Kaikki saa vaan kymppejä, älliä ym. Missä ne ihan tavalliset oppilaat oikein luuraa?
Ei ainakaan mun tuttavapiirissä. Onko teidän tuttavapiirissänne ihan tavallisia keskiverto-oppilaita tai onko jopa teidän lapsenne keskiverto-oppilas? Kuulutteko tähän pienenpieneen marginaaliseen joukkoon, jossa ei ole niitä kymppejä ja älliä kasapäin?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihmetellyt aina missä viipyy amiksien arvostus. He valmistuvat suoraan ammattiin ja lehtiin kuitenkin painetaan ylioppilaiden nimet. Ylioppilaalta menee yliopiston kanssa sellaiset 10 vuotta edes valmistua ja sillä välin amis on tehnyt jo vuosia hommia työelämässä eli vuosikausia maksanut veroja.
Akateeminen voi kaikesta pöhinästä huolimatta valmistua kortistoon hirveällä opintovelalla ja amis hankkia talot ja autot sekä sijoittaa rahastoihin. Loppujen lopuksi se 7-8 keskiarvolla amikseen mennyt voi aivan hyvin pärjätä. Tietysti joku lääkikseen päässyt pärjää todella hyvin jos ei mitään yllättävää tapahdu, mutta yo-tutkinto on vuosikymmenien aikana menettänyt merkitystään ja vain kunnon turboboomer näkee lyyrakotsalla olevan kunnon statusarvon.
Miksi amikset määrittelevät elämäänsä aina työn ja palkan kautta?
Miksi akateemiset määrittelevät elämäänsä aina koulutuksensa kautta? Persaukisena sossun elättinä varmasti onkin helvetisti merkitystä sillä että valmistui maisteriksi.
Ylivoimaisesti suurin osa akateemisesti koulutetuista ei ole sossuelättejä. Ja tiedät sen hyvin itsekin.
Suurin osa sossun elättämistä on juuri niitä näköalattomia, koulu- ja koulutusvastaisia elämänkoulun akateemikkoja, joilla elämä meni ohi jo alakoulussa.
Kiukuttele vaan lapsi, kiukuttele ihan rauhassa. Kyllä akateeminen äitisi sitten sinua taas rauhottelee lässyttämällä sinulle kuinka hienosti teti kun valmistuit maisteriksi.
Em mää vaa...
Ämmiä tuli ja kaseja + ysejä + pari seiskaa. Vain yksi L.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiväkeä, harmiksesi. Surullista, jos teillä on lähtökohtana, että pärjääminen ei ole lapsillenne edes mahdollista. Tämä kertoo, ettette kovin perillä ole peruskoulun vaatimuksista/lastenne koulunkäynnistä. Vanhempien esimerkistä, oletuksista lapset jäävät alisuorittajiksi. Hirvittävän monella menee valtava potentiaali hukkaan, kun vanhemmat ovat porukkaa, joille peruskoulu on itselleen ollut lähinnä notkumispaikka. Nämä lapset eivät edes saa mahdollisuutta.
Sitten, jos tämä presidenttiin viittaaja ymmärtäisi edes itse lukemaansa, niin olisi helpompi auttaa tarvittaessa omia lapsiaankin opintiellä. Jos ei viitsi siellä tunneilla kuunnella tai tehdä läksyjään, niin noin käy. Tärkeää siksi on, että vanhemmat seuraavat koulumenestystä ja tarvittaessa selvittävät missä mättää.
Itse asiassa presidentti case vain vahvistaa näkemystäni, että peruskoulun asiat ovat ihan perusjuttuja, joiden omaksumiseen ei huippuälyä edellytetä. Fiksumpi saa oppimäärän kiinni helposti myöhemmässäkin vaiheessa (toisella asteella), jos innostus koulutusta kohtaan herää. Vaikea sitä tosin on herättää, jos kotona kutoset ja seiskat ovat ok, tai todistusta ei edes viitsitä vilkaista.
Minulle koulu oli helppoa. Kuten pojillesi. Perustekemisellä aina reilusti päälle ysin keskiarvo. Kouluttauduin aineenopettajaksi, kertokoon se nyt siitä, että arvostan koulutusta. Siispä olen myös aina ollut lasteni koulunkäynnistä kiinnostunut, ja olen heitä aina parhaani mukaan tukenut. Voit olla varma, että vanhempien panostuksesta ei meillä koulumenestys ole ollut kiinni. Lapsilleni ei kuitenkaan koulu ole samalla tavalla helppoa kuin minulle oli. Tai sinun pojillesi on. Heiltä vaatii enemmän kuin sitä minun perustekemistä saada se kasi tokariin. Ajattele, että on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?
Miksi helpolla pärjääjien pitäisi kokea pärjäämisestään huonoa omaatuntoa? Miksi se olisi heidän vikansa jos keskivertopuurtajat eivät yrittämisestään huolimatta menesty sen kummemmin?
Suomalaisen perusopetuksen vaatimukset ovat oikeasti aika vaatimattomalla tasolla nykyään juurikin tuon ”kaikki pelaa” taaperruksen takia. Enää ei haluta opettaa ja vaatia, koska lahjattomammat ja hitaammat voivat pahoittaa mielensä. Kaikessa mennään se hitaimman ehdoilla. Integraatio vain pahentaa tilannetta.
Itse olin täydellisen kunnianhimoton alisuorittaja ja mitään tekemättä olin sellainen 8,5:n oppilas, enkä edes yrittänyt parempaa. Nyt oma lapseni toi kotiin 9.9 keskiarvon. Tekemättä yhtään mitään. Hänelle ei todellakaan opeteta peruskoulussa mitään vaikeaa. Pitäiskö olla iloitsematta, että niiden mieli ei pahoitu, joilla on vaikeampaa?
Suomi on kyllä ankeuttajien luvattu maa, kun menestystä ei saa juhlia.Mistä ihmeestä tuon ajatuksen keksit? En puhunut mitään tuollaista. Yritin vain kommentillani sanoa, että vaikka siitä kasistakin saa iloita ja olla ylpeä. Että on paljon oppilaita, joille se ei ole alisuorittamista, tai lusmuilua, tai sitä että kotona ei lasten koulunkäynti kiinnosta jne.
” on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?”
Miksi koulussa menestyjien pitäisi ajatella menestymättömien itsetuntoa? Jos kerran kokee, että koulu on helppoa, niin kyllä sen saa ääneen sanoa. Valehdellako pitäisi, että jonkun lahjattoman itsetunto ei murene
Ja tästä päästiinkin taas takaisin aloituksen kysymyksen juurisyyhyn. Tässä kommentissa kiteytyy syy siihen, miksi niistä keskivertotokareista ei yksinkertaisesti voi iloita julkisesti. Lahjattomien onnistumisista iloitseminen on pois niiltä, joille koulu on helppoa.
Se on tämä vauvapalsta sellainen merkillinen suomalaisen yhteiskunnan kaikilla mittareilla mitattuna menestyneimpien ihmisten kokoontumispaikka. Oikea kultapossukerho, eliittien eliitti.
Jos aloitat keskustelun palkoista, niin kaikki tienaa vähintään sen 5000e. On toimaria, tuomaria, dippainssiä, lääkäriä. Jos aloitat keskustelun säästössä olevista varoista, ei pahemmin löydy vastaajia, joilla olisi säästöjä alle kuusi- saati viisinumeroista lukua. Jos aloitat keskustelun painosta, ylipainoisiahan täältä ei löydy koskaan. Kaikki ovat suurin piirtein mallin mitoissa, heti synnytyksen jälkeenkin. Jos aloitat keskustelun puolisosta, se on vähintään se laatikkoleukainen avaruuslentäjä-kirurgi. Parhaat ovat mielestäni älykkyyskeskustelut - ne täyttyvät hetkessä vastauksista mensan jäseniltä ja poikkeuksellisen älykkäiltä yksilöiltä. Tietystihän tämän priimusmateriaalin lapsetkin saavat pelkkiä kymppejä ja älliä ja kaikki näistä menestyjistä haluavat käyttää vähäisen vapaa-aikansa näin laadukkaalla keskustelupalstalla.
;)
Vierailija kirjoitti:
Se on tämä vauvapalsta sellainen merkillinen suomalaisen yhteiskunnan kaikilla mittareilla mitattuna menestyneimpien ihmisten kokoontumispaikka. Oikea kultapossukerho, eliittien eliitti.
Jos aloitat keskustelun palkoista, niin kaikki tienaa vähintään sen 5000e. On toimaria, tuomaria, dippainssiä, lääkäriä. Jos aloitat keskustelun säästössä olevista varoista, ei pahemmin löydy vastaajia, joilla olisi säästöjä alle kuusi- saati viisinumeroista lukua. Jos aloitat keskustelun painosta, ylipainoisiahan täältä ei löydy koskaan. Kaikki ovat suurin piirtein mallin mitoissa, heti synnytyksen jälkeenkin. Jos aloitat keskustelun puolisosta, se on vähintään se laatikkoleukainen avaruuslentäjä-kirurgi. Parhaat ovat mielestäni älykkyyskeskustelut - ne täyttyvät hetkessä vastauksista mensan jäseniltä ja poikkeuksellisen älykkäiltä yksilöiltä. Tietystihän tämän priimusmateriaalin lapsetkin saavat pelkkiä kymppejä ja älliä ja kaikki näistä menestyjistä haluavat käyttää vähäisen vapaa-aikansa näin laadukkaalla keskustelupalstalla.
;)
Silti täällä samalla rutistaan kuinka työttömiä kohdellaan huonosti ja ei saa vapaasti olla työttömänä kun joutuu kaikenmaailman kursseille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tämä vauvapalsta sellainen merkillinen suomalaisen yhteiskunnan kaikilla mittareilla mitattuna menestyneimpien ihmisten kokoontumispaikka. Oikea kultapossukerho, eliittien eliitti.
Jos aloitat keskustelun palkoista, niin kaikki tienaa vähintään sen 5000e. On toimaria, tuomaria, dippainssiä, lääkäriä. Jos aloitat keskustelun säästössä olevista varoista, ei pahemmin löydy vastaajia, joilla olisi säästöjä alle kuusi- saati viisinumeroista lukua. Jos aloitat keskustelun painosta, ylipainoisiahan täältä ei löydy koskaan. Kaikki ovat suurin piirtein mallin mitoissa, heti synnytyksen jälkeenkin. Jos aloitat keskustelun puolisosta, se on vähintään se laatikkoleukainen avaruuslentäjä-kirurgi. Parhaat ovat mielestäni älykkyyskeskustelut - ne täyttyvät hetkessä vastauksista mensan jäseniltä ja poikkeuksellisen älykkäiltä yksilöiltä. Tietystihän tämän priimusmateriaalin lapsetkin saavat pelkkiä kymppejä ja älliä ja kaikki näistä menestyjistä haluavat käyttää vähäisen vapaa-aikansa näin laadukkaalla keskustelupalstalla.
;)
Silti täällä samalla rutistaan kuinka työttömiä kohdellaan huonosti ja ei saa vapaasti olla työttömänä kun joutuu kaikenmaailman kursseille.
Niin, eihän sen pitäisi niitä hyväosaisia edes hetkauttaa. Sangen merkillistä *hmm*.
Minä olin suhteellisen surkea koulussa kun en pystynyt tunneilla keskittymään opetukseen. Jälkikäteen olen ajatellut että kärsin varmaan jostain keskittymisvaikeuksista ja paikkani olisi kenties ollut erityisopetuksessa. Siitä huolimatta olen kyllä elämässäni pärjännyt enkä ole päivääkään ollut työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiväkeä, harmiksesi. Surullista, jos teillä on lähtökohtana, että pärjääminen ei ole lapsillenne edes mahdollista. Tämä kertoo, ettette kovin perillä ole peruskoulun vaatimuksista/lastenne koulunkäynnistä. Vanhempien esimerkistä, oletuksista lapset jäävät alisuorittajiksi. Hirvittävän monella menee valtava potentiaali hukkaan, kun vanhemmat ovat porukkaa, joille peruskoulu on itselleen ollut lähinnä notkumispaikka. Nämä lapset eivät edes saa mahdollisuutta.
Sitten, jos tämä presidenttiin viittaaja ymmärtäisi edes itse lukemaansa, niin olisi helpompi auttaa tarvittaessa omia lapsiaankin opintiellä. Jos ei viitsi siellä tunneilla kuunnella tai tehdä läksyjään, niin noin käy. Tärkeää siksi on, että vanhemmat seuraavat koulumenestystä ja tarvittaessa selvittävät missä mättää.
Itse asiassa presidentti case vain vahvistaa näkemystäni, että peruskoulun asiat ovat ihan perusjuttuja, joiden omaksumiseen ei huippuälyä edellytetä. Fiksumpi saa oppimäärän kiinni helposti myöhemmässäkin vaiheessa (toisella asteella), jos innostus koulutusta kohtaan herää. Vaikea sitä tosin on herättää, jos kotona kutoset ja seiskat ovat ok, tai todistusta ei edes viitsitä vilkaista.
Minulle koulu oli helppoa. Kuten pojillesi. Perustekemisellä aina reilusti päälle ysin keskiarvo. Kouluttauduin aineenopettajaksi, kertokoon se nyt siitä, että arvostan koulutusta. Siispä olen myös aina ollut lasteni koulunkäynnistä kiinnostunut, ja olen heitä aina parhaani mukaan tukenut. Voit olla varma, että vanhempien panostuksesta ei meillä koulumenestys ole ollut kiinni. Lapsilleni ei kuitenkaan koulu ole samalla tavalla helppoa kuin minulle oli. Tai sinun pojillesi on. Heiltä vaatii enemmän kuin sitä minun perustekemistä saada se kasi tokariin. Ajattele, että on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?
Miksi helpolla pärjääjien pitäisi kokea pärjäämisestään huonoa omaatuntoa? Miksi se olisi heidän vikansa jos keskivertopuurtajat eivät yrittämisestään huolimatta menesty sen kummemmin?
Suomalaisen perusopetuksen vaatimukset ovat oikeasti aika vaatimattomalla tasolla nykyään juurikin tuon ”kaikki pelaa” taaperruksen takia. Enää ei haluta opettaa ja vaatia, koska lahjattomammat ja hitaammat voivat pahoittaa mielensä. Kaikessa mennään se hitaimman ehdoilla. Integraatio vain pahentaa tilannetta.
Itse olin täydellisen kunnianhimoton alisuorittaja ja mitään tekemättä olin sellainen 8,5:n oppilas, enkä edes yrittänyt parempaa. Nyt oma lapseni toi kotiin 9.9 keskiarvon. Tekemättä yhtään mitään. Hänelle ei todellakaan opeteta peruskoulussa mitään vaikeaa. Pitäiskö olla iloitsematta, että niiden mieli ei pahoitu, joilla on vaikeampaa?
Suomi on kyllä ankeuttajien luvattu maa, kun menestystä ei saa juhlia.
Jännä asenne sulla.
Se, että sinun poikasi saa tekemättä mitään 9.9 keskarin osoittaa, että hänellä on poikkeuksellisia lahjoja. Se, että olet itse ollut alisuoriutuja ilmeisesti ohjaa ajatteluasi. Monet muut kasin oppilaat eivät sitä kuitenkaan ole, vaan se voi olla heille ihan riittävä, oikea ja hyvä taso.
Kukaan ei ole sanonut ettet saisi olla ylpeä lahjakkaasta lapsestasi. Itsestäni tuntuu ettet itse edes ymmärrä olla hänestä niin ylpeä kuin pitäisi. Ei 9.9 ka. ole todellakaan mikään perus ka.
Sinulle opiskelu ja koulunkäynti on varmasti tärkeimpiä asioita, mutta ei se sitä kaikille ole, eikä se tee heistä yhtään sen huonompia ihmisiä, saati teistä muita parempia.
Elämässä on paljon muitakin asioita kuin opiskelu ja pelkkä opiskeluissa pärjääminen ei takaa elämässä vielä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiväkeä, harmiksesi. Surullista, jos teillä on lähtökohtana, että pärjääminen ei ole lapsillenne edes mahdollista. Tämä kertoo, ettette kovin perillä ole peruskoulun vaatimuksista/lastenne koulunkäynnistä. Vanhempien esimerkistä, oletuksista lapset jäävät alisuorittajiksi. Hirvittävän monella menee valtava potentiaali hukkaan, kun vanhemmat ovat porukkaa, joille peruskoulu on itselleen ollut lähinnä notkumispaikka. Nämä lapset eivät edes saa mahdollisuutta.
Sitten, jos tämä presidenttiin viittaaja ymmärtäisi edes itse lukemaansa, niin olisi helpompi auttaa tarvittaessa omia lapsiaankin opintiellä. Jos ei viitsi siellä tunneilla kuunnella tai tehdä läksyjään, niin noin käy. Tärkeää siksi on, että vanhemmat seuraavat koulumenestystä ja tarvittaessa selvittävät missä mättää.
Itse asiassa presidentti case vain vahvistaa näkemystäni, että peruskoulun asiat ovat ihan perusjuttuja, joiden omaksumiseen ei huippuälyä edellytetä. Fiksumpi saa oppimäärän kiinni helposti myöhemmässäkin vaiheessa (toisella asteella), jos innostus koulutusta kohtaan herää. Vaikea sitä tosin on herättää, jos kotona kutoset ja seiskat ovat ok, tai todistusta ei edes viitsitä vilkaista.
Minulle koulu oli helppoa. Kuten pojillesi. Perustekemisellä aina reilusti päälle ysin keskiarvo. Kouluttauduin aineenopettajaksi, kertokoon se nyt siitä, että arvostan koulutusta. Siispä olen myös aina ollut lasteni koulunkäynnistä kiinnostunut, ja olen heitä aina parhaani mukaan tukenut. Voit olla varma, että vanhempien panostuksesta ei meillä koulumenestys ole ollut kiinni. Lapsilleni ei kuitenkaan koulu ole samalla tavalla helppoa kuin minulle oli. Tai sinun pojillesi on. Heiltä vaatii enemmän kuin sitä minun perustekemistä saada se kasi tokariin. Ajattele, että on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?
Miksi helpolla pärjääjien pitäisi kokea pärjäämisestään huonoa omaatuntoa? Miksi se olisi heidän vikansa jos keskivertopuurtajat eivät yrittämisestään huolimatta menesty sen kummemmin?
Suomalaisen perusopetuksen vaatimukset ovat oikeasti aika vaatimattomalla tasolla nykyään juurikin tuon ”kaikki pelaa” taaperruksen takia. Enää ei haluta opettaa ja vaatia, koska lahjattomammat ja hitaammat voivat pahoittaa mielensä. Kaikessa mennään se hitaimman ehdoilla. Integraatio vain pahentaa tilannetta.
Itse olin täydellisen kunnianhimoton alisuorittaja ja mitään tekemättä olin sellainen 8,5:n oppilas, enkä edes yrittänyt parempaa. Nyt oma lapseni toi kotiin 9.9 keskiarvon. Tekemättä yhtään mitään. Hänelle ei todellakaan opeteta peruskoulussa mitään vaikeaa. Pitäiskö olla iloitsematta, että niiden mieli ei pahoitu, joilla on vaikeampaa?
Suomi on kyllä ankeuttajien luvattu maa, kun menestystä ei saa juhlia.Mistä ihmeestä tuon ajatuksen keksit? En puhunut mitään tuollaista. Yritin vain kommentillani sanoa, että vaikka siitä kasistakin saa iloita ja olla ylpeä. Että on paljon oppilaita, joille se ei ole alisuorittamista, tai lusmuilua, tai sitä että kotona ei lasten koulunkäynti kiinnosta jne.
” on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?”
Miksi koulussa menestyjien pitäisi ajatella menestymättömien itsetuntoa? Jos kerran kokee, että koulu on helppoa, niin kyllä sen saa ääneen sanoa. Valehdellako pitäisi, että jonkun lahjattoman itsetunto ei murene
Missä nämä kympin oppilaat ja heidän vanhempansa oppisivat sitten käytöstapoja? Jos on niin helppoa kaikki, niin aika kummallista, ettei ihan peruskäytöstavat mene jakeluun. Kyllä minullekin on esimerkiksi ihan helppo homma pysyä hyvässä fyysisessä kunnossa, silti en tätä asiaa mainosta ylipainoisille ja toistele kuinka on helppoa, on niin helppoa. Minulla on käytöstavat ja ymmärrän, että joskus voi olla hiljaakin ja aina ei tarvitse olla korostamassa itseään.
Ohis
Minulla oli tuollainen todistus, en koskaan kokenut siitä mitään vähättelyä. Kävin pienen maaseudun lukion 2000-luvun alussa. Kirjoituksissa kirjoitin paremmin kuin päättäriarvosanat. Keskiarvo kuitenkin M, vaikka sain EEEMC, tuon C:n aineen kirjoitin puhtaasti lisäpisteiden takia koska siitä oli etua kun hain haluamalleni alalle yliopistoon. Kaikki kaverit taisi kirjoittaa huonommin eikä kotonakaan vanhemmilla ollut edes yo-tutkintoa joten en ole kokenut mitään paineita tuosta. Mielestäni Iltalehti on ainakin ottanut esiin viime päivinä perustason opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiväkeä, harmiksesi. Surullista, jos teillä on lähtökohtana, että pärjääminen ei ole lapsillenne edes mahdollista. Tämä kertoo, ettette kovin perillä ole peruskoulun vaatimuksista/lastenne koulunkäynnistä. Vanhempien esimerkistä, oletuksista lapset jäävät alisuorittajiksi. Hirvittävän monella menee valtava potentiaali hukkaan, kun vanhemmat ovat porukkaa, joille peruskoulu on itselleen ollut lähinnä notkumispaikka. Nämä lapset eivät edes saa mahdollisuutta.
Sitten, jos tämä presidenttiin viittaaja ymmärtäisi edes itse lukemaansa, niin olisi helpompi auttaa tarvittaessa omia lapsiaankin opintiellä. Jos ei viitsi siellä tunneilla kuunnella tai tehdä läksyjään, niin noin käy. Tärkeää siksi on, että vanhemmat seuraavat koulumenestystä ja tarvittaessa selvittävät missä mättää.
Itse asiassa presidentti case vain vahvistaa näkemystäni, että peruskoulun asiat ovat ihan perusjuttuja, joiden omaksumiseen ei huippuälyä edellytetä. Fiksumpi saa oppimäärän kiinni helposti myöhemmässäkin vaiheessa (toisella asteella), jos innostus koulutusta kohtaan herää. Vaikea sitä tosin on herättää, jos kotona kutoset ja seiskat ovat ok, tai todistusta ei edes viitsitä vilkaista.
Minulle koulu oli helppoa. Kuten pojillesi. Perustekemisellä aina reilusti päälle ysin keskiarvo. Kouluttauduin aineenopettajaksi, kertokoon se nyt siitä, että arvostan koulutusta. Siispä olen myös aina ollut lasteni koulunkäynnistä kiinnostunut, ja olen heitä aina parhaani mukaan tukenut. Voit olla varma, että vanhempien panostuksesta ei meillä koulumenestys ole ollut kiinni. Lapsilleni ei kuitenkaan koulu ole samalla tavalla helppoa kuin minulle oli. Tai sinun pojillesi on. Heiltä vaatii enemmän kuin sitä minun perustekemistä saada se kasi tokariin. Ajattele, että on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?
Miksi helpolla pärjääjien pitäisi kokea pärjäämisestään huonoa omaatuntoa? Miksi se olisi heidän vikansa jos keskivertopuurtajat eivät yrittämisestään huolimatta menesty sen kummemmin?
Suomalaisen perusopetuksen vaatimukset ovat oikeasti aika vaatimattomalla tasolla nykyään juurikin tuon ”kaikki pelaa” taaperruksen takia. Enää ei haluta opettaa ja vaatia, koska lahjattomammat ja hitaammat voivat pahoittaa mielensä. Kaikessa mennään se hitaimman ehdoilla. Integraatio vain pahentaa tilannetta.
Itse olin täydellisen kunnianhimoton alisuorittaja ja mitään tekemättä olin sellainen 8,5:n oppilas, enkä edes yrittänyt parempaa. Nyt oma lapseni toi kotiin 9.9 keskiarvon. Tekemättä yhtään mitään. Hänelle ei todellakaan opeteta peruskoulussa mitään vaikeaa. Pitäiskö olla iloitsematta, että niiden mieli ei pahoitu, joilla on vaikeampaa?
Suomi on kyllä ankeuttajien luvattu maa, kun menestystä ei saa juhlia.Mistä ihmeestä tuon ajatuksen keksit? En puhunut mitään tuollaista. Yritin vain kommentillani sanoa, että vaikka siitä kasistakin saa iloita ja olla ylpeä. Että on paljon oppilaita, joille se ei ole alisuorittamista, tai lusmuilua, tai sitä että kotona ei lasten koulunkäynti kiinnosta jne.
” on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?”
Miksi koulussa menestyjien pitäisi ajatella menestymättömien itsetuntoa? Jos kerran kokee, että koulu on helppoa, niin kyllä sen saa ääneen sanoa. Valehdellako pitäisi, että jonkun lahjattoman itsetunto ei murene
Voi sanoa, että minulle koulu on helppoa. Ei tarvi haukkua luuseriksi sitä heikompaa oppilasta, joka kuitenkin tekee parhaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihmetellyt aina missä viipyy amiksien arvostus. He valmistuvat suoraan ammattiin ja lehtiin kuitenkin painetaan ylioppilaiden nimet. Ylioppilaalta menee yliopiston kanssa sellaiset 10 vuotta edes valmistua ja sillä välin amis on tehnyt jo vuosia hommia työelämässä eli vuosikausia maksanut veroja.
Akateeminen voi kaikesta pöhinästä huolimatta valmistua kortistoon hirveällä opintovelalla ja amis hankkia talot ja autot sekä sijoittaa rahastoihin. Loppujen lopuksi se 7-8 keskiarvolla amikseen mennyt voi aivan hyvin pärjätä. Tietysti joku lääkikseen päässyt pärjää todella hyvin jos ei mitään yllättävää tapahdu, mutta yo-tutkinto on vuosikymmenien aikana menettänyt merkitystään ja vain kunnon turboboomer näkee lyyrakotsalla olevan kunnon statusarvon.
Tyypillistä amistilitystä.
Tärkeää on talot ja autot hirvittävillä osamaksusoppareilla. Kun lähärin ja putkarin älvärin pihalla kuuluu olla se velka-Audi ”menestyksen” merkkinä. Motonetistä suurin Weber käryämään takapihan postimerkkiterassille ja talvella 180 tuumainen televisio loimottaa Temppareita rouvalle, kun mies imee halpaa kaljaa kotibaarissaan.
Siinähän sitä, ”pärjäämistä”Akateemisella koulutuksella etsitään sellaista paikkaa maailmassa, että joka aamu ei vi tu ta lähteä työmaalle ja elämässä on muuta tärkeää kuin uusimmat elektroniikkahärpäkkeet ja velkainen auto pihalla.
Akateemisella koulutuksella etsitään, muttei löydetä sen kummempaa paikkaa eikä rahkeet riitä älväriin taikka audiin. Ihan turha elvistellä.
T. Akateeminen
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihmetellyt aina missä viipyy amiksien arvostus. He valmistuvat suoraan ammattiin ja lehtiin kuitenkin painetaan ylioppilaiden nimet. Ylioppilaalta menee yliopiston kanssa sellaiset 10 vuotta edes valmistua ja sillä välin amis on tehnyt jo vuosia hommia työelämässä eli vuosikausia maksanut veroja.
Akateeminen voi kaikesta pöhinästä huolimatta valmistua kortistoon hirveällä opintovelalla ja amis hankkia talot ja autot sekä sijoittaa rahastoihin. Loppujen lopuksi se 7-8 keskiarvolla amikseen mennyt voi aivan hyvin pärjätä. Tietysti joku lääkikseen päässyt pärjää todella hyvin jos ei mitään yllättävää tapahdu, mutta yo-tutkinto on vuosikymmenien aikana menettänyt merkitystään ja vain kunnon turboboomer näkee lyyrakotsalla olevan kunnon statusarvon.
Minä taas olen ihmetellyt, että miksi ammattiin valmistuneet itse eivät juhli valmistumistaan, mutta valittavat, että miksi ylioppilaita juhlitaan. Olen kaksi kertaa mennyt vanhempieni kummilasten valmistumisjuhliin, niin ei siellä mitään juhlia ollut. Kyllä ylioppilasjuhlatkin järjestetään itse, eikä niitä saada valmiina. Olen kyllä käynyt myös sellaisissa ammattikoulusta valmistuneen juhlissa, että on myös järjestetty ne juhlat. Meillä päin myös ammattiin valmistuneiden nimet on ainakin paikallislehdessä.
Meillä oli kaverini kanssa mielestäni erikoinen keskustelu. Kaverini valitti, että lapsensa ei lue kokeisiin ja ei tule pärjäämään myöhemmin, keskiarvo on yli 9. Samalla hän kehui kuinka hyvä todistus mun lapsella on, kun keskiarvo on 8.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihmetellyt aina missä viipyy amiksien arvostus. He valmistuvat suoraan ammattiin ja lehtiin kuitenkin painetaan ylioppilaiden nimet. Ylioppilaalta menee yliopiston kanssa sellaiset 10 vuotta edes valmistua ja sillä välin amis on tehnyt jo vuosia hommia työelämässä eli vuosikausia maksanut veroja.
Akateeminen voi kaikesta pöhinästä huolimatta valmistua kortistoon hirveällä opintovelalla ja amis hankkia talot ja autot sekä sijoittaa rahastoihin. Loppujen lopuksi se 7-8 keskiarvolla amikseen mennyt voi aivan hyvin pärjätä. Tietysti joku lääkikseen päässyt pärjää todella hyvin jos ei mitään yllättävää tapahdu, mutta yo-tutkinto on vuosikymmenien aikana menettänyt merkitystään ja vain kunnon turboboomer näkee lyyrakotsalla olevan kunnon statusarvon.
Miksi amikset määrittelevät elämäänsä aina työn ja palkan kautta?
Miksi akateemiset määrittelevät elämäänsä aina koulutuksensa kautta? Persaukisena sossun elättinä varmasti onkin helvetisti merkitystä sillä että valmistui maisteriksi.
Persaukinen sossun elätti on paljon suuremmalla todennäköisyydellä amis kuin maisteri. Sivistys tarjoaa muutakin kuin mahdollisuuden saada töitä. Ymmärrystä luonnosta, yhteiskunnasta ja ihmisistä, mahdollisuutta seurata käytäviä keskusteluja ja olla perusteltua mieltä asioista, kykyä reflektoida jne.
Kirjoitin C:n paperit ja ka oli 7,4. Enpä niistä kauheesti huutele kun niillä ei ole mitään arvoa.
Keskivertosuoritus = huono?
Lapsensa menestyksestä saa toki iloita, koskaan se ei kuitenkaan saisi olla hyväksynnän ehto. Toivottavasti kaikki ymmärtävät ettei se seiskan koulutodistus tarkoita seiskan lasta eikä kympin koulutodistus tarkoita kympin lasta. Joku on saattanut joutua ponnistelemaan seiskansa eteen enemmän kuin joku toinen ysinsä.
Koulutodistus ei todellakaan peilaa saajaansa mitenkään kokonaisvaltaisesti. Koulun arviointi kohdistuu loppujen lopuksi aika rajalliseen määrään asioita. Meillä kaikilla on paljon osaamista ja taitoja joista todistus ei kerro mitään, ihan siitä yksinkertaisesta syystä ettei koulun arviointi satu kohdistumaan niihin.
Täällä on vähän tavallista huonompi oppilas, koska en jaksanu lukee kokeisiin. 6-7 satunnaisesti 8 tai 9 äikän aineista. Kirjotin b:n paperit ja nyt on eka vuosi yliopistoo takana!
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes käynyt mitään lukioa ja amikseenkin menin ihan koska jotain piti kuitenkin opiskella enkä tiennyt mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Päivääkään en ole töitä tehnyt sillä alalla jota amiksessa opiskelin. Menin kyllä heti töihin raksalle apupojaksi heti amiksen jälkeen ja siitä olen ilman koulutusta sitten oppinut käytännön töissä raksahommat ja pari vuotta sitten laittoivat minut työnjohtajaksi.
m38
LukiOA :D :D
” on oikeasti lapsia ja nuoria, jotka tekevät kaikkensa, eivätkä silti yllä sitä kasia parempaan. Mitä se tekee heidän itsetunnolleen, kun joku tulee ja sanoo, että sinun pitää vain kuunnella ja oppia, sillä tavalla niitä ysejä ja kymppejä saadaan, eihän peruskoulussa edes mitään vaikeita asioita opeteta?”
Miksi koulussa menestyjien pitäisi ajatella menestymättömien itsetuntoa? Jos kerran kokee, että koulu on helppoa, niin kyllä sen saa ääneen sanoa. Valehdellako pitäisi, että jonkun lahjattoman itsetunto ei murene