Pitkään yrittäneet

Onnea Mannapuuro ❤

Petipuuhat tökkii ja se suru on läsnä ettei vieläkään ole tärpännyt eikä enää ehkä onnistukaan 🙄Tunne on välillä niin musertava 😥

Tällä menkat ohi ja jostain se yritys vaihde täytyisi taas kaivaa..

Sipiriina, sepä se että ei sitä itsekään haluaisi kävellä kello kaulassa ja olla kyttäämässä kaikkea mutta minkäs teet jos haluaa saada lapsen aluilleen. Ihan todella kadehdin ihmisiä jotka tulevat raskaaksi kohtuullisessa ajassa saati asenteella ”tulee jos on tullakseen”. Olisi ollut todella ihanaa itsekin raskautua niin ilman tällaisia paineita. Ymmärtäähän sen että miehellä tietyllä tapaa ne kovemmat paineet aktin suhteen, mutta paljon kasaantuu juuri naisen harteille sitten muuta oheistoimintaa. Ja toimisiko niinkään että jos ei kertoisi ovulaatiosta ja houkuttelisi vain pelehtimään niin kuinka monta kiertoa menisi ohi kun toinen ei jaksakaan juuri silloin. Toki jos olisi sellainen pari joka harrastaa joka viikko aina ympäri vuoden 2-3 kertaa viikossa seksiä niin sitten ei olisi huolta 😅

Niinpä! Ironisinta meillä ainakin on, että ennen koko yritystä me oltiin just se normiviiko 2-3 kertaa. Those were the days... Yritä tässä nyt sitten löytää spontaanius.

Nounoun kateellisuudesta saan kyllä kiinni. Meinasin omaa äitiä tirvasta kun se ihmetteli, miten tämä nyt on niin vaikeaa kun hän on saanut meidät neljä kaikki ihan heti kun on haaveen ilmoille laittanut. Ja samaan yhteyteen tietysti kertoi sukulaisten plussauutisia. Huomasin olevani kovin katkera.

Neiti kesäheinä, onpa ikävä kuulla 💔 oletteko puhuneet puolisosi kanssa kuinka kauan aiotte jatkaa ainakin ns. aktiivista yrittämistä? Itselle kun hoitoihin pääseminen oli helpotus minkä avulla jaksoi sinnitellä, mutta jos sellaista vaihtoehtoa ei olisi ollut niin meidän olisi ainakin pitänyt sopia joku ”deadline” oman mielenterveyden takia 😔 hirveästi voimia ja tsemppiä raastavaan tilanteeseen.

Sipiriina, onneksi seksielämä voi joskus vielä palata ehkä entisiin uomiinsa jos vauvaprojekti etenee suuntaan tai toiseen, toki voi muuttaa silloinkin vielä kokonaan muotoaan 😅 meille ennen yritystä kerta per viikko oli aika normi. Ikävää että äitisi puhui ajattelemattomasti, mutta sellaista se taitaa olla jos ei ole itse tätä läpikäynyt. Ainakin itse koen olevani todella tarkka omien puheiden kanssa nykyään ja yrittäväni vähän valistaa ajattelemattomasti kommentoivia. Ei raskautuminen siirry geeneissä eteenpäin ja tässä sopassa on aina kaksi, eivät äitisi geenit ainakaan mieheesi vaikuta.

Meillä tässä kierrossa yritystä oli tasan kerran oviksen ympärillä. Poikkeuksellisesti seksi oli täysin spontaania eikä kummallakaan ollut päällimmäisenä mielessä vauvanteko. Lähes kaikissa muissa kierrossa oviksen ympärillä oleva seksi on täysin vauvantekoa tai ainakin jollain tasolla mielenpäällä. Toki sekin on ihan mukavaa, mutta en kyllä monesti olisi jaksanut vaan hommat on hoidettu vaikka keskellä yötä kun mieluummin nukkuisimme. Oviksen jälkeen on usein ollutkin hiljaisempaa makkarin puolella, mutta se johtuu ihan siitä ettei edes haluta. Paitsi nyt tosiaan raskausoireena on limailu ja himoilu joten plussan jälkeen on ehditty lempiä oikein kunnolla. :D Ehkä vähän on herkät limakalvot vaikka kosteutta riittää. Saa nähdä milloin tulee stoppi petipuuhille.

Mies oli kova kyselemään lapsettomilta pariskunnilta että milloinkas on vauvaa tulossa ja minä ärähdän väliin että ei ole sopivaa kysellä. Hän ei oikein tajunnut ja kun selitin sen myöhemmin hänelle niin on siistinyt suunsa. Kovin utelias mies mulla, äitinsä perintöjä. Eikä hän tarkoita mitään pahaa - on vaan aidosti kiinnostunut tietämään vaikka ei ymmärrä että voi loukata tai nostaa ikäviä tunteita pintaan.

Viiva vahvistuu, ja oireet samat eli edelleen oireetonta. Tänään luultavasti kääntyy rv 5 eli 4+0!

Nounou kirjoitti:

Neiti kesäheinä, onpa ikävä kuulla 💔 oletteko puhuneet puolisosi kanssa kuinka kauan aiotte jatkaa ainakin ns. aktiivista yrittämistä? Itselle kun hoitoihin pääseminen oli helpotus minkä avulla jaksoi sinnitellä, mutta jos sellaista vaihtoehtoa ei olisi ollut niin meidän olisi ainakin pitänyt sopia joku ”deadline” oman mielenterveyden takia 😔 hirveästi voimia ja tsemppiä raastavaan tilanteeseen.

Sipiriina, onneksi seksielämä voi joskus vielä palata ehkä entisiin uomiinsa jos vauvaprojekti etenee suuntaan tai toiseen, toki voi muuttaa silloinkin vielä kokonaan muotoaan 😅 meille ennen yritystä kerta per viikko oli aika normi. Ikävää että äitisi puhui ajattelemattomasti, mutta sellaista se taitaa olla jos ei ole itse tätä läpikäynyt. Ainakin itse koen olevani todella tarkka omien puheiden kanssa nykyään ja yrittäväni vähän valistaa ajattelemattomasti kommentoivia. Ei raskautuminen siirry geeneissä eteenpäin ja tässä sopassa on aina kaksi, eivät äitisi geenit ainakaan mieheesi vaikuta.

Kiitos paljon tsempeistä 😊Lämmitti mieltä ❤ Ei olla sovittu mitään aikaa milloin yritys loppuu, kumpikaan ei taida uskaltaa ottaa sitä esiin 🤔 Täytän kesällä 40v ja kyllä vielä hetken tahtoisin yrittää mikäli kierrot pyörii normaalisti . Itse jotenkin koen että se 41v synnyttää olisi ihan takaraja, siihen kuitenkin vielä hetken matkaa.

Haaveesta ei ole todellakaan helppo luopua 😔 Tuntuu että kaikki yrittäminen on ollut turhaa jos sitä parasta palkintoa ei tulekaan 😥

Kiitos neuvoista kaikille!

Onnea Mannpuuro!

Tialiina: tiedän tunteesi vauvan kaipuusta. Itse tapasin mieheni vuosi sitten ja hän sai tartutettua minuun pian tämän vauvakuumeen. Hänellä kun ei lapsia ole ennestään. Ja nyt kun sitä vauvelia ei ole kuulunutkaan niin väliin tuntuu et pitäskö unohtaa koko juttu. Mutta kyllä mä sinne gynelle tilaan ajan ja kaikkemme yritetään.. kävi miten kävi.

Minulla nyt kp 21 ja menkat pitäs alkaa ens pe tai la. Mutta mulla alkaa ärsyttää jo nämä joka kierrossa olevat raskausoireet! Nyt n. Viikko ovulaatiosta ja mahaa jomottanut koko viikonlopun, rinnat tuntuu raskailta ja jopa pientä pahoinvointia on!

Tämä siis toistunut jo useammassa kierossa ja alkuun tosiaan luulin olevani raskaana, kun oireet niin selvät. Mutta nyt en toki edes kuvittele..

Ihmeellistä vain, kun nyt nämä ”raskausoireet” on selvemmät kuin silloin kun oikeesti olin raskaana😊

Onko kellään muulla ollut raskausoireita vaikka ei ole raskaana?

Kyllä on ollut monet kierrot "raskausoireita", minulla ne on valitettavasti PMS oireita jotka toistuu uudelleen ja uudelleen😔 En luota enää mihinkään oireisiin, ennemmin toivoisin oireettomuutta niin voisi sitten ehkä elätellä ehkä toiveita plussasta.

Neiti kesäheinä kirjoitti:

Kiitos paljon tsempeistä 😊Lämmitti mieltä ❤ Ei olla sovittu mitään aikaa milloin yritys loppuu, kumpikaan ei taida uskaltaa ottaa sitä esiin 🤔 Täytän kesällä 40v ja kyllä vielä hetken tahtoisin yrittää mikäli kierrot pyörii normaalisti . Itse jotenkin koen että se 41v synnyttää olisi ihan takaraja, siihen kuitenkin vielä hetken matkaa.

Haaveesta ei ole todellakaan helppo luopua 😔 Tuntuu että kaikki yrittäminen on ollut turhaa jos sitä parasta palkintoa ei tulekaan 😥

Niin tiedän miltä susta tuntuu, itse painin samojen asioiden kanssa. Täytän kuukauden päästä 39 ja itselle 40 on ollut aina mielessä takarajana. Kohta loppuu aika kesken ja tuo mitä sanot että kumpikaan ei taida uskaltaa ottaa puheeksi niin varmaan pätee meilläkin. Mutta täytyy kyllä pian käydä keskustelu miehen kanssa, että onko hänellä tahtoa lähteä hoitoihin (itse epäröin aika paljon). Viime vuonna olin jo päättänyt että jos ei syksyyn mennessä ole tärpännyt (silloin tuli 2 vuotta yritystä täyteen) niin sitten saa jäädä, mutta tässä sitä edelleen ollaan. Haaveesta on vaikea luopua.

Täällä edelleen menkat pysyneet poissa ja aamulla tein vielä pc liuskatestin. Viiva piirtyi edelleen vasta kontrolliviivan jälkeen mutta jo hetken päästä viivat olivat jo melko tasavahvat. Erehdyin eilen tekemään rfsun liuskan ja se oli isoiso virhe. Se ei ollut tummunut yhtään toissapäiväisestä, oli peräti haalistunut hieman. Tilasin pari digiä vielä, vaikka niidenkin suhteen pohdin pitkään että onko järkeä, kun tilanne ei testaamalla miksikään muutu. 😄 Neuvolaa en ole vielä varannut, ajattelin odottaa vielä ensi viikkoon. Esikoisestakin odotin muistaakseni rv 6 asti, kun menkat olivat yli viikon myöhässä. Kuitenkin se eka käynti voi olla vaikka rv 10 niin sinne on silti vielä aikaa. Jotenkin ei yhtään innosta ne tulevat terkkakäynnit. 😆 Ultrat on toki sellaisia mitä odottaa, mutta tulevat neuvolakäynnit jotenkin vieroksuttaa.

Hyppään keskusteluun mukaan, koska pakko saada vertaistukea ja purkaa ajatuksia.

Me olemme yrittäneet viime vuoden alusta lähtien eli jo yli vuoden. Yhtään plussaa ei ole matkan varrella ollut ja joka kuukausi on ollut yhtä suurta pertymystä. Elättelin jo toiveita siitä, josko viime kierrolla olisi tärpännyt kun pari päivää ennen menkkojen alkua mulla oli todella niukkaa vuotoa, joka yhtäkkiä loppui päivänä kun menkkojen olisi pitänyt alkaa. No, ilo oli ennenaikaista kun seuraavana päivänä menkat alkoi ryminällä :(

Yritämme vielä tässä kierrossa ja jos ei tälläkään kertaa onnistu menemme tutkimuksiin. Päässä on jo viimeisen parin kuukauden aikana pyörinyt kaiken maailman kauhuskenaariot siitä, jos me emme jostain syystä ole kykeneviä saamaan omia lapsia ja tunteet nousee väkisinkin pintaan. Pari viikkoa sitten olimme viettämässä viikonloppua mieheni perheen luona, jossa oli myös miehen sisko perheineen. Tällä siskolla on 1-vuotias lapsi, jonka kanssa touhusin aika paljon viikonlopun aikana ja kaikki oli aluksi hyvin. Sitten yhtäkkiä mieleni valtasivat kaikki ikävät ajatukset siitä jos en itse pääse koskaan kokemaan vastaavaa oman lapsen kanssa ja sain mielettömän itkukohtauksen.

Moikka  Haranee :) 

Tervetuloa tänne meidän ryhmään.  En oikein osaa sanoa mitään fiksua joka helpottaisi oloasi, monet meistä nimittäin olemme käyneet läpi varmaan hyvin samanlaisia tunteita tai niin ainakin luulen :) Itse olen toivonut lasta jo niin kauan, että sitten kuin mies antoi vihreätä valoa n. 1,5v sitten niin olin jo aika kärsimätön.. No nyt on sitten aika kulunut eikä yhtäkään plussaa vielä. 

Voi olla ihan hyvä idea lähteä tutkimuksiin, eritysesti jos henkinen taakka kasvaa liian suureksi ja jos huoli lapsettomuudesta on mielessä jatkuvasti. Mulla on ollut välillä aika vaikeita päiviä ja pelko siitä ettei minusta tule ikinä äitiä on ollut läsnä.. Eilen kävimme puolisoni kanssa ensimmäistä kertaa lääkärillä lapsettomuuteen ja vaikkei siellä vielä mitään sen kummoisempia tutkimuksia tehty niin huomasin, että mulla oli jo levollisempi olo jo viime kierrossa, koska tiesin , että saisimme vietyä asiaa eteenpäin. 

Tsemppiä sulle <3 

Tervetuloa uusille ja vanhoille tsemppiä omiin tilanteisiin, on sitten missä vaiheessa kiertoa vaan tai piinailemassa minkäkin tikkujen/testien parissa ❤️

Haranee, ymmärrän kauhuskenaariot ja huolen. Kannattaa silti yrittää pitää mielessä, että monilla on myös tilanteita joissa kaivataan vain pikkuisen lääketieteen apua että vauva saadaan aluilleen. Prosentuaalisesti loppuviimein onnistuminen on todennäköisempää kuin epäonnistuminen, jos siitä mitään lohtua on.

Tervetuloa Haranee mukaan, täällä ollaan samaan aikaan aloitettu yritys ja nyt ensi viikolla ensimmäinen suunnittelukäynti lapsettomuuspolille. Ymmärrän kauhuskenaarioita kyllä, samaa pyöritellään täällä, varsinkin kun meillä on jo tiedostettuja haasteita raskauden alkuun saamiseen. Miehelle perheen perustaminen on aina ollut selvä haave/tavoite ja itse terveesti piiskaan henkisesti sillä, että minussa on vikaa ja seison miehen haaveen jarruna.

Minkälainen suunnitelma saatiin Sibulle teidän käynnillä? Saitteko jotain tukilääkkeitä vai joko lähditte suunnittelemaan toimenpiteitä?

Toivottavasti Mannapuurolla kaikki edelleen pelkkää plussaa. Toivotaan meille muille siitä vähän jotain hyvää karmaa tarttuvaksi.

Täällä edelleen asiat hyvin. Rv 6 jo pyörimässä. Joitain repäisykipuja ollut varsinkin iltaisin ja öisin. Äkkinäiset liikkeet siis saattavat aiheuttaa ikävää tunnetta etenkin alavatsan sivuilla eli varmaan munasarjojen paikkeilla. Väsymys iskee iltaisin nopeammin ja yötkin nukun sikeämmin. Pahoinvointia tai turvonneita tissejä ei ole. Eli aika mukavasti asiat tällä hetkellä. 😊

Hei! Voisin liittyä mukaan, vaikka emme ole ihan hirveän pitkään vielä yrittäneet, mutta tämä toive neljännestä on ollut kokonaisuutenaan jo pitkä prosessi. Meillä on kolme lasta, joista nuorin on 2v. Tulin raskaaksi heinäkuussa mutta tämä osoittautui tuulimunaksi ja ei lääkkeellisellä tyhjennyksellä tyhjentynyt kokonaan, vaan jouduin yli kuukauden päästä lääkkeellisestä kaavintaan. Kaavinnassa istukkaa oli niin tiukasti kiinni että imukaavinnan lisäksi piti kaapia vielä kyretillä.

Meillä on kaikki neljä raskautta alkaneet lähes heti, mutta nyt ei tunnu onnistuvan millään. Lisäksi kuukautisvuoto on ollut hiukan erilaista kaavinnan jälkeen joka kierrossa. Siinä ei ole hyytymiä/limakalvoa mukana vaan on sellaista vetistä. Hiukan niukentuneet myös. Olen tässä nyt pelännyt, jos kaavinta on vahingoittanut limakalvoa, vaikka se ultrassa olikin tarpeeksi paksu kun kävin tarkistuttamassa yhdessä kierrossa.

Jotenkin tuntuu, etten pääse yli keskenmenosta, kun uusi raskaus ei ota alkaakseen.. mutta toivotaan että vielä joskus 🙂

Me käytiin siis viime viikolla meidän lähiterveysasemalle, tänään sain sitten lähetteen lapsettomuusklinikalle. Oletan etta pitää itse varata aika sinne seuraavaksi, vähän kyllä pelottaa, että millaiset jonot mahtaa alla. Toisaalta tieto siitä, että teemme asian eteen jotain jo helpottaa ja rauhoittaa oloa..

Terveyskeskuksessa minulta otettiin verikokeet joiden arvot olivat ok. Lisäksi lääkäri tunnusteli munasarjani, oik. puoleinen tuntui selvästi suuremmalta ja oli myös hieman arka kun sitä paineltiin.

Hyvä että etenee! Jonot riippuu varmaan alueittain ja lisäksi lääkärit voi ohjata sen kiireisyysasteen esim. labrojen tai löynnösten perusteella. Meillä ensikäynnin ja suunnittelukäynnin väliin tuli vajaa 2kk ja kutsut tuli automaattisesti Maisaan (HYKS).

Toivottavasti teillekin kutsu saapuu pian!

Täällä löytyi sittenkin ovis tähän kiertoon, eli toiveita olis ehtiä saada jotain apua kierron loppuun (pidentämiseksi) kun maanantaina on käynti. Vielä siis yksi mahis ihan luomuna plussata. Sormet ristiin!

Sipiriina: ok, kiitos tiedosta. 2kk ei kuulosta niin pitkältä ajalta minun korvaani :) itsekin olen HYKS:in alueella. Tsemppiä teille, vaikka täällä ainakin aika toivoton olo välillä, mutta kyllä joka kierrossa on se plussauksen mahdollisuus <3 mä aika usein mietin sitä kuinka hyvältä ja uskomattomalta plussaamin en tulee tuntumaan sitten KUN se tapahtuu :)

Nyt saimmekin peruutusajan jo ensi viikolle! :) ilmeisesti asiat voivat edetä hyvinkin nopeasti välillä. Nyt pitää pikaisesti saada otettua spermanäyte ja amh-arvo.