Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Kerrotko miten esim. puhumista välttelevä introvertti tekee hyvää työtä esim. lähihoitajana, te-byroon pakottamana koulutukseen etenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sos.turva pitäisi olla sellainen että jokainen työtunti lisää tuloja eikä aiheuta painajaismaista "paperisotaa", esim perustulo-tyyppinen niin voisi ottaa pätkätyötä, osa-aikatyötä, keikkatyötä huoletta vastaan
..
se on toki mainittava että osa noista työtön/työpaikka sijaitsee ihan eri paikkakunnalla eikä näin ollen kohtaa
Eivät tuet nytkään napsahda poikki samantien kun saat palkkaa kympin. Kela tulee kyllä vastaan pienipalkkaista työtä tekeviä. Ongelma vain on se, että näin ei pitäisi olla. Työtä tekevän ei pitäisi joutua nostamaan yhteiskunnan tukia millään tavalla. Siivoojana saan asumistukea, mutta työttömyyskorvauksen saamiseen päiväni tulevat täyteen, joten en sitä saa. Tuloni ovat kuitenkin pienet. Suorittavaa työtä tekevien pitäisi mielestäni tulla toimeen puhtaasti omalla työpanoksellaan, mutta kiitos kikyjen ja muiden palkkaojenpolkemiskikkojen, suorittavan työn palkat ovat laskeneet suhteessa elinkustannusindeksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sos.turva pitäisi olla sellainen että jokainen työtunti lisää tuloja eikä aiheuta painajaismaista "paperisotaa", esim perustulo-tyyppinen niin voisi ottaa pätkätyötä, osa-aikatyötä, keikkatyötä huoletta vastaan
..
se on toki mainittava että osa noista työtön/työpaikka sijaitsee ihan eri paikkakunnalla eikä näin ollen kohtaa
Eivät tuet nytkään napsahda poikki samantien kun saat palkkaa kympin. Kela tulee kyllä vastaan pienipalkkaista työtä tekeviä. Ongelma vain on se, että näin ei pitäisi olla. Työtä tekevän ei pitäisi joutua nostamaan yhteiskunnan tukia millään tavalla. Siivoojana saan asumistukea, mutta työttömyyskorvauksen saamiseen päiväni tulevat täyteen, joten en sitä saa. Tuloni ovat kuitenkin pienet. Suorittavaa työtä tekevien pitäisi mielestäni tulla toimeen puhtaasti omalla työpanoksellaan, mutta kiitos kikyjen ja muiden palkkaojenpolkemiskikkojen, suorittavan työn palkat ovat laskeneet suhteessa elinkustannusindeksiin.
Tämä on totta. Palkan pitäisi olla Suomessa sellainen, että sillä voi elää Suomessa. Jostain muualta voi tulla tänne tienamaan sesonkiajaksi tyyliin marjanpoiminnasta saatava tulo on iso summa thaimaalaiselle. Mutta jos täällä aikoo elää, pitäisi pystyä elättämään itsensä työllä.
Itse uskoisin, että kansalaispalkka voisi olla ratkaisu ainakin osittain. Silloin ne, joita todella kiinnostaa kouluttautua, yrittää tai tehdä töitä, voisivat tehdä niin ja näin aktiivisuudella saada hieman enemmän tuloja.
Taitaa olla valhetta ja suorastaan propagandaa nämä jatkuvat väitteet mukamas työvoimapulasta. Kehittämisvastuut siirretään syyllistäen nykyisin vaan työntekijöille, kun vastuun pitäisi kuulua työnantajapuolelle. Halutaan vaan etsiä syntipukkeja, jos yrityksellä menee huonosti. Kvartaalitaloutta, eikä edes mitään pitkän tähtäimen suunnittelua. Aikaisemmin yritysten toimintoja sentään vielä kehitettiin ja tähän oli palkattu vartavasten asiantuntijoita. Uudistamispäätökset jäivät silloin yrityksen omistajille. Nyt vaan rohmutaan pikaisesti mahdolliset ylijäämät. Viisinumeroiset bonuksetkaan eivät ole harvinaisia, vaikka firmalla olisi juuri ollut yt:t ja irtisanomiset. Ja sama levy pyörii jatkuvasti syyllistäen työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Kerrotko miten esim. puhumista välttelevä introvertti tekee hyvää työtä esim. lähihoitajana, te-byroon pakottamana koulutukseen etenkin?
Himmeä vertauskuva. Jos olisin puhumista välttelevä introvertti, niin ryhtyisin jakamaan Hesareita. Tai sitten tekisin jotain muuta itselleni sopivaa. Siis onhan noita ammatteja paljonkin, sen kuin valitsee jonkun ja tekee töitä oman elantonsa eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kertoa.
1. Kyse on tässäkin vapaan kasvatuksen uhreista. Kun on vähitellen opittu siihen että mitään ei saa kieltää ja kaikki on oltava helppoa ja mukavaa niin eihän se työnteko kannata jos vielä sohvalla istumisestakin maksetaan. Tämä korjaamalla nousisi myös PISA-tutkimukset taas nousuun.
2. Virheet koulutuspolitiikassa. Edelleen kauhistellaan jos huippututkimukselta ja yliopistoilta vähennetään rahaa. Ammatillinen koulutus pitäisi uudistaa täysin. Siitä pitäisi tehdä tehokasta ja kiinnostavaa. Esim. elämänhallintaa ja aikuistumista tukevia opintoja pitäisi saada lisää. AMK-opinnot ovat aivan hulluutta. Se opetus ja ne vaatimustasot tuottavat aivan luokattoman huonoja insinöörejä jotka vievät halvempina paikat yliopistokoulutetuilta yritysten kehittäjiltä. Suurin osa amk-insinööriopiskelijoista kuuluisi ammattikouluun - jos sekään olisi tasokasta. Kyse on työntekijäpuolen työvoimapulasta. Näihin tulisi kohdistaa niitä resursseja. Pitäisi tutkia miksi se Harri "Höylä" Soikkeli ei osaa opettaa.
3. 2000-luvun taitteen Kiina-ilmiö. Kaikki helpot työt lähtivät ulkomaille koska ay-liike ja yritysmaailma ei päässeet sopuun työnteon uusista pelisäännöistä. Jäljellä on vain ne vaativat työt joihin on vaikeampaa kouluttautua.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla valhetta ja suorastaan propagandaa nämä jatkuvat väitteet mukamas työvoimapulasta. Kehittämisvastuut siirretään syyllistäen nykyisin vaan työntekijöille, kun vastuun pitäisi kuulua työnantajapuolelle. Halutaan vaan etsiä syntipukkeja, jos yrityksellä menee huonosti. Kvartaalitaloutta, eikä edes mitään pitkän tähtäimen suunnittelua. Aikaisemmin yritysten toimintoja sentään vielä kehitettiin ja tähän oli palkattu vartavasten asiantuntijoita. Uudistamispäätökset jäivät silloin yrityksen omistajille. Nyt vaan rohmutaan pikaisesti mahdolliset ylijäämät. Viisinumeroiset bonuksetkaan eivät ole harvinaisia, vaikka firmalla olisi juuri ollut yt:t ja irtisanomiset. Ja sama levy pyörii jatkuvasti syyllistäen työttömiä.
Taitaa olla kokemusta IT -alalta, ellei peräti Nokiasta?
Teknologia kehittyy ja jos sattuu työskentelemään tällä sektorilla, niin se opiskelu ei lopu koulusta valmistumiseen. Itse joudun joka päivä oppimaan uutta ja kehittämään itseäni jotta työt sujuisivat. Tämä on firman etu mutta myös oma etu ja ihan ilman, että kukaan tähän mitenkään patistaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haen töitä kunhan jaksan kirjoitti:
Lopetin työt edellisessä työpaikassani kolme viikkoa sitten. Olen 58 v. Olin siellä paikassa 13 vuotta. Nyt on te-keskus ottanut asiakseen kiusata minua ja pakottaa töihin ja uhkailee tukien tauolle laittamisella. En ole tosin saanut vielä senttiäkään mitään tukia enkä korvauksia. Selvityksiä selvitysten perään miksen ota vastaan työtä jota tarjotaan. Onneksi uskoivat kun laitoin lääkärintodistuksen etten voi tehdä sairauteni vuoksi kolmivuorotyötä. Mutta heti perään tuli uusi työtarjous. Olenko ainoa lähihoitaja tällä seudulla vai miksi minua ahdistellaan. Töitä näköjään olisi mutta haluaisin hetken levätä. Stressikin pahentaa sairauttani (josta ei eläkkeelle pääse) mutta töihin pakotetaan muuten ei senttiäkään tipu.
Työttömyystuella ei voi "levätä", vaan se on tarkoitettu korvaamaan palkan puuttuminen silloin, kun ei ole töitä. Sä olet alalla, jossa on paljon töitä tarjolla (lähihoitaja), joten totta kai työkkäri laittaa tarjouksia, koska töitä kerran on tarjolla. Jos haluaa levätä, pitää se tehdä omilla rahoilla, esim. säästöillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIksi muuten aina oletetaan, että se Helsingissä asuva, asuntonsa omistava, perheellinen, puolisolla Helsingissä vakityöpaikka ja lapsilla kaverit & koulut -työtön muuttaisi johonkin Pihtiputaalle, kun sieltä aukesi yksi alan työpaikka?
Ei kai ketään kiinnosta panna koko perheen elämää sekaisin vain siksi, että Pihtiputaalla tarvitaan äidinkielenopettajaa?
Miksi työpaikka laittaisi elämän sekaisin jos oikeasti on työnhakijana?
Muualla kuin Helsingissä on ollut vuosikymmenien ajan aivan normaalia käydä töissä toisilla paikkakunnilla ja vuokrata sieltä kakkosasunto työviikkojen ajaksi. Jostain syystä meille helsinkiläisille tämä on suurempi ongelma kuin muille.
Pihtiputaa on vähän kaukaa haettu esimerkki, mutta omien kokemusteni mukaan se on hieno paikkakunta jossa on alhaiset asumiskustannukset.
Siis sun mielestä on tosi kiva ajatus muuttaa työviikoiksi pois puolison ja lasten luota? Onko sulla niin kamala perhe vai miksi ihmeessä kuvittelet, että kukaan haluaisi elää elämänsä niin, että viettää yli puolet elämästään poissa rakkaimpiensa luota?
"Kiva" kuvaa aika hyvin rajoittunutta ajatusmaailmaasi.
Molempien vanhempieni suku on Pohjois-Suomesta ja kaikki sukulaiseni ovat jo yli sadan vuoden ajan laittaneet toimeentulon ja pitkän tähtäimen suunnitelmat sohvallaistumisen edelle lähtiessään töihin satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnan ulkopuolelle.
Tein itse samoin ja elin kaukana kotipaikkakunnasta pitkään köyhyydessä tekemällä matalapalkkatöitä yliopistotutkinnon suorittamisen jälkeen. Koskaan ei kuitenkaan tullut mieleenkään jäädä kotiin työttömäksi, vaikka työtulo oli aluksi monta vuotta työmatkakulujen huomioimisen jälkeen nykyrahassa vain n. 20 e suurempi kuin sosiaalietuudet.
Oletko aivan varma, että työttömänä kotona uhriutuva veronmaksajien elätti on parempi roolimalli lapsille kuin toisella paikkakunnalla töissä käyvä vanhempi?
Tähän olen itsekin kasvanut.
Isäni oli rakennusalan yrittäjä, ja työskenteli aina kohteiden mukaisesti siellä, mistä urakoita löytyi. Joskus pk-seudulla, joskus Tampereella, joskus jossakin muualla, kerran löytyi vajaan vuoden mittainen, hyvä urakka ulkomailta.
Itsekin olen ollut matalalla kynnyksellä muuttaja.
Ensin 400 km päähän yliopisto-opintojen takia, sitten opiskeluaikana viitenä eri kesänä aina eri paikkakunnilla; opintojen jälkeen neljän kuukauden pesti ensin yhdellä paikkakunnalla, sitten lisäopintoja toisella paikkakunnalla, 2 kuukauden työkeikka 500 km päässä (asuin jaetussa huoneessa), sitten taas lisäopintoja, jonka jälkeen 6 kk määräaikaisuus ja muutto, 2 kk lisäopintoja, taas muutto, ja sen jälkeen 7 kk määräaikaisuus ja muutto, jonka jälkeen muutto 300 km päähän määräaikaiseen tehtävään - tämä määräaikaisuus jatkui ensin kaksi kertaa ja muuttui sitten vakituiseksi työksi.
Jos nykyinen työ päättyisi, joutuisin irtisanotuksi, etsisin taas matalalla kynnyksellä pätkätöitä mistä tahansa päin Suomea; parasta tietysti olisi, jos töitä saisi muualta kuin PK-seudulta (koska vuokrat viikkokämpästä olisivat turhan iso menoerä siellä). Tällä hetkellä kotina on velaton omakotitalo, on puoliso ja kaksi lasta, mutta työttömäksi mahdollisesti joutuessani kyllä lähden töihin minne tahansa, vaikka edes siksi aikaa, että saan ansiosidonnaisen pyörimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian suuret tuet, ei kannusta töihin kun saman saa sohvalla makoilusta
Minun liian suuret tukeni ovat työmarkkinatuki lapsikorotusten kanssa, 665€/kk. Voi että kun on suuri, todellakin ei yhtään kannusta töihin menemään kun on niiiiiin iso. Olen lähihoitaja ja saisin välittömästi töitä jos olisin työkykyinen mutta fyysinen terveys lähti sekunnissa liikenneonnettomuudessa. Keva kuitenkin katsoo että toimintakykyä on hippusen jäljellä, oikeasti ei ole. En selviä edes arjesta.
Hei kertokaa miten sohvalla makaamisella tienaa!? Stana yli 20 v yrittäjänä ja kun kaikki on niin stanan köyhiä et mikään ei sais maksaa mitn (suunnilleen pitäis maksaa et teet jotain..) niin piti lopettaa.Mistä sitä ilmaista rahaa saa;kertokaa miullekin!
KELA:lta saa jopa 320€ kuussa (jos oikein hyvin perustelee ja sittenkin vaikeaa)
Pelkkä sähöliittymä vaik ei kuluttais mitn,auton vakuutus (ei sillä et ois rahaa ostaa bensaa),katastaakin pitäis,ai ruokaakin pitäis ostaa.Mitä;kännykkälaskukin pitäis maksaa et yhteys olisi!
Tervetuloa kertomaan et mistä sitä rahaa saa makaamalla sohvalla ja kaljaa juomalla;mielihyvin tekisin niin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
timo 55 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
timo55 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä suurempi osa ihmisistä ei enää kelpaa työnantajille. Koska he ovat
-Liian tyhmiä koulutettaviksi. Äo alle reilusti alle keskitason.
-Fyysisesti liian heikkoja ns. töihin joita voi tehdä kuka tahansa, mutta joihin vaaditaan kovaa kuntoa.
-Liian vanhoja.
-Liian tietoisia oikeuksistaan työelämässä.Myös vaatimustaso on noussut teknologian kehittyessä. Niitä suorittavan portaan yksinkertaisia töitä on automaation myötä yhä vähemmän tarjolla mihin osa väestöstä sopisi hyvin.
Meidän alalla on valtava työvoimapula, aloituspalkat +3500€/kk. Jos pari vuotta työkokemusta niin palkka 4000-5000€/kk ja silti firmoilla on vaikea palkata.
Miksi?!
No koska, tarvittava osaaminen edellyttää suhteellisen korkeaa älykkyyttä ja sosiaalisia taitoja ja tälläisen yhdistelmän löytäminen on vaikeaa, ja sitten kun on +120/+130 AÖ ja sosiaalisesti lahjakas niin ne voi tehdä kaikkea muutakin elämässä ja pärjää alalla kuin alalla.
Kerro, mikä ala niin huippuälykäs osaaja voisi hakeutua ennenkuin tylsistyy nykyisessä työssään vihannekseksi.
Data-analyytikko, toimenkuvana optimointiongelmien ratkaisua, visuaalista datan mallintamista ja kone-oppimismalleja.
Mihin tuossa tarvitaan niitä sosiaalisia taitoja?
Eihän ilman sosiaalisia taitoja pärjää yhtään missään.
Sinänsä olet oikeassa, tosin en tiedä tarkoititko sitä, että nimenomaan työnantajat _vaativat_ asioita joita ei oikeasti siinä haettavassa työssä tarvita. Vaikkapa se joku pelle joka siitä Excelin osaamattomuudesta vinkui, varmasti vaatii palkattavalta fullstack-kehitysosaamista ja ensihoitajan taitoja vaikka niitä ei siinä työpaikassa millään tavalla tarvittaisi. Mutta tällä keinolla ne yrittäjät voivat jatkaa vinkumistaan siitä että osaavaa työvoimaa ei löydy.
Suomessa on suurtyöttömyys, mutta ei työvoimapulaa. TE-toimistot voisivat halutessaan ohjata jokaiselle työvoimapulasta vinkuvalle yritykselle vaikkapa 5000 kohtuulliset hakuehdot täyttävästä työntekijästä halutun määrän. Miksikähän ne eivät tee näin?
Mediakin voisi suhtautua näihin väitteisiin hieman kriittisemmin, eikä vaan toistaa niitä. Se voisi pureutua asiaan ja vaatia yritykseltä selvitystä millaisia työpaikkoja heillä on avoinna, kuinka paljon hakemuksia on tullut ja miksi ketään ei palkattu.
Sitten esimerkiksi ravintolat, jotka nyt itkevät koviten, olivat koronan varjolla kovin kärkkäitä lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijänsä. On ymmärrettävää että pois potkitut eivät ole kovin innokkaita palaamaan ainakaan samaan paikkaan takaisin tuon kohtelun jälkeen, varsinkaan jos ovat onnistuneet löytämään muuta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näille jotka sanoo ettei nuoret tiedä oikeuksiaan työelämässä niin voin sanoa että osa kyllä tietää hyvinkin. Niitä oikeuksia käsitellään lukiossa ainakin. Tämähän ei työnantajille tietenkään sovi että nuori työntekijä tietää oikeutensa. On kuitenkin väärin luulla että nykyajan nuoret olisivat täysin typeriä.
Tämä on erittäin hyvä kysymys ja hyviä kommentteja on paljon aiheesta.
Itse tuon ajatukseni myös kehään. Olin työllisyyspalveluissa puoli vuotta töissä. Tämän kokemuksen perusteella voisin sanoa suoraan että iso osa työttömistä on sellaisia henkilöitä joita ei edes voi ajatella työllistyvän koskaan. Ymmärrän nyt täysin poliitikkojen käyttämän termin, työttömyyden kovan ytimen, merkityksen. Näitä ihmisiä on todella, todella paljon. Ja jäin miettimään että onko heille oikea paikka olla työttömänä työnhakijana vai olisiko jokin kuntouttavampi toiminta parempi ratkaisu.
Työpaikkoja on paljon mutta on myös vaatimuksia työn tekemiselle. Lähdetään nyt ihan siitä että opetellaan puhumaan toiselle ihmiselle jotain, tervehtiminen on jo todella kova juttu. Puhuessa katsotaan silmiin. Tupakalla ei voi käydä vartin välein. Sano kiitos välillä. Ole edes vähän kiinnostunut jostakin muusta kuin itsestäsi. Näillä pääsee jo pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?
Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.
Eihän tässä maassa ole mahdollisuutta opiskella! Ehkä oli vielä 80-luvulla, mutta nykyaikana 1 koulutus ei riitä, eikä 2-3 sekään vielä. Pitää opiskella koko ajan uusia ammatteja. Kun opintorahat on käytetty yhteen koulutukseen, millä rahalla lähdet opiskelemaan välillä sitä uutta?
Kerrohan tähän vastaus.
Julkisella sektorilla ihaillaan (korkea)koulutuksen ihmeellisyyttä, yksityisellä yleensä ratkaisee työkokemus,
https://www.tivi.fi/kumppanisisallot/alfame/julkishallinto-syventaa-suo…
tässä on asiaakin
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008231719.html
"
Friedman päästi täystyöllisyystavoitteiden kanssa kipuilleet poliitikot pälkähästä väittämällä, ettei kysynnän puutteen aiheuttamaa työttömyyttä ole olemassakaan ja että kaikki työttömyys on tosiasiassa täysin vapaaehtoista.
Hänen mukaansa poliitikkojen tuli luopua täystyöllisyyden tavoittelusta ja ottaa rahapolitiikan päätavoitteeksi mahdollisimman matala inflaatio. Käytännössä tämä tarkoitti palkkojen ja työllisyyden uhraamista rahan arvolle, jota oli kansainvälisten sijoittajien takia pidettävä vakaana hinnalla millä hyvänsä.
Friedmanin viitoittamaa talouspolitiikkaa saatettiin harjoittaa kohtalaisella menestyksellä niin pitkään, kun palkkamalttiin taivutellut työntekijät kyettiin pitämään luottokorttien avulla tyytyväisinä ja yksityiseen velkaantumiseen perustunut kulutus piti talouden rattaat pyörimässä.
Työttömyys puolestaan sai rehottaa niin kauan, kunnes poliitikot tajusivat, että jatkuvat veronkevennykset olivat tehneet julkisten menojen rahoittamisesta alati haastavampaa. Yhtäkkiä työllisyysasteesta tulikin kaiken mitta: ihmiset täytyi pikaisesti saada takaisin tekemään töitä ja maksamaan palkastaan veroja."
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on suurtyöttömyys, mutta ei työvoimapulaa. TE-toimistot voisivat halutessaan ohjata jokaiselle työvoimapulasta vinkuvalle yritykselle vaikkapa 5000 kohtuulliset hakuehdot täyttävästä työntekijästä halutun määrän. Miksikähän ne eivät tee näin?
Mediakin voisi suhtautua näihin väitteisiin hieman kriittisemmin, eikä vaan toistaa niitä. Se voisi pureutua asiaan ja vaatia yritykseltä selvitystä millaisia työpaikkoja heillä on avoinna, kuinka paljon hakemuksia on tullut ja miksi ketään ei palkattu.
Sitten esimerkiksi ravintolat, jotka nyt itkevät koviten, olivat koronan varjolla kovin kärkkäitä lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijänsä. On ymmärrettävää että pois potkitut eivät ole kovin innokkaita palaamaan ainakaan samaan paikkaan takaisin tuon kohtelun jälkeen, varsinkaan jos ovat onnistuneet löytämään muuta työtä.
Älä lässytä 75%:lla yrityksistä on vaikeuksia löytää työntekijöitä avoinna oleviin paikkoihin!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on suurtyöttömyys, mutta ei työvoimapulaa. TE-toimistot voisivat halutessaan ohjata jokaiselle työvoimapulasta vinkuvalle yritykselle vaikkapa 5000 kohtuulliset hakuehdot täyttävästä työntekijästä halutun määrän. Miksikähän ne eivät tee näin?
Suomessa on nykyään hyvin vähän töitä, joita voi tehdä ilman minkäänlaista koulutusta. Näin äkkiseltään tulee mieleen yksi työ, johon ei ole olemassa koulutusta tai työvoimapoliittista kurssia: Postinjakaja. Niihin vähäisiinkin otetaan mieluummin sellainen työtön, joka on käynyt muutakin kuin peruskoulun ja ollut vähän työelämässäkin, kuin sellainen, joka on joskus 30 vuotta sitten peruskoulun käynyt ja sen jälkeen ei mainittavaa työhistoriaa, ehkä pari työnhakukurssia silloin kun markat oli vielä käytössä. Kuvittele itsesi rekrytoijan asemaan. Sinulla on edessäsi kasa sähköpostitse tulleita työhakemuksia. Siinä ei luonne tai ulkonäkö paina mitään, teet päätöksesi hyvin nopeasti, mitkä hakemukset on ehdoton ei ja mitkä ehkä. Sieltä pitkäaikaistyöttömien joukostakin saattaisi löytyä joku, joka oppii homman nopeasti ja tekee työn tunnollisesti, ehkä vain tarvii pienen ja hellän alkupotkun persaukselle ennen kuin oppii talon tavoille. Se tehtävään valittu, jo työelämässä ollut saattaa vaihtaa työpaikkaa hyvinkin pian, kun saa itselleen taas lisää itsevarmuutta ja seuraavan rekrytoijan silmissä leiman "työssäkäyvä työnpaikan hakija". Ehkä se pitkäaikaistyötön ei uskalla niin helposti lähteä etsimään seuraavaa työpaikkaa vaan ennemmin ottaa varman päälle ja jää tähän, nyt kun kerrankin pääsi töihin eikä ole enää työkkärin heittopussina, josta on jo kertynyt kokemusta 20-30 vuotta.
Alue: Aihe vapaa
Mahtavaa, että löytyy sinunlaisia moraalisia ihmisiä!