ILTAVIRKUT – Miten sopeudutte tähän yhteiskuntaan?
TÄMÄ KESKUSTELU ON VERTAISTUKEA ILTAVIRKUILLE. Eli jos et kuulu iltavirkkuihin, olet esimerkiksi juuri tulossa kirjoittamaan "Aikainen lintu madon nappaa! Jokainen voi muuttua rehelliseksi ja reippaaksi aamuvirkuksi halutessaan"!!1 niin elä tee sitä, mene mieluummin vaikka nukkumaan.
Jakakaa iltavirkut, yökyöpelit ja aamuntorkut kokemuksenne! Mikä on vaikeinta, kun elämme aamuvirkkujen rytmin mukaan tehdyssä yhteiskunnassa? Oletko onnistunut löytämään alan, jossa iltavirkkuus on ok, ehkä jopa vahvuus? Oletko luova ja älykäs ihminen, jonka parhaat ideat tulevat öisin? Onko hyviä vinkkejä? Kiintoisia tarinoita?
Kommentit (408)
Nyt kaikki saatanan iltavirkut
puhelin pois
some pois
kaikki näyttöön tuijottaminen pois
mene nukkumaan, laita silmät kiinni
herää aamulla, normaaliin aikaan
mene töihin
toista joka päivä
alkaa kummasti "iltavirkkuilu" loppumaan
Vierailija kirjoitti:
Nyt kaikki saatanan iltavirkut
puhelin pois
some pois
kaikki näyttöön tuijottaminen pois
mene nukkumaan, laita silmät kiinni
herää aamulla, normaaliin aikaan
mene töihintoista joka päivä
alkaa kummasti "iltavirkkuilu" loppumaan
En tee mitään noista illalla. Silti jos menen klo 21 nukkumaan uni tulee vasta klo 23 vaikka mitä tekisi. Herätys on klo 05 ja töissä oltava klo 07.
Etätyöt olivat minun pelastus, käyn toimistolla vain pari kertaa viikossa. Kotona työskentelen 9-18, toimistolla 11-18. Menen nukkumaan noin kahdelta ja herään virkeänä ilman kelloa 8-9. Onneksi saan itse valita työaikani, muuten olisin aivan lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin iltavirkku noin kolmikymppiseksi, valvoin myöhään, nukuin muyöhään ja välivuosi töissä meni illat nukkuessa, kun olin väsynyt aamuheräämisistä. Työelämä urakiidossa oli välillä intensiivistä ja paljon oli ylitöitä yötä myöten, rytmi aivan sekaisin. Sitten vaihtaessani tasaisempaan työhön valvoin myöhään katsellen telkkaria yömyöhään ja ollen väsynyt aamulla ja kotiin tullessa, viikonloppuina nukuin paljon. Sitten vähän päälle kolmikymppisenä tein pienen elämänmuutoksen, koska kroppa ei ollut enää terässä, vatsa vaivasi ja olin vähän väsynyt. Päätin, että liikkumiselle on raivattava aikaa ja se tarkoitti aamuteenejä sekä aikaisin töihin menoa, jotta ehdin liikkua ja jää aikaa muullekin. Niin minä vaan päätin sulkea sen television iltaisin ja laittaa kellon soittamaan kuudelta ja ylös heti ekasta herätyksestä.
Niin se rytmin vaihto yökukkujasta aamuvirkuksi tapahtui ja nopeasti. Nukahdin hyvin illalla, heräsin virkeänä aamulla, jopa viikonloppuisin ennen seitsemää. Hoikistuin ja voin paremmin enkä ollut enää väsynyt. Sillä ns. yökukkumisella olin aiheuttanut sen ainaisen väsymyksen ja plösöytymisen. Aikaiset aamut eivät ollutkaan se ongelma, vaan valvominen. Vaikka joskus ajatus valvomisesta ja yöllisestä elämästä kiehtoo, en ikinä vaihtaisi takaisin.
Lisäksi suvussamme on varoittavia esimerkkejä yövalvojista, en todellakaan halua päätyä samanlaiseksi.
Minä siis en sopeutunut vaan tein muutoksen ja voin paremmin.
Iltavirkkuus samoin kuin aamu- ja päivävirkkuus on synnynnäinen ominaisuus siinä kuin vaikka silmien väri. Jos muutos oli sinulle helppo, et koskaan ollutkaan iltavirkku vaan vain elit siinä rytmissä. Oikea iltavirkku tulisi nimenomaan väsyneeksi aikaisesta rytmistä, kun sinulle kävi päinvastoin.
Iltavirkkujen terveysriskit liittyvät siihen, että he usein joutuvat elämään itselleen epäluonnollisessa rytmissä ja ovat sen vuoksi väsyneitä ja univajeessa. Univaje on jo sellaisenaan pahaksi terveydelle (mm. aivoille) mutta lisäksi väsyneenä ei esim. jaksa huolehtia itsestään yhtä hyvin kuin virkeänä, on tutkitusti enemmän nälkä jne.
Vaihdoin itse pakotetusta aamuvirkkurytmistä täysin vapaaseen rytmiin. Olen iltavirkku, joten paras aikani on myöhään (n. klo 23). Olen terveempi ja kaikin puolin hyvinvoivampi nyt kun voin elää omassa luontaisessa rytmissäni.
Kokemukseni ei muuksi muutu, vaikka se ei sinua miellytyäisi. Ystäväni olivat hämmentyneitä, kun yhteisinä viikonloppuina minua ei enää tarvinnutkaan repiä ylös puolen päivän aikana, vaan olin ensimmäisenä ja heidän mielestään liian aikaisin ylhäällä. Olin todellakin sellainen perusiltavirkku, joka valvoi yöt ja nukkui päivät jos vain sai ja aamut olivat tuskallisia. Kannattaa ainakin kokeilla elämänmuutosta, en väitä, että kaikilla toimii, mutta voi muuttaa elämänlaatua. Ei se nyt niin syvällä biologiassa ole ja joskus omat tavat voi ruokkia väsymystä.
Itselläni on vuorotyö, jossa teen 12- tuntista vuorokierron rytmillä: 2x aamu ja 2x yö ja 6 vapaata. Iltavirkkuna on onni, että noita aamuvuoroja on vain kaksi. Vapaapäivinä voi sitten vapaasti nukkua kuten ittelle sopii.
Sopeudun nyt paljon paremmin, kun olen sairaseläkkeellä (syynä kylläkin ihan fyysinen tauti, ei mielen ongelmat). Alan nukkumaan noin klo 2 ja herään klo 10, viimeistään yleensä klo 11. Olo on levännyt ja normaali verrattuna niihin työelämän klo 6.30 herätyksiin.
No jo on mäntti aloitus. Paljon tehdään vuorotyötä.
Etätyö tavanomaisessa 9-17 toimistotyössä on ollut kyllä mahtavaa. Aamulla saa useimmiten nukkua 8:30 asti. Valitettavasti työ itse muuttunut ikäväksi, mutta muuten tämä on iltavirkulle kyllä loistava järjestely.
Edellisessä työssä joutui heräämään 7:00 ja oli kyllä aina väsynyt kun kuuden jälkeen illalla raahautui kotiin.
Etätyö on ollut pelastus, enää ei tarvitse herätyskelloa. Voi aloittaa myöhemmin ja jatkaa vastaavasti myöhempään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin iltavirkku noin kolmikymppiseksi, valvoin myöhään, nukuin muyöhään ja välivuosi töissä meni illat nukkuessa, kun olin väsynyt aamuheräämisistä. Työelämä urakiidossa oli välillä intensiivistä ja paljon oli ylitöitä yötä myöten, rytmi aivan sekaisin. Sitten vaihtaessani tasaisempaan työhön valvoin myöhään katsellen telkkaria yömyöhään ja ollen väsynyt aamulla ja kotiin tullessa, viikonloppuina nukuin paljon. Sitten vähän päälle kolmikymppisenä tein pienen elämänmuutoksen, koska kroppa ei ollut enää terässä, vatsa vaivasi ja olin vähän väsynyt. Päätin, että liikkumiselle on raivattava aikaa ja se tarkoitti aamuteenejä sekä aikaisin töihin menoa, jotta ehdin liikkua ja jää aikaa muullekin. Niin minä vaan päätin sulkea sen television iltaisin ja laittaa kellon soittamaan kuudelta ja ylös heti ekasta herätyksestä.
Niin se rytmin vaihto yökukkujasta aamuvirkuksi tapahtui ja nopeasti. Nukahdin hyvin illalla, heräsin virkeänä aamulla, jopa viikonloppuisin ennen seitsemää. Hoikistuin ja voin paremmin enkä ollut enää väsynyt. Sillä ns. yökukkumisella olin aiheuttanut sen ainaisen väsymyksen ja plösöytymisen. Aikaiset aamut eivät ollutkaan se ongelma, vaan valvominen. Vaikka joskus ajatus valvomisesta ja yöllisestä elämästä kiehtoo, en ikinä vaihtaisi takaisin.
Lisäksi suvussamme on varoittavia esimerkkejä yövalvojista, en todellakaan halua päätyä samanlaiseksi.
Minä siis en sopeutunut vaan tein muutoksen ja voin paremmin.
Iltavirkkuus samoin kuin aamu- ja päivävirkkuus on synnynnäinen ominaisuus siinä kuin vaikka silmien väri. Jos muutos oli sinulle helppo, et koskaan ollutkaan iltavirkku vaan vain elit siinä rytmissä. Oikea iltavirkku tulisi nimenomaan väsyneeksi aikaisesta rytmistä, kun sinulle kävi päinvastoin.
Iltavirkkujen terveysriskit liittyvät siihen, että he usein joutuvat elämään itselleen epäluonnollisessa rytmissä ja ovat sen vuoksi väsyneitä ja univajeessa. Univaje on jo sellaisenaan pahaksi terveydelle (mm. aivoille) mutta lisäksi väsyneenä ei esim. jaksa huolehtia itsestään yhtä hyvin kuin virkeänä, on tutkitusti enemmän nälkä jne.
Vaihdoin itse pakotetusta aamuvirkkurytmistä täysin vapaaseen rytmiin. Olen iltavirkku, joten paras aikani on myöhään (n. klo 23). Olen terveempi ja kaikin puolin hyvinvoivampi nyt kun voin elää omassa luontaisessa rytmissäni.
Kokemukseni ei muuksi muutu, vaikka se ei sinua miellytyäisi. Ystäväni olivat hämmentyneitä, kun yhteisinä viikonloppuina minua ei enää tarvinnutkaan repiä ylös puolen päivän aikana, vaan olin ensimmäisenä ja heidän mielestään liian aikaisin ylhäällä. Olin todellakin sellainen perusiltavirkku, joka valvoi yöt ja nukkui päivät jos vain sai ja aamut olivat tuskallisia. Kannattaa ainakin kokeilla elämänmuutosta, en väitä, että kaikilla toimii, mutta voi muuttaa elämänlaatua. Ei se nyt niin syvällä biologiassa ole ja joskus omat tavat voi ruokkia väsymystä.
Minulla ei ole auttanut rytmin muutos. Vaikka saisinkin vähäksi aikaa rytmiä muutettua, niin lopulta olen niin väsynyt, että nukun jonain päivänä klo 13 asti enkä kuule herätyskellon ääntä. Meitä vain on monenlaisia, ilta- ja aamuvirkkujen välimuotojakin on YLE:n mukaan olemassa. Haluaisin olla aamuvirkku, mutta ei tässä elämässä aina saa sitä mitä haluaa.
Itse olin melkoisen iltavirkku ja juuri tuollainen, että vaikka välillä rytmi aikastui niin ossain kohtaa sitten taas repesi ja tuli nukuttua puolillepäivin ja unta ei sanut kuin aamutunneillam vaikka oli univelkaa.
Tuolla tavalla menin about 10 vuotta ja pidin itseäni luonnollisesti iltavirkkuna.
Lasten tulo muutti kaiken. Jälkikäteen huomaisn, että stressi ja muut kuormitavat asiat aiheutti sen, että ei vaan osannut mennä nukkumaan ajoissa vaan unen saanti aina venyi. Tämä siis riipumatta mitä se kello on.
Kun elämä muuttui, arvot ym. ja elämästä tuli onnellisempaa, niin nykyään en osaa oikein 7 pidemmälle nukkua. Joskus saattaa viikonloppuna mennä klo9:iin, jos on paljon univelkaa. Uni pyrkii tulemaan väkisin klo22-23 välillä, eli jos tuohon aikaan rauhoittuu ja istuu sohvalle niin 5 minuutissa on unessa.
Kyllähän se on niin, että kroppa ei okeasti teidä kellonajoista juuri mitään, eli ns. iltavirkkuus taitaa olla monellakin olla oire eikä ominaisuus.
Jos pidät itseäsi iltavirkkuna, niin kysy itseltäsi, heräätkö virkeänä 7-8h yöunien jälkeen ilman kelloa?
Hyvin harva aikuinen oikeasti tarvitsee unta yli 8h jos kaikki asiat (henkiset ja unenlaatu) on kunnossa.
Sen jälkeen kun stressin on saanut pois ja unen laadun on kuntoon, niin se rytminmuutoskin on mahdolista.
Tämä siis pätee varmasti monille, mutta pitää muistaa että kaikki ei tietenkään ole samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti sitä mieltä, että iltavirkuille tämä kostautuu aika pahasti, kun pitää jatkuvasti elää epäluonnollisessa rytmissä. Terveysongelmia, lyhempi elinikä... Ja samalla esim. yhteiskunta ei saa täyttä potentiaalia iltavirkkujen aivoista.
Ette te ole ainoa ryhmä. Ihan sama se on niillä, jotka tekevät yövuoroja, vaikkei se sovi heille.
Mutta ehkä sinullakin olisi mahdollisuus hakeutua ilta- tai yötöihin. Paha juttu vaan, jos nimenomaan halusit kouluttautua alalle, jossa tehdään vain perinteisiä päivävuoroja.
Tuolla jo aiemmin keskustelussa joku sanoikin, että on ikävää, että yhteiskunnan tarjoama koulutus menee ikään kuin hukkaan, koska unirytmin takia joutuu tekemään iltatyötä.
Ikävää on, mutta jokainen tekee silti omat valintansa ja elää niillä pelisäännöillä mitä on. Ne pelisäännöthän on jo tiedossa. Jos tärkeintä on tietty työ, niin sitten kai täytyy tyytyä valittamaan nettipalstoilla, ettei saa tehdä juuri sitä työtä haluaminaan kellonaikoina. Jos tärkeintä on yöllä hereillä oleminen, niin sitten valitsee työn, jossa se on mahdollista.
Olen itse lapsesta asti ollut hanakka nousemaan aikaisin aamulla. Teininä ja aikuisiällä olen aina ollut se joka valvoo pitkään, myös nukkuu pitkään. Olen nuoresta iästä asti joutunut kuuntelemaan pään aukomista omasta unirytmistä ja siitä jos satun viikonloppuna nukkumaan yli puolen päivän. :D Itse tykkään valvoa silloin kun muut ihmiset nukkuvat ja nukun itse silloin kun muut valvovat. :) Työttömänä en näe mitään ongelmaa omassa unirytmissä. Moni muu varmaan näkee vaikka kuinka paljon. :D En kuitenkaan aiheuta kenellekään mitään harmia tällä "epänormaalilla" rytmilläni, eikä se muuta minua ihmisenä. Olen virkeimmilläni öisin, saan inspiraatioita siivouksen tai jonkun muun asian suhteen yleensä aina öisin. Mitään kovaa meteliä aiheuttavaa en tietenkään ala kerrostalossa häseltämään, mutta muita asioita kyllä. :) En enää välitä mitä muut ajattelevat minun unirytmistä, kerran täällä eletään ja kannattaa elellä sen mukaan. Ja mikä parasta, öisin on aivan mahtavaa käydä kävelyllä koska on niin rauhallista ja hiljaista joka puolella. <3
Jos saan nukkua oman rytmini mukaan, niin nukun klo 02-10.
Mutta, yllätyin kun havaitsin, että onnistuu se aikaisin nukahtaminen ja herääminen minultakin (klo 21-05).
Piti vain:
-lopettaa kahvinjuonti kokonaan
-hoitaa raudanpuute
-työstää asia siipan kanssa, joka erittäin iltavirkku ja seuraihmisiä
Kannattaa kokeilla!!
Vierailija kirjoitti:
Jos saan nukkua oman rytmini mukaan, niin nukun klo 02-10.
Mutta, yllätyin kun havaitsin, että onnistuu se aikaisin nukahtaminen ja herääminen minultakin (klo 21-05).
Piti vain:
-lopettaa kahvinjuonti kokonaan
-hoitaa raudanpuute
-työstää asia siipan kanssa, joka erittäin iltavirkku ja seuraihmisiäKannattaa kokeilla!!
Kahvinjuontia en lopettaisi, paras nautinto herättyäsi.
Raudanpuutos hoidettuna ei vaikuta unirytmiini.
Ja jos siipalle unirytmini olisi ongelma, niin bye bye. :)
Tässäkin ketjussa on muutama aamuvirkku tullut pätemään, kuinka on niiiin aikaansaava, kun herää jo kuudeksi salille.
Laiskin tuntemani ihminen on aamuvirkku ja juuri tätä sillä kehuvaa sorttia. Kuulemma ehtii niin paljon enemmän kun on jo klo 7 töissä. Hän ei millään tajua, että muiden aktiivinen aika ei lopu klo 19, kuten hänellä eikä kaikki muut ole klo 21 iltatoimilla. Ihmetteli mm. miten ehdin liikkua, kun en käy aamulla liikkumassa ja olen töissä 17-18 asti. Selitin, että juokkuelajini treenit ovat iltaisin ja loppuvat vasta 21:30 tai 22. Aikuisten harrastusurheilu kun ei parhaita salivuoroja saa. Ei käynyt hänelle järkeen.
Hyvin. Olen yrittäjä ja voin määrätä omat työaikani eikä ole enää lapsiakaan kotona eli voin tehdä omat aikataulini.
Teen etätöitä, enkä aloita töitä ennen kuin puoli kymmenen-kymmenen aikoihin. Ysiltä ylös, eikä tarvi mennä nukkumaan ennen kuin joskus klo 01-02.
Vierailija kirjoitti:
Jos saan nukkua oman rytmini mukaan, niin nukun klo 02-10.
Mutta, yllätyin kun havaitsin, että onnistuu se aikaisin nukahtaminen ja herääminen minultakin (klo 21-05).
Piti vain:
-lopettaa kahvinjuonti kokonaan
-hoitaa raudanpuute
-työstää asia siipan kanssa, joka erittäin iltavirkku ja seuraihmisiäKannattaa kokeilla!!
-en juo kahvia
-ei ole raudanpuutetta
- ei ole ongelmaa
Silti luontainen unirytmini on klo 01-09.
Ja joillain työpaikoilla on näitä aamuvirkkuja mutta kun joku muukin sattuu joskus tulemaan aikaisin, niin aamuvirkku ei paljon työpisteellä ole vaan istuu kahvilla.. Kätevää olla tekemättä töitä kun ei ole kukaan muu näkemässä ;)