Kyllä tämä pakkoruotsittaminen alkaa saada aina vaan surkuhupaisampia piirteitä... "Suuri osa opiskelijoista ei osaa edes alkeita, siis persoonapronomineja (minä, sinä, hän jne.) ja tavallisimpia muita sanoja kuten olla- tai tehdä-verbejä."
Kuinka pitkään tästä "keisarin uusista vaatteista" pidetään kiinni? Tuokin kirjoittaja ehdottaa ratkaisuksi LISÄÄ PAKKORUOTSIA, vaikka oikea ratkaisu olisi lopettaa tuo järjetön poliittinen pakkoaine kokonaan.
https://www.ts.fi/lukijoilta/5314619/Ruotsin+opetuksen+hidas+kuolema
Kommentit (311)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan, koska ruotsin kielelle ei oikeasti ole mitään tarvetta.
Nuoret sukupolvet keskustelevat muiden pohjoismaalaisten kanssa englanniksi ja kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea.
Ei ketään nuorta pysty motivoimaan opintoihin niin, että "sinun pitää sitten palvella ruotsin kielellä kun olet kunnan virkamies".
Vielä on vanhaa polvea, jok ei osaa kuin ruotsia.
Esim mieheni vanha täti. Hänellä ei ollut suomea lainkaan koulussa. Ei kansakoulussa, ei kansalaiskoulussa eikä sitten vieläkään jossain opistokoulutuksessa. (englantia kyllä luki)
Hänellä oli älyttömän vaikeaa oll sairaalahoidossa, kun hoitajat ei osanneet ruotsia. Hän kuoli pari vuotta sitten, mutta paljon on kaltaisiaan vielä jäljellä.
Jos olisi saamelainen ja saamen kieli äidinkielenään, häntä olisi kielletty puhumasta saamea koulussa. Ja, jos puhui, sai selkäsaunan. Saamea äidinkielenään puhuviä on paljon vielä elossa, silti koko kansan ei tarvi opetella koulussa saamea.
Persujen kannalta paradoksaalista, mutta faktahan on se, että pakkoruotsi poistuu lisääntyvän m-muuton myötä.
Ei sellaista voida pitkään hyväksyä, että täysin keinotekoisesti rajoitettaisiin ulkomaalaistaustaisten pääsyä julkisiin virkoihin vaatimalla pakkoruotsitodistusta, vaikka työssä ei käytännössä koskaan ruotsia tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitten YLE järjestää näitä propagandaohjelmia, joissa tuputetaan kuollutta kaksikielisyyttä, kuten tämä euroviisulähetys.
Sehän on tosi hyvä. Ja tulee siinä välillä englantiakin sekaan. Juuri tuolla tavalla itsekin puhun kavereiden kanssa, paitsi ruotsia vähemmän kuin englantia.
Pakkoruotsissa on se hauska piirre, että eihän sitä osaa yleensä edes opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Kyllä ihan kielitieteilijätkin sen myöntävät, että ruotsi on vieras kieli. Sillä ei ole mitään kehityshistoriaa täällä, vaan se nimenomaan tuli tänne "valmiina kielenä" muualta muuttaneiden mukana historiallisessa skaalassa tarkasteluna hyvin vähän aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Niin. Irlannissa kartanonherrat puhuivat englantia ja rahvas iiriä. Keskiajan Englannissa yläluokka ja hovi puhuivat ranskaa ja rahvas englantia. Suomen (Östland) virkakieli oli tosiaan ruotsi, mutta rahvas puhui suomea eikä osannut ruotsia.
Oletan, että tietty säännönmukaisuus paistaa tuosta, eiköstä vaan? Se oli muuten Venäjän tsaari ja virkamiehet, jotka pakottivat suomen ruotsin rinnalle. Ilman Venäjää täällä puhuttaisiin ruotsia ja suomen kieli olisi akateeminen kuriositeetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan, koska ruotsin kielelle ei oikeasti ole mitään tarvetta.
Nuoret sukupolvet keskustelevat muiden pohjoismaalaisten kanssa englanniksi ja kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea.
Ei ketään nuorta pysty motivoimaan opintoihin niin, että "sinun pitää sitten palvella ruotsin kielellä kun olet kunnan virkamies".
Vielä on vanhaa polvea, jok ei osaa kuin ruotsia.
Esim mieheni vanha täti. Hänellä ei ollut suomea lainkaan koulussa. Ei kansakoulussa, ei kansalaiskoulussa eikä sitten vieläkään jossain opistokoulutuksessa. (englantia kyllä luki)
Hänellä oli älyttömän vaikeaa oll sairaalahoidossa, kun hoitajat ei osanneet ruotsia. Hän kuoli pari vuotta sitten, mutta paljon on kaltaisiaan vielä jäljellä.
Onko hän syntynyt Ruotsissa? Jos on miksi ei opetellut suomea? Jos taas syntynyt Suomessa epäkohta on se ettei hän osannut suomea.
Oletko koskaan kuullut sellaisesta käsitteestä kuin äidinkieli? Entäpä suomenruotsalainen väestö Suomessa? Ilmeisesti et. Otapa selvää asiasta.
Et kertonut miksi hän ei opetellut suomea.
Kuten mun isänisän tapauksessa, hänen äidinkielensä oli ruotsi. Hän kasvoi ruotsinkielisellä alueella aikana, jolloin suomea ei opetettu ruotsinkielisissä kansakouluissa.
Se että osa ei ole kaksikielisiä tuskin toimii perusteluna että kaikkien muiden pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yliopistoissa opiskeltiin vain ruotsiksi, suomea pidettiin kyökkikielenä.
Esim marsalkka Mannerheim ei sitä opiskellut ennen kuin aikuisena. Turha keittiökieli.
Oletko tutustunut Mannerheimin pitämiin puheisiin? Ne hän piti enimmäkseen suomeksi.
Juu, Mannerheim opetteli kyllä suomen aikuisena ja piti puheitakin murteellisella Suomella. Mutta hänen lapsuudessaan Suomen pidettiin turhan kyökkikielenä, jota palvelijat puhuivat keskenään.
Lapsille opetettiin sivistyskieliä.Isot kyökit olleet silloin, kun kuitenkin ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%.
Kyllä louhisaaren kartanossa oli iso kyökki. Lähes koko alakerta.
Mutta kyökkokieli tarkoitti varmaan sellista rahvaan kieltä. Huonotuloisten kieltä, jota ei rikkaiden ja koulutettujen kannattanut edes opetella.
Melkoista siirtomaa-ajattelua, että 80% kansasta on typerää rahvasta, jonka kielellä ei ole mitään arvoa.
Näin on, mutta selvähän se, että jos itse kokee olevansa rikas tai oppinut, niin miksi vaivautua opettelemaan rahvaan "vähempiarvoista" kieltä.
Eihän sitä niiden kanssa edes halunnut olla tekemisissä.
Miten sitten selität ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen ajajat? Ja ne monet jotka vaihtoivat nimensäkin suomalaisksi?
Jätätkö ihan tarkoituksella kansamme suurhenkilöt mainitsematta ja näin tärkeän asian pois keksimästäsi historiantulkinnasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yliopistoissa opiskeltiin vain ruotsiksi, suomea pidettiin kyökkikielenä.
Esim marsalkka Mannerheim ei sitä opiskellut ennen kuin aikuisena. Turha keittiökieli.
Oletko tutustunut Mannerheimin pitämiin puheisiin? Ne hän piti enimmäkseen suomeksi.
Juu, Mannerheim opetteli kyllä suomen aikuisena ja piti puheitakin murteellisella Suomella. Mutta hänen lapsuudessaan Suomen pidettiin turhan kyökkikielenä, jota palvelijat puhuivat keskenään.
Lapsille opetettiin sivistyskieliä.Isot kyökit olleet silloin, kun kuitenkin ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%.
Kyllä louhisaaren kartanossa oli iso kyökki. Lähes koko alakerta.
Mutta kyökkokieli tarkoitti varmaan sellista rahvaan kieltä. Huonotuloisten kieltä, jota ei rikkaiden ja koulutettujen kannattanut edes opetella.
Melkoista siirtomaa-ajattelua, että 80% kansasta on typerää rahvasta, jonka kielellä ei ole mitään arvoa.
Näin on, mutta selvähän se, että jos itse kokee olevansa rikas tai oppinut, niin miksi vaivautua opettelemaan rahvaan "vähempiarvoista" kieltä.
Eihän sitä niiden kanssa edes halunnut olla tekemisissä.
Nykyään usein selitetään, että kaikki on suomalaisia, jotka vaan puhuu eri kieliä.
Mutta siitä vaietaan, että kansalliskieliajattelu lähti alunperiin siitä, että meillä kaksi KANSAA, jotka puhuvat kukin omaa kansalliskieltään. Ei ruotsinkielisillä ollut minkäänlaista aikomusta integroitua suomalaisten kanssa, vaan idea oli, että kaksi kansaa elää erillään toisistaan.
Miten perustelet sitten fennomaanit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Kyllä ihan kielitieteilijätkin sen myöntävät, että ruotsi on vieras kieli. Sillä ei ole mitään kehityshistoriaa täällä, vaan se nimenomaan tuli tänne "valmiina kielenä" muualta muuttaneiden mukana historiallisessa skaalassa tarkasteluna hyvin vähän aikaa sitten.
Miksi muumiruotsi sitten kuulostaa ihan erilaiselta kuin riikinruotsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yliopistoissa opiskeltiin vain ruotsiksi, suomea pidettiin kyökkikielenä.
Esim marsalkka Mannerheim ei sitä opiskellut ennen kuin aikuisena. Turha keittiökieli.
Oletko tutustunut Mannerheimin pitämiin puheisiin? Ne hän piti enimmäkseen suomeksi.
Juu, Mannerheim opetteli kyllä suomen aikuisena ja piti puheitakin murteellisella Suomella. Mutta hänen lapsuudessaan Suomen pidettiin turhan kyökkikielenä, jota palvelijat puhuivat keskenään.
Lapsille opetettiin sivistyskieliä."Pidettiin"? Kuka piti? Kenen 1800-lukulaisen puolesta puhut?
Et ilmeisesti ole kuulluutkaan Lönnrotista, Castrénista, Snellmanista yms.????
Juu, os ruotsinkielisistäkin ajoi suomen kielen asiaa. Johtuu siitä, että vallitsi kansallisromanttinen aate ja siihen kuului myös oma kieli.
Aleksis kivikin kai oli ruotsinkielinen. Mutta oli omaksunut suomalaisuusaatteen.
Silloinhan jutut kolonialismista ja suomen kielen "kyökkiydestä" ovat puppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yliopistoissa opiskeltiin vain ruotsiksi, suomea pidettiin kyökkikielenä.
Esim marsalkka Mannerheim ei sitä opiskellut ennen kuin aikuisena. Turha keittiökieli.
Oletko tutustunut Mannerheimin pitämiin puheisiin? Ne hän piti enimmäkseen suomeksi.
Juu, Mannerheim opetteli kyllä suomen aikuisena ja piti puheitakin murteellisella Suomella. Mutta hänen lapsuudessaan Suomen pidettiin turhan kyökkikielenä, jota palvelijat puhuivat keskenään.
Lapsille opetettiin sivistyskieliä.Isot kyökit olleet silloin, kun kuitenkin ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%.
Kyllä louhisaaren kartanossa oli iso kyökki. Lähes koko alakerta.
Mutta kyökkokieli tarkoitti varmaan sellista rahvaan kieltä. Huonotuloisten kieltä, jota ei rikkaiden ja koulutettujen kannattanut edes opetella.
Melkoista siirtomaa-ajattelua, että 80% kansasta on typerää rahvasta, jonka kielellä ei ole mitään arvoa.
Näin on, mutta selvähän se, että jos itse kokee olevansa rikas tai oppinut, niin miksi vaivautua opettelemaan rahvaan "vähempiarvoista" kieltä.
Eihän sitä niiden kanssa edes halunnut olla tekemisissä.
Miten sitten selität ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen ajajat? Ja ne monet jotka vaihtoivat nimensäkin suomalaisksi?
Jätätkö ihan tarkoituksella kansamme suurhenkilöt mainitsematta ja näin tärkeän asian pois keksimästäsi historiantulkinnasta?
Kannattaa muuten muistaa se, että monet historian ruotsinkieliset olivat alunperin suomenkielisiä. Tuona aikana oli vaan käytännössä pakko olla "ruotsinkielinen", jos halusi kouluttautua tai päästä hyviin töihin.
Monen suomenkielisen nimikin on saanut ruotsinkielisen asun, kun kirkonkirjoja hoitava ei ole osannut suomea. Esim. monesta "jonkun pojasta" tuli sukunimeltään -son.
Vähennetään matematiikan ja äidinkielen opetuksen määrää peruskoulussa niin saadaan lisäresursseja pakkoruotsiin. Hittoako niillä tekee jos kerran ruotsilla irtoaa varmasti töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan, koska ruotsin kielelle ei oikeasti ole mitään tarvetta.
Nuoret sukupolvet keskustelevat muiden pohjoismaalaisten kanssa englanniksi ja kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea.
Ei ketään nuorta pysty motivoimaan opintoihin niin, että "sinun pitää sitten palvella ruotsin kielellä kun olet kunnan virkamies".
Toinen hyvä syy vieroksua on se että se on jäännös kolonialismin ajalta jolloin Suomi oli vielä Ruotsin siirtomaa.
Niinpä. Viro poisti pakkovenäjän kouluistaan välittömästi, kun pääsivät eroon Neuvostoliitosta, vaikka venäjänkielisen vähemmistö koko on suhteessa moninkertainen meidän ruotsinkielisiin verrattuna.
Mutta Suomessa vaan jatkuu pakkoruotsi, vaikka Ruotsista päästiin eroon jo yli 200 vuotta sitten.
Unohdat kokonaan tärkeimmän pointin miksi ruotsia Suomessa opiskellaan: Suomessa on asunut ruotsinkielistä väestöä jo keskiajalta.
Kuule saamenkielisiä on ollut vielä kauemmin. Miksi ei otettaisi saamea (tai kaikkia kolmea niistä) myös osaksi opinto-ohjelmaa? Ja laitetaan samaan syssyyn vielä venäjä, niin saadaan yhteensä 7 kieltä, joita suomalaisen pitää osata, jotta saa korkeakoulutuksen kasaan. Mikä rikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Kyllä ihan kielitieteilijätkin sen myöntävät, että ruotsi on vieras kieli. Sillä ei ole mitään kehityshistoriaa täällä, vaan se nimenomaan tuli tänne "valmiina kielenä" muualta muuttaneiden mukana historiallisessa skaalassa tarkasteluna hyvin vähän aikaa sitten.
Miksi muumiruotsi sitten kuulostaa ihan erilaiselta kuin riikinruotsi?
Ilmeisesti muumi on lähempänä sen ajan puhuttua ruotsia, ja riikinruotsi on saanut ääntämykseensä kiekumista ranskasta.
Saman huomaa Ruotsin Torniojokilaakson suomenkielisistä. Heidän puhuma suomensa (= meänkieli) on lähempänä sitä, mitä reilu pari sataa vuotta sitten puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa yleensä opiskellaan erilaisia aineita. Pakolla tai muuten.
Onko mielestäsi perusteltua, että SUOMESSA koko koulujärjestelmän pakollisin aine on pakkoRUOTSI ?
Nimittäin mikään muu aine ei ole opiskelualasta riippumatta pakollista joka ainoalla opintojen tasolla: ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa.
Esim voi lukea alkukielellä. Ruotsalaisista tv sarjoista ymmärtää kuulemansa jne . Sivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan, koska ruotsin kielelle ei oikeasti ole mitään tarvetta.
Nuoret sukupolvet keskustelevat muiden pohjoismaalaisten kanssa englanniksi ja kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea.
Ei ketään nuorta pysty motivoimaan opintoihin niin, että "sinun pitää sitten palvella ruotsin kielellä kun olet kunnan virkamies".
Vielä on vanhaa polvea, jok ei osaa kuin ruotsia.
Esim mieheni vanha täti. Hänellä ei ollut suomea lainkaan koulussa. Ei kansakoulussa, ei kansalaiskoulussa eikä sitten vieläkään jossain opistokoulutuksessa. (englantia kyllä luki)
Hänellä oli älyttömän vaikeaa oll sairaalahoidossa, kun hoitajat ei osanneet ruotsia. Hän kuoli pari vuotta sitten, mutta paljon on kaltaisiaan vielä jäljellä.
Jos olisi saamelainen ja saamen kieli äidinkielenään, häntä olisi kielletty puhumasta saamea koulussa. Ja, jos puhui, sai selkäsaunan. Saamea äidinkielenään puhuviä on paljon vielä elossa, silti koko kansan ei tarvi opetella koulussa saamea.
Eli koska suomenkielinen hallinto syrji saamenkielisiä ja aiheuttivat kielen puhujamäärien romahtamisen koulujärjestelmän avulla, niin käytät tätät jälkikäteen kriteerinä pakkoruotsia vastaan? Juu ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Kyllä ihan kielitieteilijätkin sen myöntävät, että ruotsi on vieras kieli. Sillä ei ole mitään kehityshistoriaa täällä, vaan se nimenomaan tuli tänne "valmiina kielenä" muualta muuttaneiden mukana historiallisessa skaalassa tarkasteluna hyvin vähän aikaa sitten.
Miksi muumiruotsi sitten kuulostaa ihan erilaiselta kuin riikinruotsi?
Varmaan samasta syytä kuin stadin slangi kuulostaa eriltä kuin peräpohjolan murre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yliopistoissa opiskeltiin vain ruotsiksi, suomea pidettiin kyökkikielenä.
Esim marsalkka Mannerheim ei sitä opiskellut ennen kuin aikuisena. Turha keittiökieli.
Oletko tutustunut Mannerheimin pitämiin puheisiin? Ne hän piti enimmäkseen suomeksi.
Juu, Mannerheim opetteli kyllä suomen aikuisena ja piti puheitakin murteellisella Suomella. Mutta hänen lapsuudessaan Suomen pidettiin turhan kyökkikielenä, jota palvelijat puhuivat keskenään.
Lapsille opetettiin sivistyskieliä.Isot kyökit olleet silloin, kun kuitenkin ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%.
Kyllä louhisaaren kartanossa oli iso kyökki. Lähes koko alakerta.
Mutta kyökkokieli tarkoitti varmaan sellista rahvaan kieltä. Huonotuloisten kieltä, jota ei rikkaiden ja koulutettujen kannattanut edes opetella.
Melkoista siirtomaa-ajattelua, että 80% kansasta on typerää rahvasta, jonka kielellä ei ole mitään arvoa.
Näin on, mutta selvähän se, että jos itse kokee olevansa rikas tai oppinut, niin miksi vaivautua opettelemaan rahvaan "vähempiarvoista" kieltä.
Eihän sitä niiden kanssa edes halunnut olla tekemisissä.
Nykyään usein selitetään, että kaikki on suomalaisia, jotka vaan puhuu eri kieliä.
Mutta siitä vaietaan, että kansalliskieliajattelu lähti alunperiin siitä, että meillä kaksi KANSAA, jotka puhuvat kukin omaa kansalliskieltään. Ei ruotsinkielisillä ollut minkäänlaista aikomusta integroitua suomalaisten kanssa, vaan idea oli, että kaksi kansaa elää erillään toisistaan.
Tunnen ruotsalaisia jotka muuttaneet Suomeen ja nämäkin ovat opetelleet suomen.
Miksi täällä annetaan asua ihmisiä joilla ei ole aikomustakaan integroitua ja sitä vielä tuetaan?
Onko mielestäsi perusteltua, että SUOMESSA koko koulujärjestelmän pakollisin aine on pakkoRUOTSI ?
Nimittäin mikään muu aine ei ole opiskelualasta riippumatta pakollista joka ainoalla opintojen tasolla: ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa.