - ja käytännössä huolehdin siis kaikesta yksin. Silti isä jaksaa valittaa siitä, että maksaa ”minulle” 250 € kuukaudessa elatusapua. Hän itse kuitenkin valitsi perustaa perheen uuden puolison kanssa.
Mikä logiikka voi olla tämän valituksen takana? Eikö ihminen todellakaan tajua miten paljon taloudellisia ja henkisiä resursseja lapsen, ja erityisesti erityislapsen, hoitaminen edellyttää?
Vi*uttaa.
Kommentit (164)
Mitä se sulle valittaa. Tehän olette eronneet jo. Valittaisi vaikka vaimollensa tai kavereilleen, jos heistä joku jaksaa moista valittajaa vielä kuunnella.
Naisena on vaikea hyäksyä...
Naiset uhriutuu eron kohdatessa ja aikuisena käyttäydytään samoin kuin lapsena. Aletaan kiusaamaan.
Naiset ei tavoittele lasten vaan omaa etuaan.
Naiset uhriutuu. Tämä on onneksi nykyään vaikeampaa koska isien mielipiteillä alkaa olla merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei maksella elatusapua suuntaan tai toiseen, niin ei tarvitse kiistellä. Kumpikin vanhempi on tyytyväinen tilanteeseen.
Jännä että tätä alapeukutetaan. Kumpikin vanhempi osallistuu lasten kuluihin, joten missä ongelma?
Siksi että tuo tilanne on ensinnäkin juridisesti lasten edun vastainen kun heidän elatuksestaan ei ole virallisesti sovittu ja kaikki vaan tissiä lipoen ovat muka sovussa - ei tarvita kuin yksi iso moka toiselta tai muu mielenmuutos niin riita on valmis. Elatuksesta maksetaan ja siitä sovitaan virallisesti nimenomaan lasten edun vuoksi, eikä tässä keskustelussa nyt tarvita jotain "mikä teitä epäkypsiä vaivaa" -pätemistä sinulta tai muilta joilla ongelmia ei ole eikä muiltakaan joilla on molemmilla vanhemmilla tarpeeksi rahaa ja kaikki hyvin ilman elareitakin. Siksi.
Tyytyväisimmät ja onnellisimmat vanhemmat ja lapset ovat kuitenkin sellaisissa tilanteissa joissa ei katsota paperista lapsen etua, vaan ymmärretään että yhdessä toimimalla ja sopimalla ilman viranomaisia saavutetaan paras lopputulos. Kukaan tuttuni joka on eronnut ei ole tehnyt mitään sopimuksia mistään kolmannen osapuolen kanssa, vaan osataan hoitaa asiat ihan keskenään. Tämä on lasten edun mukaista, muu on lähinnä jomman kumman vanhemman edun mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Naisena on vaikea hyäksyä...
Naiset uhriutuu eron kohdatessa ja aikuisena käyttäydytään samoin kuin lapsena. Aletaan kiusaamaan.
Naiset ei tavoittele lasten vaan omaa etuaan.
Naiset uhriutuu. Tämä on onneksi nykyään vaikeampaa koska isien mielipiteillä alkaa olla merkitystä.
Sekö on uhrautumista että vaatii isää osallistumaan yhteyden lapsen elättämiseen?
Itse näen enemmänkin isän käytöksen uhrautumisena. Ei ole valmis kantanaan vastuuta lapsestaan.
Uhrautuminen = uhriutuminen.
Tuli virhe
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma meni lyhykäisyydessään näin:
Kaksi lasta ja avioero. Sovittiin yhteishuoltajuuresta. Kaikki sujui hyvin kunnes ex vaimo hpksasi sen että lapsilla pitäö olla samanlaiset olot ja edut molemmissa kodeissa. Hän vaati että minun pitäisi maksaa kompensaatiota koska minä tienaan yrittäjänä n 7500 euroa ja hän 2800e.
No lain mukaanhan se näin meneekin. Minun ratkaisu oli että nostan nyt sitten joka kuukausi firmastani palkkaa sentilleen saman kuin ex vaimo ja nostan kaikki säästyneet rahat 7-vuoden päästä pääomana kun nuorimmainen täyttää 18 vuotta.
Summasummarum... Ahdeudella ei saanut mitään ja pilasi välinsä minuun ja omiin lapsiinsa. Lapset eivät enään halua mennä äidilleen.Tämä kommentti tuo hyvin esille erään Suomen järjestelmässä olevan ongelman. Jos ydinperheessä toinen vanhempi tienaa reilusti enemmän kuin toinen, on ihan ok että perheen yleinen elintaso on säästäväinen. Mutta sitten eron jälkeen elintason tulisikin olla korkeiden tulojen mukainen. Väitän että tässä maassa on tapahtunut joskus sellaistakin että puolisonsa "pihistelyyn" kyllästynyt on ottanut eron nostaakseen elintasoa.
Tämä se ongelma onkin. Toiselta vanhemmalta riistetään mahdollisuus osallistua omalta osaltaan lapseen käytettävään rahaan. Sitten lähivanhempi ostelee merrkivaatteita ja uusia kalliita härpättimiä joita ei koskaan ydinperheessä olisi ostettu, vaan rahaa olisi säästetty tulevaisuuteen myös. Nyt lähit eivät osaa säästää enää yhtään, vaan kaikki raha mikä saadaan työnnetään turhuuksiin ja tarpeettoma kalliisiin hankintoihin "lapsen hyväksi".
Toteaisin vaan aina että niin se lapsen elämä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Valittaminen elatusmaksuista on yksi naisvihamielisten isienoikeudet -ryhmien edustajien kestosuosikeista. Mies voisi maksaa vain 50 € / kk, mikä ei edes riitä vaippoihin yms., ja silti valittaa, että lapsen äiti laitattaa elatusmaksuilla itsellensä rakennekynnet.
Sano ukolle, että viekööt asian sitten oikeuteen, jos uskoo, että hänen elatusmaksujensa tulisi olla alemmat.
Ota huomioon, että usein uusi nainen yllyttää miestä valittamaan elatusmaksuista, koska naista vi*uttaa, että miehellä menee rahaa edelliseen perheeseensä.
Meillä mentiin oikeuteen, ja elarit pinenivät siellä. Tämä oli ihan loistavaa, koska nyt on varaa ostaa lapsille täällä etävanhemman luonakin kaikkea tarvittavaa :)
Ennen maksettiin summa x, ja nyt siitä vähennettiin 50€, eli tämän 50€ voi nyt käyttää lapselle etän luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena on vaikea hyäksyä...
Naiset uhriutuu eron kohdatessa ja aikuisena käyttäydytään samoin kuin lapsena. Aletaan kiusaamaan.
Naiset ei tavoittele lasten vaan omaa etuaan.
Naiset uhriutuu. Tämä on onneksi nykyään vaikeampaa koska isien mielipiteillä alkaa olla merkitystä.Sekö on uhrautumista että vaatii isää osallistumaan yhteyden lapsen elättämiseen?
Itse näen enemmänkin isän käytöksen uhrautumisena. Ei ole valmis kantanaan vastuuta lapsestaan.
Johan heillä on vuorottaiset viikot lasten kanssa. Siksikö että molemmat vanhemmat hoitavat 50-50 lasten hoidosta ja kasvatuksesta ja SITTEN pitääs isän viälä maksaakkin? En ymmärrä logiikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhana sossutätinä kommentoisin. Näitä miehiä riittää. Sellainenkin kehtaa valittaa elareista, joka vie lapset aina äidilleen, kun on lasten vuoro olla hänen luonaan. Sossusta halutaan silti rahaa lasten ruokaan. Tiliotteista sitten näkyy, että lasten ollessa muka isällään on isä vetänyt rankan ryyppyputken. Pienellä paikkakunnalla onneksi näkyy ja kuuluu missä lapset ovat. Ja jos ihmettelette, mitä elareita sossun asiakkaat maksaa, niin niinpä, siinä on ehkä työttömyyskorvauksen lapsikorotukset menetetty.
Miehet on uskomattoman pihejä mitä lapsiin tulee, omaa elintasoa ei yhtään verrata lasten elintasoon. Hirveätä narinaa siitä, että lapsi tarvitsee uusia vaatteita kasvaessaan, vaikka omiin menoihin menee moninkertainen summa. Me naiset mahdollistamme tätä käyttämällä omia, yleensä pienempiä tulojamme lasten menoihin enemmän kuin mitä miehet niihin laittavat. On riipaisevaa, kun hyvätuloisen miehen puoliso tulee selittämään sossulle, että mies maksaa puolet asumis- ja ruokakuluista, mutta kaikki muu vaippoja myöten pitäisi maksaa äitiyspäivärahasta. Harkintaa, pelisääntöjä pöytään, naiset!
Itse taas näin vanhana sossutätinä olen tyytyväinen tästä nykytouhusta, jossa isät ovat alkaneet penäämään oikeuksiaan. Enää ei ole vakio että sossut vain kuuntelevat ja uskovat äitiä ja hänen valheitaan, vaan tilanteen tutkitaan nykyään kunnolla jos vain isä jaksaa vaatia.
Vaatikaa miehet!!
Tota noin. Mitäs miesten pitäisi, sinä arvon ”sossutäti”, vaatia? Vaatia, ettei heidän tarvitse huolehtia lapsen elatuksesta. Jooo o.
Vaatia tasa-arvoa, myös taloudellista sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Mies elättää lapsia, ei äitiä. Mutta se ei mene miehille jakeluun.
O
ngelma on tosi, mutta loppupäätelmä väärä. Nainen ei ymmärrä ettei exän tarvitse häntä enää elättää, van ainoastaan lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena on vaikea hyäksyä...
Naiset uhriutuu eron kohdatessa ja aikuisena käyttäydytään samoin kuin lapsena. Aletaan kiusaamaan.
Naiset ei tavoittele lasten vaan omaa etuaan.
Naiset uhriutuu. Tämä on onneksi nykyään vaikeampaa koska isien mielipiteillä alkaa olla merkitystä.Sekö on uhrautumista että vaatii isää osallistumaan yhteyden lapsen elättämiseen?
Itse näen enemmänkin isän käytöksen uhrautumisena. Ei ole valmis kantanaan vastuuta lapsestaan.
Johan heillä on vuorottaiset viikot lasten kanssa. Siksikö että molemmat vanhemmat hoitavat 50-50 lasten hoidosta ja kasvatuksesta ja SITTEN pitääs isän viälä maksaakkin? En ymmärrä logiikkaa
Kenestä nyt puhutaan? Aloittajasta ei ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena on vaikea hyäksyä...
Naiset uhriutuu eron kohdatessa ja aikuisena käyttäydytään samoin kuin lapsena. Aletaan kiusaamaan.
Naiset ei tavoittele lasten vaan omaa etuaan.
Naiset uhriutuu. Tämä on onneksi nykyään vaikeampaa koska isien mielipiteillä alkaa olla merkitystä.Sekö on uhrautumista että vaatii isää osallistumaan yhteyden lapsen elättämiseen?
Itse näen enemmänkin isän käytöksen uhrautumisena. Ei ole valmis kantanaan vastuuta lapsestaan.
Johan heillä on vuorottaiset viikot lasten kanssa. Siksikö että molemmat vanhemmat hoitavat 50-50 lasten hoidosta ja kasvatuksesta ja SITTEN pitääs isän viälä maksaakkin? En ymmärrä logiikkaa
Ei. Ei isän, vaan parempituloisen. Jos mies ei mahdollisen eron tullessa halua maksaa elatusmaksuja, miehen ei kannata valita pienituloista naista. Elatusmaksuja ei määrätä sukupuolen vaan tulojen perusteella. Vuoroasumisessa niitä voidaan nykylainsäädännön puitteissa määrätä myös lähihuoltajalle, jos hän on parempituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena on vaikea hyäksyä...
Naiset uhriutuu eron kohdatessa ja aikuisena käyttäydytään samoin kuin lapsena. Aletaan kiusaamaan.
Naiset ei tavoittele lasten vaan omaa etuaan.
Naiset uhriutuu. Tämä on onneksi nykyään vaikeampaa koska isien mielipiteillä alkaa olla merkitystä.Sekö on uhrautumista että vaatii isää osallistumaan yhteyden lapsen elättämiseen?
Itse näen enemmänkin isän käytöksen uhrautumisena. Ei ole valmis kantanaan vastuuta lapsestaan.
Johan heillä on vuorottaiset viikot lasten kanssa. Siksikö että molemmat vanhemmat hoitavat 50-50 lasten hoidosta ja kasvatuksesta ja SITTEN pitääs isän viälä maksaakkin? En ymmärrä logiikkaa
Logiikka piilee siinä, että lähivanhemmalle halutaan antaa lyömäase, ja rahakirstun avaimet yksinomaan hänen käyttöön. Tarkoitus on poistaa etävanhemmalta mahdollisuus hoitaa lapsensa raha-asioita hankintojen muodossa, ja tällä tavoin antaa lähille kontrolli exänsä rahoihin nuorimman lapsen 18-vuotispäivään asti.
Mutta tässä edellä kerrottu jossa mies alkasi nostamaan firmastaan palkkaa vain sen verran kuin äiti tienaa. Aikaisemmin nosti palkkaa 7500euroa ja kun äiti alkasivaatimaan kompensiota isä alkasi nostamaan samaa palkkaa 2800e jotta hänen ei tarvitse maksaa mitään ja lapsethan olivat vuoroviikoin hoidossa. Tästä seurasi vielä se että lapset eivät enään halunneet äidilleen.
Voittiko äiti jotain? EI.
Isä voi sitten nostaa pääomatuloina kaikki säästyneet rahat muutaman vuoden päästä. ISÄ TEKI TÄYSIN OIKEIN.
Voi v^ttu mitä pa^kaa täällä jauhetaan. Aloittajan tarinasta ei enää tietoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi v^ttu mitä pa^kaa täällä jauhetaan. Aloittajan tarinasta ei enää tietoakaan.
Tulen aina ja ikuisesti näitä ketjuja nähdessäni osallistumaan kesksuteluun tuomalla oman näkemykseni. Jos siihen tulee kitinää, ja alapeukkua, niin sitä varmemmin jään paikalle keskustelemaan asiasta. Jos ei haluta eriävää mielipidettä, niin sitten paree olla olevinaan samaa mieltä ja yläpeukuttaa rutosti.
Ohis,
En ymmärrä miksei moni etävanhempi ymmärrä, että se lapsi voi joskus olla 100% hänen kontollaan (jos esim. lähivanhemmalle tapahtuu jotain tmv.)
Minusta AP:nmolisi hyvä (vaikka feikata) että on sairas ja lykätä lapsi etälle vaikkapa 2-3kk ajaksi, vielä nii että ko. aikaan osuu talvihaalarin ostamista ymv. jotta se etäkin saa kuvan siitä MIHIN se raha kuluu.
Lapsiin menee koko ajan "pikkusummia" mitä kaikki etävanhemmat eivät välttämättä "ymmärrä" (vaatteet, myös esim. uudet tumput kadonneiden tilalle, kaverisynttärien lahjat, harrastusmaksut, mahdolliset lääkkeet, uusi pulkka, jne. jne.) kun näkevät vain sen lapsen pari kertaa kuussa. Ja kun näkee, ei välttämättä rahaa mene "yhtään" sen enempää, ehkä "keittää pari perunaa enemmän" tai ostaa BigMag aterian kylkeen nugetit tmv. _pientä_, asuntokin usein voi olla huonetta pienempi (=halvempi) mitä lähivanhemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tässä edellä kerrottu jossa mies alkasi nostamaan firmastaan palkkaa vain sen verran kuin äiti tienaa. Aikaisemmin nosti palkkaa 7500euroa ja kun äiti alkasivaatimaan kompensiota isä alkasi nostamaan samaa palkkaa 2800e jotta hänen ei tarvitse maksaa mitään ja lapsethan olivat vuoroviikoin hoidossa. Tästä seurasi vielä se että lapset eivät enään halunneet äidilleen.
Voittiko äiti jotain? EI.
Isä voi sitten nostaa pääomatuloina kaikki säästyneet rahat muutaman vuoden päästä. ISÄ TEKI TÄYSIN OIKEIN.
Tää sun satu ei jaksa kiinnostaa yhtään enempää vieläkään.
Ja opettele hyvä ihminen kirjoittamaan. Se on enää.
Höpö höpö... Naiset vinkuvat rahaa omaan käyttöön ja tässä edellä mainitussa tapauksessa mies pelasi korttinsa oikein. Ainut kuka rahanhimoissaan hävisi oli äiti. Lapset eivät enään halua olla äidin kanssa ja rahaakaan ei saanut.