ILTAVIRKUT – Miten sopeudutte tähän yhteiskuntaan?
TÄMÄ KESKUSTELU ON VERTAISTUKEA ILTAVIRKUILLE. Eli jos et kuulu iltavirkkuihin, olet esimerkiksi juuri tulossa kirjoittamaan "Aikainen lintu madon nappaa! Jokainen voi muuttua rehelliseksi ja reippaaksi aamuvirkuksi halutessaan"!!1 niin elä tee sitä, mene mieluummin vaikka nukkumaan.
Jakakaa iltavirkut, yökyöpelit ja aamuntorkut kokemuksenne! Mikä on vaikeinta, kun elämme aamuvirkkujen rytmin mukaan tehdyssä yhteiskunnassa? Oletko onnistunut löytämään alan, jossa iltavirkkuus on ok, ehkä jopa vahvuus? Oletko luova ja älykäs ihminen, jonka parhaat ideat tulevat öisin? Onko hyviä vinkkejä? Kiintoisia tarinoita?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Liukuva työaika ilman leimauslaitetta sopii meille iltavirkuille. Kaikki katsovat myrkyllisesti kolmelta kotiin lähteviä aamuvirkkuja ja kuiskuttelevat paheksuvasti, mutta kukaan ei sano mitään kun minä tulen töihin kymmenen maissa. Skippaan usein ikävät aamun scrum-palaveritkin, vaikka niitä on minun vuoksi siirretty myöhemmäksi, ei vaan ehdi ;). Eikä kukaan ole katsomassa mihin aikaan lähden kotiin. Aika harvoin tulee tehtyä täyttä työpäivää
Mitähän ikävää on scrumeissa? Kestää 5-15 min ja oma osuus ehkä 2min. Meillä ainakin on paljon puuduttavampiakin palavereja.
Itselleni iltavirkkuna ja yökyöpelinä on ollut ihan pelastus se,että on ollut mahdollisuus jo 15vuotta tehdä pelkästään yövuoroa. En ole tehnyt kuin lyhyitä pätkiä päivätöitä,vain todetakseni että se ei ole minua varten. Luontaisen rytmini mukaan eläessä,nukkuisin n.klo 4-13. Illat ja alkuyöt ehdottomasti tehokkainta aikaa,niin töissä kuin kotona. Vaikka pyristelen vastaan,on todella turhauttavaa syyllistyä usein kuulluista kommenteista kuinka aikaisin heräämällä olisi tehokkaampi ja kaikin tavoin parempi ihminen :D Lapset 3kpl ovat myös ennemmin ilta- kuin aamuvirkkuja.
Kelloja on helppo siirtää kesäaikaan, omaa kroppaa ei. Olen huomannut että kesät olen kuitenkin edelleen talviajassa. Nuorena luin yöt läpeensä ja voin huonosti kun piti lähteä aikaisi kouluun. Töistä 8-16 olin usein myöhässä ennen kuin tuli liukuva työaika. Luojan kiitos siitä. Iltaa kohti aina kummasti piristyy eikä osaa mennä nukkumaan ja aamulla taas on aivan turha tulla keskustelemaan ilman että olen juonut paljon mustaa kahvia. Aamulla aamuvirkut puheliaat sirkut on kauhistus tällaiselle yöpöllölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamuvirkut kuvittelee, että iltavirkut muuttuu aamuvirkuiksi noin vaan käskemällä. Ihan kuin vasenkätinen muuttuisi oikeakätiseksi tuosta vaan käskemällä. Tai jotain muuta vastaavaa.
Ei kaikki kuvittele. Itse ainakin uskon vahvasti siihen, että ihmisellä on luontainen rytmi. Itse olen aamuvirkku(enkä jaksa valvoa vaikka haluaisin mutta toisaalta herään viikonloppuisin väkisin viimeistään kahdeksan jälkeen), mutta mies ja lapsi yökyöpeleitä. Mies on löytänyt työn joka sopii luontaiselle rytmilleen. Lapsen puolesta olen huolissani ja toivon hänenkin löytävän omansa joskus. Jo nyt (tokalla luokalla) on ongelmia jaksamisen kanssa välillä, kun rytmi on vaan niin vahvasti yökyöpeli. Ei sitä ole muuttanut mikään, vaikka neuvola ja nykyisin kouluterveydenhoitaja ovat yrittäneet loputtomasti neuvoa. Ärsyttää, ettei edes terveydenhuoltohenkilöstö tajua, ettei se rytmi mistään tahdonvoimasta ole kiinni.
Jostain muistan kuulleeni, että teinien sisäinen kello jätättää ja unen tarve on myös suurempi. Siksi monet nukkuisivat helposti puolille päivin ja se pitäisi sallia, ainakin viikonloppuisin.
Vierailija kirjoitti:
Kelloja on helppo siirtää kesäaikaan, omaa kroppaa ei. Olen huomannut että kesät olen kuitenkin edelleen talviajassa. Nuorena luin yöt läpeensä ja voin huonosti kun piti lähteä aikaisi kouluun. Töistä 8-16 olin usein myöhässä ennen kuin tuli liukuva työaika. Luojan kiitos siitä. Iltaa kohti aina kummasti piristyy eikä osaa mennä nukkumaan ja aamulla taas on aivan turha tulla keskustelemaan ilman että olen juonut paljon mustaa kahvia. Aamulla aamuvirkut puheliaat sirkut on kauhistus tällaiselle yöpöllölle.
Minulle taas on ihan yksi lysti miten niitä kelloja pyöritellään. Kun ei ole rytmiä ollenkaan, se ei voi mennä sekaisin. Kroppa on jatkuvassa univajeessa jokatapauksessa. Niitä koitan nukkua pois viikonloppuisin. Eli vain lomilla pystyy joskus jotain täysissä sielun ja ruumiin voimissa tekemään, kun on aikaa levon jälkeenkin.
Muuten pahimmalta pelastaa aamuisin melko vapaamielinen työaika ja fyysinen työ. Liikkuminen ja kohtuullinen kiire pitää hereillä. Joskus harvoin joku koulutus, joka tietenkin on klo 8.00, on sitten vain paikalla oltu. Ai kamala jos olisi istumatyö. Tai joku, missä pitää pälättää ja olla sosiaalinen.
Aamuvuoro on ainoa mistä työnantaja ei tarvitse maksaa lisiä niin se on aika suuri syy minkä takia kaikki tapahtuu aamusin eikä iltapäivällä
Teen ilta-ja yövuoroa. Onneksi mahdollista vaikuttaa työaikoihin.
Aamuvuorot on ihan hlvettiä. Tuntuu, että pää alkaa toimia vasta siinä 10-11 maissa. Enkä töiden jälkeen jaksa yhtään mitään muuta kuin maata. Ihmettelen, kun jotkut sanoo "aamuvuoro on niin ihana, kun illalla ehtii sitten tehdä kaikenlaista". Jep joo.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä tunnilla on oikeasti ihan valtava merkitys!
Jos koulussa pitää olla kello 8 on kuudelta herääminen tuskaa. Ne harvat 9 alkavat kouluaamut jolloin saa nukkua seiskaan ovat jo helpompia. Eivät helppoja mutta helpompia.
Miksi kaiken pitää alkaa kello 8?
Tämä
Aamut olivat yhtä kidutusta, kun olin vielä töissä. Hirveällä univajeella mentiin ja viikonloppuna nukuin unirästejä pois enkä jaksanut tehdä mitään. Nykyään eläkkeellä on ihanaa kun voi päättää omista päivärytmeistä ihan itse.
Kiva ketju lukea. Kirjoitinkin tänne jo pidemmän vastauksen, mutta tuli vielä asioita mieleen. Itsellekin olisi tärkeää saada työ jossa voisi ehkä elää enemmän oman rytmin mukaan. Toisaalta voi olla vaikeaa sellaista saada ja itse vasta opiskelen nyt. Joku kirjoitti myös ilta ja yövuoroista. Nekään eivät varmaan minulle sopisi jatkuvasti, koska kärsin joskus myös unettomuudesta ja silloin nuo yövuorot varsinkin sotkisivat rytmiä. Iltavuoro voisi olla parempi, mutta toisaalta kävisin varmaan aikalailla ylikierroksilla sen jälkeen ja en pystyisi pitkään aikaan rauhoittumaan. Tämä taas myöhäistäisi nukahtamista ja jos pitäisi sen jälkeen aamuvuoroon mennä niin vaikeaa olisi. Itse elän nyt oikeastaan siinä rytmissä, että menen nukkumaan joskus kello 3 ( en kirjoita enää kello 2, koska valehtelisin) ja herään siinä 11 aikaan aamulla. Tämä rytmi nyt ei vaan sovi mihinkään työhön oikeastaan.
Nyt voin paremmin, mutta sitten taas jos kärsin unettomuudesta niin nukkumisesta tulee samalla vaikeaa ja yritin mennä samaan aikaan nukkumaan. Viime talvena oli näin ja nukuminen ongelmana niin sitten yritin mennä jo 22 tai 23 aikaan ja silti en nukkunut. Nyt taas voin luottaa tällä hetkellä ainakin siihen, että saan unta vaikka menisin vasta aamuyöllä nukkumaan. Se on hyvä juttu. Koulussa ollessa joskus muistan, kun olin niin väsynyt, että nukuin bussissa koulun jälkeen kun olin matkalla harrastuksiin ja sain monesti kuulla siitä jotain pilkkaa. Sen jälkeen yritin pysyä hereillä.
Kun muutenkin joudutaan elämään jatkuvasti aamuvirkkujen mukaan, niin kokonaan kesäaikaan siirtyminen olisi yhtä h*lvettiä. Miettii sitä, että talvisin joutuisi heräämään vielä tunnin normaaliaikaa aiemmin ja pitäisi vielä yrittää käydä nukkumaankin aiemmin.
Todella toivoisin, että IS ottaisi tästä keskustelusta kopin ja kirjottaisi aiheesta (kuten monesta muusta vauva-palstan keskustelusta).
Koska tämä aamuvirkkujen yhteiskunnassa eläminen on oikeasti ongelma valtaosalle suomalaisista ja aiheuttaa suuria ongelmia väsymyksestä masennukseen. Ei ole todellakaan normaalia herätä aamuvarhaisella pimeään aamuun, ihmisen kroppa ei vain toimi niin. Tämä aiheuttaa ongelmia suurelle osalle ihmisistä ja silti aamuvirkut ovat muka se "hyvä ja tunnollinen" kansanosa, vaikka sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä mihin aikaan päivästä herää, kunhan hoitaa työnsä. Ja aamu-uniset eivät todellakaan pysty tekemään töitään tehokkaasti, jos töihin joutuu heräämään aikaisin.
Olin iltavirkku noin kolmikymppiseksi, valvoin myöhään, nukuin muyöhään ja välivuosi töissä meni illat nukkuessa, kun olin väsynyt aamuheräämisistä. Työelämä urakiidossa oli välillä intensiivistä ja paljon oli ylitöitä yötä myöten, rytmi aivan sekaisin. Sitten vaihtaessani tasaisempaan työhön valvoin myöhään katsellen telkkaria yömyöhään ja ollen väsynyt aamulla ja kotiin tullessa, viikonloppuina nukuin paljon. Sitten vähän päälle kolmikymppisenä tein pienen elämänmuutoksen, koska kroppa ei ollut enää terässä, vatsa vaivasi ja olin vähän väsynyt. Päätin, että liikkumiselle on raivattava aikaa ja se tarkoitti aamuteenejä sekä aikaisin töihin menoa, jotta ehdin liikkua ja jää aikaa muullekin. Niin minä vaan päätin sulkea sen television iltaisin ja laittaa kellon soittamaan kuudelta ja ylös heti ekasta herätyksestä.
Niin se rytmin vaihto yökukkujasta aamuvirkuksi tapahtui ja nopeasti. Nukahdin hyvin illalla, heräsin virkeänä aamulla, jopa viikonloppuisin ennen seitsemää. Hoikistuin ja voin paremmin enkä ollut enää väsynyt. Sillä ns. yökukkumisella olin aiheuttanut sen ainaisen väsymyksen ja plösöytymisen. Aikaiset aamut eivät ollutkaan se ongelma, vaan valvominen. Vaikka joskus ajatus valvomisesta ja yöllisestä elämästä kiehtoo, en ikinä vaihtaisi takaisin.
Lisäksi suvussamme on varoittavia esimerkkejä yövalvojista, en todellakaan halua päätyä samanlaiseksi.
Minä siis en sopeutunut vaan tein muutoksen ja voin paremmin.
Mulle vois olla sopiva nukkua klo 12-8. MUTTA nuorempi lapsi heräillyt nyt jonkin aikaa viideltä eikä nuku tai torkahtaa vaan hetkeksi sen jälkeen. Siis yksi vuotiaasta kysymys, että vauvavuoden moneen heräämiseen tietysti tuo on jo miltei luksusta. :D
Töihin pitäisi herätä 6.30 tällä hetkellä, että ei sekään ihan oivallista ole, mutta olisi kivempi edes 6.30 herätä kuin klo 5.
Hoidan vanhuksia. En saa nukuttua iltavuorosta tullessani. Tulen kotiin klo 22.30, olo on liian aktiivinen, työasiat pyörivät mielessä. Aamulla täytyy herätä klo 05.00, työ alkaa klo 07.00. En nuku kuin muutaman tunnin, töissä ollessani olen aina tokkurainen, ärtyisä. Teen virheitä, kun en koskaan saa levätä kunnolla. Nämä työajat ovat syynä hoitajien väsymykseen ja siihen, että ei jaksa tehdä töitä kunnolla. Pää on sumea unenpuutteesta, eikä kykene keskittymään kunnolla, kun työpäivän jälkeen on vielä omakin perhe, puutarha yms. hoidettava.
Teen nykyisessä työpaikassani sekä aamu-että iltavuoroja. Iltavuoroista pidän paljon enemmän. Aamuvuorot ovat pakollinen paha, kun työpaikalla pitää olla ah, niin skarppina klo 7.00.
Onneksi on yötöitä. Olen ensihoitaja ja teen melkein vain ainoastaan yötöitä
Vierailija kirjoitti:
Olin iltavirkku noin kolmikymppiseksi, valvoin myöhään, nukuin muyöhään ja välivuosi töissä meni illat nukkuessa, kun olin väsynyt aamuheräämisistä. Työelämä urakiidossa oli välillä intensiivistä ja paljon oli ylitöitä yötä myöten, rytmi aivan sekaisin. Sitten vaihtaessani tasaisempaan työhön valvoin myöhään katsellen telkkaria yömyöhään ja ollen väsynyt aamulla ja kotiin tullessa, viikonloppuina nukuin paljon. Sitten vähän päälle kolmikymppisenä tein pienen elämänmuutoksen, koska kroppa ei ollut enää terässä, vatsa vaivasi ja olin vähän väsynyt. Päätin, että liikkumiselle on raivattava aikaa ja se tarkoitti aamuteenejä sekä aikaisin töihin menoa, jotta ehdin liikkua ja jää aikaa muullekin. Niin minä vaan päätin sulkea sen television iltaisin ja laittaa kellon soittamaan kuudelta ja ylös heti ekasta herätyksestä.
Niin se rytmin vaihto yökukkujasta aamuvirkuksi tapahtui ja nopeasti. Nukahdin hyvin illalla, heräsin virkeänä aamulla, jopa viikonloppuisin ennen seitsemää. Hoikistuin ja voin paremmin enkä ollut enää väsynyt. Sillä ns. yökukkumisella olin aiheuttanut sen ainaisen väsymyksen ja plösöytymisen. Aikaiset aamut eivät ollutkaan se ongelma, vaan valvominen. Vaikka joskus ajatus valvomisesta ja yöllisestä elämästä kiehtoo, en ikinä vaihtaisi takaisin.
Lisäksi suvussamme on varoittavia esimerkkejä yövalvojista, en todellakaan halua päätyä samanlaiseksi.
Minä siis en sopeutunut vaan tein muutoksen ja voin paremmin.
Iltavirkkuus samoin kuin aamu- ja päivävirkkuus on synnynnäinen ominaisuus siinä kuin vaikka silmien väri. Jos muutos oli sinulle helppo, et koskaan ollutkaan iltavirkku vaan vain elit siinä rytmissä. Oikea iltavirkku tulisi nimenomaan väsyneeksi aikaisesta rytmistä, kun sinulle kävi päinvastoin.
Iltavirkkujen terveysriskit liittyvät siihen, että he usein joutuvat elämään itselleen epäluonnollisessa rytmissä ja ovat sen vuoksi väsyneitä ja univajeessa. Univaje on jo sellaisenaan pahaksi terveydelle (mm. aivoille) mutta lisäksi väsyneenä ei esim. jaksa huolehtia itsestään yhtä hyvin kuin virkeänä, on tutkitusti enemmän nälkä jne.
Vaihdoin itse pakotetusta aamuvirkkurytmistä täysin vapaaseen rytmiin. Olen iltavirkku, joten paras aikani on myöhään (n. klo 23). Olen terveempi ja kaikin puolin hyvinvoivampi nyt kun voin elää omassa luontaisessa rytmissäni.
Ei kaikki kuvittele. Itse ainakin uskon vahvasti siihen, että ihmisellä on luontainen rytmi. Itse olen aamuvirkku(enkä jaksa valvoa vaikka haluaisin mutta toisaalta herään viikonloppuisin väkisin viimeistään kahdeksan jälkeen), mutta mies ja lapsi yökyöpeleitä. Mies on löytänyt työn joka sopii luontaiselle rytmilleen. Lapsen puolesta olen huolissani ja toivon hänenkin löytävän omansa joskus. Jo nyt (tokalla luokalla) on ongelmia jaksamisen kanssa välillä, kun rytmi on vaan niin vahvasti yökyöpeli. Ei sitä ole muuttanut mikään, vaikka neuvola ja nykyisin kouluterveydenhoitaja ovat yrittäneet loputtomasti neuvoa. Ärsyttää, ettei edes terveydenhuoltohenkilöstö tajua, ettei se rytmi mistään tahdonvoimasta ole kiinni.