Pitkään yrittäneet

Sibu, alkoi asiat etenemään oikein rytinällä. 😅

Mulla oli myös oikea munasarja viime syksynä viikkoja arka. Se myös ultrattiin ja oli vain suurentunut keltarauhanen. Se itsekseen sieltä surkastui pois. Mutta se ultrauskin teki kipeää kun ultrattiin myös päältä, oikein napsahteli kun anturia liikuteltiin.

Oltiin eilen NT-ultrassa ja kai se on pakko pikkuhiljaa alkaa uskoa että meille taitaa tulla alkusyksystä vauva ❤️

Nyt kun huoli ei ole enää jatkuvasti läsnä, niin vetäydyn sivuun ja pidän hirmusti peukkuja pystyssä ja sormia ristissä teidän kaikkien puolesta, ihanaa alkavaa kevättä kaikille ja niitä kuuluisia plussatuulia ❤️

Aargh. Saako tulla avautumaan? Aivan järkyttävä pettymys ja epäusko koko haaveeseen liittyen tämän päivän suunnittelukäynnin jälkeen. Edellisen lääkärin puheiden perusteella oli ajatuksissa, että nyt suunnitellaan ihan konkreettisesti hoitoja, mutta ei. Ensin miehen spermasta löytyi viitteitä, että liikkuvia on vähemmän kun normisti ja uutta testiä ei voi tehdä ennen huhtikuuta kunnes varasto "uusiutuu". Mun lyhyt kierto on ok ja follikkeleita?? löytyi munasarjoista 7 ja 9. Ilmeisesti ok, mutta asiaan ei puututtu ainakaan mitenkään. Myoomat ei oo edellisestä kasvanut, mutta endokysta löytyi uutena. Huraa. Aukiolotutkimus pitäisi tehdä.

Mutta... koska vastasin rehellisesti kysymykseen olenko kokeillut päihteitä (kyllä, kahdesti kannabista elämäni aikana, 20 vuotta sitten ja heti perään viisi vuotta tästä hetkestä), niin eikös mitä, mitään tutkimuksia ei voida tehdä ennen kun sosiaalihuolto haastattelee mieheni ja minut satunnaiseen päihteiden käyttöön liittyen??!! En tiedä olenko yksilönä jotenkin raju liberaali, mutta en itse näe tätä ihan näin vakavana. Hitto, että hiertää oma rehellisyys. Mitään tarkkaa tietoa ei ole milloin tuolta suvaitsee soittaa, mutta odotellaan nyt ennen kun voidaan asiaa edistää. Hoidot menee siis varmasti kesäkatkon jälkeen (jos tällainen holtiton yksilö niihin kelpaa) ja nyt tuntuu, että maailma romahtaa.

Olisko kenelläkään yhtään ruusuisempia uutisia tähän hetkeen?

Sipiriina: aika kova reaktio mielestäni, olisikohan sama menettely jos vaikka audit-testissä tulee liikaa pisteitä?

Omia kuulumisia tulin jakamaan, eli meillä yritystä takana n. 1v 9kk. Viime kesänä/syksyllä käytiin yksityisellä tekemässä perustutkimukset, eli miehelle sperma-analyysi ja mulle sisätutkimukset, verikokeet ja aukkari. Mitään vikaa ei löytynyt mistään. 5 Letrokuurilla ei saatu mitään tuloksia.

Jäätiin siitä sitten odottelemaan aikaa julkiselle ja eilen viimein päästiin. Aika samat setit siellä, eli ei selkeitä syitä lapsettomuudelle. Olin jemmannut yhden letrosetin syksyltä, ja tähän kiertoon otin ne. Eilen oli kp 14 ja ovis juuri tapahtunut ja limakalvo paksuuntunut, eli letrot toimivat.

Ainoastaan pientä PCOS viitettä löytyi multa, munasarjat aika monirakkulaiset ultralla katsottuna. Iho-ongelmien lisäksi muita pco-oireita ei ole, eli mistään pahasta pco:sta ei ole kyse. Otetaan verikokeet mikäli uusi kierto alkaa, jotta nähdään onko testoarvot koholla, sillä nekin ovat yksi oire.

Tallettelut osuivat tässä kierrossa nappiin ja maanantaina todettu onnistunut ovis, joten toivon kovasti tärppiä.

Mikäli uusi kierto kuitenkin alkaa, niin kokeillaan inseminaatiota max. kahdessa seuraavassa kierrossa, jos en niillä raskaudu niin IVF seuraava ja ainoa keino. päästään tekemään aikaisintaan syksyllä, mikäli päätetään lähteä niihin hoitoihin.

Keltarauhasen toimintaa jäin kyllä miettimään nyt jälkikäteen, että voisiko siinä olla myös jotain häikkää, koska mielestäni sitä ei ole testattu.

Johtunee varmaan kierron hyvistä olosuhteista ja täällä tapahtuneista onnenkäänteistä, kun pitkästä aikaa on jopa toiveikas olo tämän projektin suhteen!

Sipiriina, todella tiukan oloinen kohtelu osunut valitettavasti kohdallenne! Tuntuu jotenkin tarpeettomalta - aidot päihdeongelmat asia erikseen, mutta noilla tiedoilla ei edes kuulostaisi olevan pieniäkään viitteitä sellaisesta. Aika moni lienee kokeillut kannabista nuoruudessaan (minä aikakin, juuri tuon 2 krt tms n. 15-20 v sitten, vaikka nyt aikuisena en ole edes käyttänyt alkoholia vuosiin - vaikkei sen kohtuukäytössä toki mitään pahaa ole) ja ei kyllä olisi tullut minullekaan mieleen, että rehellisyys ei tässä kannata. Itse tunnustin juuri neuvolassa saman asian, miettimättä sitä sen enempää. Siinä ei tietenkään ole sama tilanne kun ei ole mitään tiettyä tutkimukseen pääsyä odotettavana, mutta voikohan siitäkin joku nyt tuolla logiikalla päätellä tällaisen tulevan vanhemman olevan ongelmallinen tms. Aikamoista. Siellä ei kyllä asiaan kiinnitetty huomiota, eli käytäntö vaihtelee ilmeisesti vähän sen mukaan kuka vastauksia tulkitsee. Toivottavasti joka tapauksessa se sosiaalihuolto on teihin pian yhteydessä ja pääsette hommassa eteenpäin! Muuta aiheesta en toki maallikkona tiedä, mutta sen tiedän, että mainitsemasi follikkelimäärä kuulostaa normaalilta. Minulla oli niitä vähemmän kun tsekattiin ja niillä ainakin raskautui lopulta, toki yritystä ehti kertyä lukuisia kuukausia. Varmaan siis toivoa on hyvin ja eikös tuohon huonosti liikkuvien siittiöiden ongelmaan auta ainakin tietyt hoidot aika hyvin kunhan vain niiden pariin (siis tarvittaessa) noiden byrokratian steppien jälkeen pääsette 😊

Kaikille muillekin paljon tsemppiä yritykseen! Vaikka tuntuisi siltä, että kestää ja kestää niin hyvä muistaa (vaikka helpommin sanottu kun tehty) että tilastollisesti selkeästi useimmat lopulta onnistuvat. Näin olen kuullut ainakin useilta asiantuntijoilta ❤️

Minulla on nyt sama onnekas tilanne kuin Nounoulla, eli kävin juuri NT-ultrassa ja kauheasta stressistäni ja huolestani huolimatta kaikki vaikutti olevan hyvin. Vielä ei tietenkään mikään ole varmaa ja monia kuukausia odotusta jäljellä, mutta toivon mukaan syksyllä tämäkin tapaus kääntyy konkreettisella tasolla yhdeksi positiiviseksi esimerkiksi siitä, että lopulta kärsivällisyys palkitaan 😊

Sipiriina: olen todella pahoillani tuosta teidän kohtelustanne, ja jotenkin tämä sai minut jopa vihaiseksi... Voihan olla, että kyseinen henkilö oli erityisen tiukka, mutta  kuitenkin!!  Toivon todella, että pääsette nopeasti eteenpäin asiassa. Ja kiitos myös tiedosta, tiedänpä mitä ei kannata sanoa..

Meillä olisi huomenna ensimmäinen käynti, valitettavasti mieheni ei ehtinyt saada aikaa siemennesteanalyysiin (mehän saimme tuon ensikäynnin ajan todella lyhyellä varoitusajalla), mutta lisääntymisklinikalta kuitenkin sanoivat, että se ei kauheasti haittaa.  Mieheni on kuitenkin ollut kipeä alkuviikosta, joten katsotaan pääsemmekö ollenkaan paikalle. 

Meillä oli ensimmäinen käynti tänään. Kaikki meni hyvin, mulla tarpeeksi follikkeleita ja amh-arvo oli normaali. Jäämme nyt siis odottelemaan tuota siemennesteanalyysin tuloksia. Ja mulle tehdään ehkä munajohtimien aukiolotutkimus. En tätä miehelle sano, mutta kyllä jotenkin pelkään, että siemennesteen laadussa on jotain häikkää.. sitten toisaalta jotenkin toivon, että sieltä löytyisi jokin ongelma, joka olisi "korjattavissa" tottakai :'D . No joka tapauksessa jäi hyvä fiilis käynnistä ja semmonen olo, että kyllä tästä selvitään.

Täällä alkoi uusi kierto 😥

Viimeinen mahdollisuus saada enää -22 vuoden vauva.Olen niin turtunut tähän pettymykseen kuukaudesta toiseen kun ei itse voi vaikuttaa asiaan 😔

Lisää odottavia äitejä lähipiirissä ja somessa..Tuntuu että kaikki muut on raskaana paitsi minä 😥

Töissä myös tilanne että joudun mitä luultavimmin opiskella uuden alan terveydellisistä syistä..stressaavaa.

Neiti Kesäheinä, voimia sinne uuteen kiertoon. Et oo yksin "kaikkien" raskaana olevien kanssa, myös täällä tänään kp1. Tosi tyhjä olo. Miehelle totesin, että ei paljon enää yllätä. Meillä vauva ei enää ehdi vuodelle -22, sillä oon itse työmatkalla seuraavan ovulaation.

Kiva, että Sibulla meni käynti paremmin. Onko teillä tietoa mitä seuraavaksi. Mua jäi ahdistamaan kun ei yhtään avattu vielä seuraavia steppejä ennen kun saadaan mieheltä uus tulos ja sen jälkeen mietitään. Ja kun sosiaaliohjaajat arvioi meidän kelpoisuutta vanhemmiksi.

Sipiriina kirjoitti:

Neiti Kesäheinä, voimia sinne uuteen kiertoon. Et oo yksin "kaikkien" raskaana olevien kanssa, myös täällä tänään kp1. Tosi tyhjä olo. Miehelle totesin, että ei paljon enää yllätä. Meillä vauva ei enää ehdi vuodelle -22, sillä oon itse työmatkalla seuraavan ovulaation.

Kiva, että Sibulla meni käynti paremmin. Onko teillä tietoa mitä seuraavaksi. Mua jäi ahdistamaan kun ei yhtään avattu vielä seuraavia steppejä ennen kun saadaan mieheltä uus tulos ja sen jälkeen mietitään. Ja kun sosiaaliohjaajat arvioi meidän kelpoisuutta vanhemmiksi.

Kiitos ❤ Tsemppiä myös sinulle ❤😊

Mä oon nyt jotenkin luovuttanut, ei enää jaksa. Tässä kierrossa ei ole jaksanut mitään oviksia edes testailla, ihan sama kun ei siitä mitään hyötyä ole. Lähinnä mietin sitä, että miten sen stopin yritykselle käytännössä laittaa..? Kun tuntuu aivan turhalta hankkia mitään ehkäisyä kun ei ilmankaan raskaaksi tulon "pelkoa" ole. Ja jos ei ole ehkäisyä niin teoriassahan se on mahdollista raskautua.

Ztebe kirjoitti:

Mä oon nyt jotenkin luovuttanut, ei enää jaksa. Tässä kierrossa ei ole jaksanut mitään oviksia edes testailla, ihan sama kun ei siitä mitään hyötyä ole. Lähinnä mietin sitä, että miten sen stopin yritykselle käytännössä laittaa..? Kun tuntuu aivan turhalta hankkia mitään ehkäisyä kun ei ilmankaan raskaaksi tulon "pelkoa" ole. Ja jos ei ole ehkäisyä niin teoriassahan se on mahdollista raskautua.

Minkä ikäinen olet jos saa kysyä?

Onko teillä hoidot poissuljettu vaihtoehto?

Meillä hoidot on poissuljettu vaihtoehto.

Ja ikää tulee kesällä jo 40v .

Ilman ehkäisyä oltu kohta se 2v ja samoilla fiiliksillä että vaikka yrittämällä yritys loppuisi niin ehkäisyä ei oteta käyttöön, ainakaan minä en aio enää mitään hormonaalista huolia.

Sipiriina: ei kerrottu seuraavista stepeistä mitään oikein. Todettiin vaan, että jos siemennesteanalyysi ok niin minulle tehdään vielä munajohtimien aukiolotutkimus. Taisi lääkäri mainita kerran IVF-hoidot, mutta katsotaan mitä nuo tulokset sanoo. Hassua kun emme ole miehen kanssa edes puhuttu mitään IVF-hoidoista, hän on aina tyynesti rauhoitellut minua ja saanut, että se raskautuminen kohta tapahtuu.. ja itse olen jo miettinyt pidemmälle asioita. No voi olla, että asiasta pitää keskustella tosissaan hyvinkin pian.

Neiti kesäheinä kirjoitti:

Minkä ikäinen olet jos saa kysyä?

Onko teillä hoidot poissuljettu vaihtoehto?

Meillä hoidot on poissuljettu vaihtoehto.

Ja ikää tulee kesällä jo 40v .

Ilman ehkäisyä oltu kohta se 2v ja samoilla fiiliksillä että vaikka yrittämällä yritys loppuisi niin ehkäisyä ei oteta käyttöön, ainakaan minä en aio enää mitään hormonaalista huolia.

Olemme molemmat 39v. Hoitoihin en halua lähteä, olen vierestä seurannut yhden ystävän niin pitkää, kivikkoista ja kallista matkaa että en halua siihen ryhtyä. Syksyllä kävin mielenkiinnosta Mehiläisen "ilmaisella" käynnillä ja he puhuivat suoraan IVFstä. Harkita ehkä voisi jotain kevyempää mutta enpä tiedä kyllä siitäkään, kannattaako "leikkiin ryhtyä" jos sen meinaa kuitenkin jättää kesken.. (näin kyynistynyt mä jo oon).

Ztebe kirjoitti:

Neiti kesäheinä kirjoitti:

Minkä ikäinen olet jos saa kysyä?

Onko teillä hoidot poissuljettu vaihtoehto?

Meillä hoidot on poissuljettu vaihtoehto.

Ja ikää tulee kesällä jo 40v .

Ilman ehkäisyä oltu kohta se 2v ja samoilla fiiliksillä että vaikka yrittämällä yritys loppuisi niin ehkäisyä ei oteta käyttöön, ainakaan minä oen aio enää mitään hormonaalista huolia.

Olemme molemmat 39v. Hoitoihin en halua lähteä, olen vierestä seurannut yhden ystävän niin pitkää, kivikkoista ja kallista matkaa että en halua siihen ryhtyä. Syksyllä kävin mielenkiinnosta Mehiläisen "ilmaisella" käynnillä ja he puhuivat suoraan IVFstä. Harkita ehkä voisi jotain kevyempää mutta enpä tiedä kyllä siitäkään, kannattaako "leikkiin ryhtyä" jos sen meinaa kuitenkin jättää kesken.. (näin kyynistynyt mä jo oon).

Ok.Tuliko teidän esikoinen helposti? Vai oliko yritystä kauan? Onko tässä yriryksen aikana tullut yhtään plussaa? Kemiallista?Katsoin että teillä kauemmin yritystä kun meillä .Meillähän ei ole koko yrityksen aikana tullut plussaa.Kuopuksen sain kolmekymppisenä ja raskaus alkoi heti kun annetttiin lupa tulla.Tuntuu niin masentavalta että ollaan melkein 2v oltu ilman ehkäisyä mutta mitään raskauteen viittaavaakaan ei ole tapahtunut 😥Pakko se on omalla kohdalla oltava ikä syynä ja huonot munasolut.Myös miehen ylipaino voisi olla syynä.Tai kaikkien yhdistelmä .

Tämä asia ja suru meinaa välillä tukehduttaa 😥Niin kauan kai silti on toivoa kun on kuukautiset.

Neiti kesäheinä kirjoitti:

Ok.Tuliko teidän esikoinen helposti? Vai oliko yritystä kauan? Onko tässä yriryksen aikana tullut yhtään plussaa? Kemiallista?Katsoin että teillä kauemmin yritystä kun meillä .Meillähän ei ole koko yrityksen aikana tullut plussaa.Kuopuksen sain kolmekymppisenä ja raskaus alkoi heti kun annetttiin lupa tulla.Tuntuu niin masentavalta että ollaan melkein 2v oltu ilman ehkäisyä mutta mitään raskauteen viittaavaakaan ei ole tapahtunut 😥Pakko se on omalla kohdalla oltava ikä syynä ja huonot munasolut.Myös miehen ylipaino voisi olla syynä.Tai kaikkien yhdistelmä .

Tämä asia ja suru meinaa välillä tukehduttaa 😥Niin kauan kai silti on toivoa kun on kuukautiset.

Esikoinen tuli suht pian, 9 kuukauden yrityksen jälkeen alkoi. Tässä toisen yrityksessä oli tuulimunaraskaus 07/20 eli sen n.9kk yrityksen jälkeen alkoi, mutta sen jälkeen ei mitään 😔

Liityn mukaan tänne, yritys alkanut 2/21 ja ei yhtään raskautumista. Ollaan 27v (minä) ja 32v (mies) lapseton pariskunta. Miehen näyte normaali, minulla munajohtimet auki ja ovulaatio ainakin lääkkeillä kaiketi tapahtuu. 5 kiertoa letroja takana, viimeisimmässä myös pregnyl 10 000iu ja terolut 20mg/pv. Vielä kolme lääkkeellistä kiertoa ja sitten ivf-hoidot. Onko jollain onnistunut raskautuminen munajohtimien aukiolotutkimuksen jälkeen, olen kuullut että se toisilla on auttanut.

Ja minulta ei ole otettu AMH-arvoa eikä koskaan tarkistettu esim. labroilla että ovulaatio todella on tapahtunut, pitäisiköhän nämä ottaa puheeksi vai onko välttämättömiä?

Täällä meneillään kp 24/26. Taas vaikka mitä oireita, mutta erinlaisia kuin kk sitten ennen menkkoja. Voi miksi näiden pitää olla niin samanlaisia menkkaoireiden ja raskausoireiden!?

Aina tuntee olonsa niin huijatuksi, kun joka kk sitä ajattelee, kun ensinippailut alkaa, että jos sittenkin..

Sinne gynegologille en nyt tässä kierrossa ehtinyt sitä aikaa varaamaan, kun on ollut niin hektistä. Muutenkin olen miettinyt, että jos nyt jättäisi tämän yrityksen kevääksi jäihin, kun meillä on tässä tulossa kaikenlaista josta johtuu ettei miehen kans edes olla samassa taloudessa välttämättä h hetkellä.

Tuossa just luin juttua nuista oviksista ym. Niin silmään pisti teksti, että vaikka ovulaatio olis parhaimmillaan ja sekä miehellä, että naisella kaikki kunnossa ja muutkin tähtimerkit paikallaan vain 25% näistä otollisista yhdynnöistä johtaa raskauteen. Niin.. lapsia ei tehdä niitä saadaan! Ihmekös, että meitä yrittäjiä täällä riittää.

Tsemppiä ja plussatuloksia kaikille!

Heippa taas pikku tauon jälkeen!

  Ihana lukea että on ollut hyviä NT-ultria ja osa päässyt hoidoissa eteenpäin ja tutkimuksiin, ja että uusiakin on löytänyt tälle palstalle :)

  Mä tulin ihan rehellisesti märisemään... Erosta on nyt 2kk ja pahin masennus alkaa olla laantunut, kunnes PAM! Tuttavapiirin raskausuutisia 2 kpl. Molemmat osasin kyllä ennustaa (mm. vastanainut pariskunta) mutta silti se sattuu. Ja nyt taas piehtaroin "olen paska kun en voi olla iloinen toisen onnesta / olen maho paska eikä koskaan ole mun vuoro" -fiilisten kanssa. Järjen tasolla ymmärrän ettei vauvat oo mulle nyt ajankohtaisia, kun voin henkisesti huonosti eikä oo kumppaniakaan, mut silti tuntuu pahalta jäädä ilman taas kerran. Ja vuosi on vasta alussa...

  Parantuukohan lapsettomuudesta tulleet negaatiot, jopa traumat koskaan? Mä ehin tässä jo miettiä että elämä voi olla mielekästä myös ilman lapsia, kunnes nyt taas ne samat haavat aukesi näistä uutisista. Entä jos joskus oon raskaana ja mietin vaan että ei mun vuoro tuu koskaan tai että on virhe jos oon raskaana. Tai osaanko olla silloinkaan iloinen muiden raskauksista, vaikka mulla olisi itsellä lapsi/olisin raskaana? Onko teillä pitkän yrityksen jälkeen raskautuneilla ollut epätodellisuuden tunnetta raskaudesta, vauvasta, raskausuutisista?

  On mulla yks hyväkin kokemus. Koulussa tauolla päydässä oli 30v+ naisia, kaikilla lapsia, ja yksi kysyi onko mulla. Vastasin että "ei vielä, mutta toivottavasti joskus on." Sitten kerroin että edellisen kumppanin kanssa yritettiin, ja lopulta päädyttiin tutkimuksiin, joista olen tänä vuonna saanut tietää että mulla on hormonihäiriö, ja että jatkossa tiedän miten toimia. Sain vastaukseksi hymyileviä nyökytyksiä - kiusallisen hiljaisuuden sijaan! Tuntui ihan erävoitolta :D Sitten keskustelu jatkui luontevasti julkkiksiin jotka on saaneet esikoisensa 40v+. Täytyy myöntää että itse saan lohtua siitä että kypsemmät naiset ovat avoimia raskauksistaan, ja että tälläkin palstalla on hedelmällisiä kypsiä naisia <3

  Meni vähän tunteiden kaatamiseksi, mutta tää on ainoo paikka jossa tiiän että mua ymmärretään<3 Hyvää kevätpäiväntasausta ja tsemppejä jokaisen tilanteeseen!

Vielä yksi kokemus:

  Kaverilla muutaman kuukauden ikäinen vauva, jota hänen lapsettomuushoidoissa käyvä sisarensa ja tämän kumppani tulivat katsomaan. Kaveri kertoi että  tämä kumppani oli ollut silminnähden apea, ja tullut katsomaan vauvaa vain "kohteliaisuudesta", ja tästä kaveri oli loukkaantunut. Siis siitä ettei hänen puolestaan oltu iloisia. Yritin ohjeistaa, että paras mitä hän voi tehdä on antaa tälle hoidoissakäyvälle pariskunnalle aikaa. Mua jäi itseä vähän kaihertamaan että "millä oikeudella" mun perheellinen kaveri loukkaantuu jos yksi ihminen ei ole iloinen hänen onnestaan? Jos muu lähipiiri on. Kun oon itse omakohtaisesti kokenut noita lapsettomuuden tunteita niin mun on hankala asettua perheellisen kaverin saappaisiin.