Feminismi on röyhkeästi politisoinut sukupuolen, parisuhteen ja perhe-elämän, kirjoittaa Jari Ehrnrooth Ylellä

Onneksi femulit ovat lapsettomia, niistä päästään kun odotetaan.

Vierailija kirjoitti:

Rajua rodullistamista ja sukupuolittamista koko identiteettipolitiikka PS ja Vihr. osalta.

Näissä asioissa PS ja vihreät teeskentelevät toinen toistensa vastakohtia, mutta ovat pohjimmiltaan samoilla linjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Meneeköhän Jari vielä kuudennenkin kerran naimisiin?

Jarin kohdalla kyse on pääsemisestä. Jos joku taas hairahtuu vanhakantaiseen, sovinistiseen partriarkaatti-Jariin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meneeköhän Jari vielä kuudennenkin kerran naimisiin?

Jarin kohdalla kyse on pääsemisestä. Jos joku taas hairahtuu vanhakantaiseen, sovinistiseen partriarkaatti-Jariin.

Kyllä samalla tavalla ajattelevia naisia vielä löytyy.

Tyylikäs ja sivistynyt mies. 

Koska intersektionaalinen feminismi pohjaa postmoderniin filosofiaan se on täysin syyntakeeton. Kilpailu mielipuolisemmasta ideasta agendan nimissä on käynnissä 24/7. Marx pitää huolen soraäänien vaimentamisesta. Mutta kukaan ei ole vastuussa mistään, eikä kukaan uhraa pienintäkään ajatusta seurauksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meneeköhän Jari vielä kuudennenkin kerran naimisiin?

Jarin kohdalla kyse on pääsemisestä. Jos joku taas hairahtuu vanhakantaiseen, sovinistiseen partriarkaatti-Jariin.

Kyllä samalla tavalla ajattelevia naisia vielä löytyy.

Tyylikäs ja sivistynyt mies. 

Harvemmin hyvinvointiyhteiskunnasta. Kehitysmaista voi käydä ostamassa alisteisen jalkavaimon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolumnissa oli asiaa vähän, persumaista maalittamista ja fraasien toistelua sitäkin enemmän. 

Nähdäkseni 1960-luvulta alkanut uuden aallon naisasialiike onkin onnistunut hyvin pitkälle politisoimaan sukupuolen ja koko henkilökohtaisen elämämme, vaikka perustuslakimme turvaa itse kunkin henkilökohtaisen vapauden ja yksityiselämän loukkaamattomuuden. Eihän esimerkiksi lähisuhdeväkivallan rikosoikeudellinen sääntely edellytä yksityiselämän politisointia.

Eli Jarin perusoikeuksia loukataan, jos vaimo ei hoidakaan kotitöitä yksin, vaan vaatii, että ne tehdään 50:50? Lähisuhdeväkivallan rikosoikeudellinen sääntely viittaa tässä persujen r-alkuiseen lempiaiheeseen, mutta Jarilta puuttuu jälleen kerran perspektiivi: vaimon r_a_is-kau_ksesta tuli rikos 1990-luvulla, mutta ensin se vaati 'yksityiselämän' politisointia ja julkista keskustelua ihan siinä missä naisten oikeus työssäkäyntiin ja omiin rahoihin (jotka Jari laskee yksityiselämän piiriin kuuluviksi asioiksi, eikä poliittisiksi - eli hänelle olisi ok, että naiset eli n. 50% väestöstä ei saisi päättää omista rahoistaan tai käydä töissä, r-alkuista toimintaa pitäisi sentään säädellä rikosoikeuden avulla).

Jari historioitsijana kuvittelee, että naiset ovat aina saaneet nauttia yksilönvapaudestaan ja oikeuksistaan yhtä lailla kuin miehet. Taas tätä persusetien historian uudelleenkirjoittamista. 

Tämä minuakin kirjoituksessa ihmetyttää. On nimenomaan feminismin ansiota, että naisilla on ne oikeudet ja valinnan mahdollisuudet, jotka kirjoittaja nostaa jalustalle. Ihan kuin menneisyydessä naiset olisivat omasta tahdostaan valinneet olla opiskelematta, synnyttäneet ison määrän lapsia ja olla taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Kirjoittaja maalaa kuvaa, jossa menneisyydessä ihmiset ovat olleet vapaita, ja nyt feministit ovat alkaneet puuttua tähän vapauteen. Asiahan on täysin päinvastoin. Sääntelyä on koko ajan vähemmän, ja tämä on kyllä liberaalien, ei konservatiivien ansiota. Jopa kauppojen aukioloaikojen rajoittamisesta konservatiivit pitivät itsepintaisesti kiinni niin kauan kuin pystyivät.

Paitsi jos ihminen=mies=ihminen. Siinä tapauksessa ihmisten oikeuksiin on alettu puuttua, jos ko. epäkohtia aletaan korjata.

Vierailija kirjoitti:

Tää jäbä nyt on ihan täys trolli oon jo päätttänyt etten lue enää yhtäkään hänen kirjoittamaansa juttua. Ei kai pitäs edes kommentoida mutta menkööt

Tosiasioiden lukeminen otti taas niin koville, että et lue enää hänen kirjoittamiaan juttuja. Tyypillistä. Tähänhän tämä woke- porukoiden cancel-kulttuurikin perustuu. Kun tosiasiat ovat liian ilmeisiä, canceloidaan, etteivät muut pääse lukemaan näitä samoja tosiasioita, koska ne eivät sovi omaan vääristyneeseen ideologiaan.

Vierailija kirjoitti:

Koska intersektionaalinen feminismi pohjaa postmoderniin filosofiaan se on täysin syyntakeeton. Kilpailu mielipuolisemmasta ideasta agendan nimissä on käynnissä 24/7. Marx pitää huolen soraäänien vaimentamisesta. Mutta kukaan ei ole vastuussa mistään, eikä kukaan uhraa pienintäkään ajatusta seurauksista.

Soitit tämän saman viestin Kansanradioon ja se nauratti jo silloin.

Jari ei tiedä feminismistä vitt*akaan. Umpimielinen ukko, perus jari.

Keskustelu ilmiannettu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kömpelöä argumentointia. Hän väittää feministien vaativan lakeja ja muita rajoituksia, joilla puututaan yksilönvapauksiin, mutta annetut esimerkit ovat normaalia keskustelemista, eivät puuttumista pakkokeinoin toisten valinnanvapauteen. Kukaan ei ole vaatinut vaaleanpunaisten mekkojen kieltämistä. Toisten yksityiselämään, kuten parisuhteisiin ja lasten kasvatukseen, puuttuminen ei ole mikään feministien ominaispiirre. Eiköhän jokainen ole joskus kuullut tungettelevia kommentteja myös arvokonservatiiveilta. Kirjoittaja sortuu itse siihen, mistä hän muita syyttää. Hän väittää "poliittisiksi" tilanteita, jotka minusta kuulostavat arkipäiväisiltä keskusteluilta.

Opettajana voin todeta, että Opetushallitukselta on tullut ohjeet, miten häivyttää sukupuoli puhutteluissa koulussa.

Tiedän. Olen itsekin opettaja. Näen tosin ohjeistuksen eri tavalla. En näe sitä sukupuolen häivyttämisenä vaan pidättäytymisenä tarpeettomasta sukupuolen esille tuomisesta. On todella vähän tilanteita, joissa olisi tarvetta ottaa kenenkään sukupuolta esille. Oppilaita on parempi puhutella nimillä "hei sinä tyttö/poika siellä" -tyyppisten puhuttelujen sijaan. Eihän aikuisiakaan puhutella näin.

Ei vai? Minä saatan kyllä puhutella miehiä tai naisia, siis työkavereita, tyyliin "hei miehet",  tai "mitäs naiset".

Ajattelet, että omassa sukupuolessa viihtyvät eivät tarvitse tukea omalle sukupuoli-identiteetilleen. Olen eri mieltä: itsensä tytöiksi tuntevat tytöt ansaitsevat tulla nähdyiksi tyttöinä, pojat poikina.

Tukea sukupuoli-identiteetille voi osoittaa muutenkin kuin puhutteluin. Mielestäni sukupuolta ei tule ottaa esille tilanteissa, joissa sukupuolella ei ole merkitystä. Puhutteluilla opettaja, tai kuka puhuttelija kulloinkin on, määrittelee tavan, jolla katsoo toista. Puhut itsekin tyttönä/poikana nähdyksi tulemisesta. Minusta on häiritsevä ajatus, että opettaja katsoo oppilaita tyttöinä/poikina eikä ihan vain oppilaina. Tästä on lyhyt matka siihen, että tulee myös kohdelluksi tyttönä/poikana. Opettaja ei myöskään voi tietää, vastaako hänen käyttämänsä puhuttelu puhuteltavan omaa sukupuoli-identiteettiä.

Mitä tulee vastaavan puhuttelumuodon käyttämiseen aikuisten kesken, olen itse ulkoisesti hyvin naisellinen nainen mutta en halua tulla töissä kohdelluksi naisena vaan ihmisenä, työntekijänä. Pidän mainitsemiasi "mitäs naiset" -kommentteja vaivaannuttavina.

”Mitäs naiset” kommentti on sinulle vaivaannuttavaa, koska liität siihen itse negatiivisia asioita. Monelle naiselle siinä ei ole mitään vaivaannuttavaa. Miksi olisi? Sehän on vaan hienoa olla nainen, jos sitä kerran on. En tietenkään vaivaudu myöskään siitä, jos minua kutsutaan ihmiseksi, koska olenhan myös sitä. Enkä myöskään jos minulle sanottaisiin, että mitäs te punatakkiset, jos meillä kaikilla on punaiset takit. Minusta ei siinä ole myöskään mitään pahaa sanoa kukko tai kana eikä puhua jostain siipikarjaan kuuluvasta yksilöstä.

Biologiset erot eivät kuulu olla jokin valtataistelu ja paremmuusjärjestys ja siten kuvitella, että nimeä muuttamalla ominaisuudet vaihtuvat.

Kyllä jokainen näkee mitä lajia, sukupuolta tai ryhmää edustaa. Se ei nimikikkailulla muutu. Se mikä pitäisi muuttaa on asenne määrättyjä ryhmiä kohtaan. Tyttö ja nais sanan käyttämistä ei pitäisi joutua rajoittamaan, koska se on merkki jostain huonommasta tai hävettävästä asiasta.

Laitat sanoja suuhuni ja teet perusteettomia tulkintoja kommentistani. En liitä naiseuteen kielteisiä ominaisuuksia enkä häpeä omaa tai muiden naiseutta. Kuten kirjoitin, olen ulkoisesti hyvin naisellinen. Minulla on pitkät hiukset, meikkaan ja käytän hameita, mekkoja ja korkokenkiä. Työssä en kuitenkaan halua, että naiseuttani huomioidaan mitenkään, koska sukupuolella ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta. Samoin oppilaat ovat koulussa opiskelemassa, eivät esiintymässä jonkin sukupuolen edustajana. On sitäpaitsi ihan jo hyvien käytöstapojenkin mukaista puhutella muita nimillä. Puolisolleni taas olen vaimo, en ammattikuntani edustaja, ja se, että hän huomioi minut naisena, on tietysti toivottavaa.

Ihan itse kirjoitat, että koet ”mitäs naiset” kysymyksen vaivaannuttavana. Itse omassa tekstissäsi stereotypioit naiseutta. Pitkä hiukset, meikki ja tietyt vaatteet, ne ovat sinulle naiseutta, niiden kanssa ei mitään ongelmaa, mutta jos joku kokee ja sanoo sinua naiseksi, niin se vaivanuuttaa.

Sinusta ehkä se on tärkeää, ettei ketään joka edusta ulkoisilla piirteiltään sukupuoltaan kutsuta sille tyypillisellä nimellä.

Minä en näe siihen mitään syytä. Jos ole tyttö, näytät tytöltä ja käyttäydyt kuin tyttö, niin miksi sinua ei saisi jopa koulussa sellaiseksi kutsua? Ihan kuten voimme kutsua ihmisiä lapsisiksi ja aikuisiksi ryhmässä ilman suuria ongelmia.

Keskustelussa, jossa selkeästi kerron mielipiteeni ja sen, miten jonkin asian koen, mutta toinen väittää minun ajattelevan ja tuntevan jollain muulla tavalla, on aika turhauttavaa. Ei tämä ole mikään kilpailu, jonka päättyessä joku julistetaan voittajaksi ja saa tämän myötä oikeuden toimia haluamallaan tavalla. Jos minä sanon, että en halua sukupuoltani tuotavan esille työkuvioissa, eikö tätä toivetta voi kunnioittaa ihan jo normaalista huomaavaisuudesta toista kohtaan?

Minä haluan kyseenalaistaa tätä agendaa, jossa naiseksi kutsuminen kielletään, jossa se, että poikia kutsutaan pojiksi ja tyttöjä kutsutaan tytöiksi on muka väärin. Sinä kirjoitit selkeästi mielipiteesi ja minä haluan tuoda esille omani vertaamalla sitä sinun ajatuksiisi. Minä haluan, että minä voin ja tuntea olla ihan ylpeästi olla nainen ja myös kun minua kutsutaan sellaiseksi, siinä ei ole mitään hävettävää tai vaivaannuttavaa.

Ihan kuten joku sanoisi, että suomalaiset ja tanskalaiset tulevat kokoukseen. Kumpikaan ryhmä ei loukkaannu asiasta ja kumpikin kokee olevansa arvostettu.

Minä voin kunnioittaa sitä, että haluat sinua puhuteltavan ihmisenä tai jos tiedän nimesi, jopa nimellä. Mutta hyväksy myös se, että toiset taas kokevat sen, että heitä kutsutaan naisiksi tai naisellisiksi positiivisenä asiana, jopa työpaikalla. Ihan kuten monet miehet kokevat.

Ota silti huomioon että vaikka sinua ei haittaa että sinua kutsutaan naiseksi tai tytötellään, niin on niitä ihmisiä joita se haittaa sillä et elä tällä maapallolla yksin.

Tottakai tiedän, että nykyään on niitä joita haittaa vaikka mikä. Jopa se, että heille puhutaan. Mutta naiseksi kutsuminen ei ole kuin läskiksi kutsuminen, jossa on selkeästi negatiivinen lataus. Tytöttely taas on eri asia kuin naiseksi kutsuminen. Me jokainen tiedämme sen. Mutta sen sijaan, että pyrimme kieltämään sen sanan, pitäisi tytöttelystä poistaa sen negatiiviset yhteydet. On ihan yhtä hienoa olla tyttö, kuin ihminen ja molempien sanojen käyttö on yhtä neutraalia. Mutta niin ei nyt ole, eikä se muutu sillä, että kaikkia kutsutaan ihmisiksi.

Onko Jari tehnyt joskus rehellistä työtä? Mädättäjä-Ylen propagandistina toimiminen ei sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu ilmiannettu

Saatin se kirjanpolttaja paikalle

Vierailija kirjoitti:

Jari Ehrnrooth on röyhkeästinpolitisoinut feminismin. Nuorempana se edes yritti, nyt se on ihan persuuntunut.

Samaa elitististä äärioikeistolaisuutta kuin suomenruotsalan pappissuvun perillisellä Halla-aholla. Kaikin keinoin turvaamassa eliitin etuoikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi näin moni on jo alkanut nähdä intersektionaalisen feminismin hulluuden.

Siinä yhdistyy postmodernismin irrationaalisuus ja Marxin teoriat. Hyvää tarkoittavat asiat muuttuvat tämän myllyn läpikäytyä mielipuolisuudeksI. Joka päivä saa lukea yhä hullumpia ehdotuksia maailman parantamiseksi.

Intersektionaalisuus on tuonut moniäänisyyttä valkoisten aatelisten tai muiden eliittimiesten vallankäytön rinnalle eli tokihan tällainen demokratia ja tasa-arvopyrkimys on väärin.

Kysyisin Ehrnroothilta kuinka hän kehtaa heittää jotain niin typerää kuin tämän kommentin: "Feminismi on röyhkeästi politisoinut sukupuolen, parisuhteen ja perhe-elämän."

Lainaan toisen miehen eli Sami Minkkisen kommentia Ehrnroothin teksiin eli "Mitä helvettiä?"

Kulttuurintutkijalle ei pitäisi olla lainkaan vierasta se tosiasia, että joka kulttuurissa sukupuoli, parisuhteet ja perhe-elämä ovat aina olleet politisoituja. Mitään kuviteltua yksityistä, yhteiskunnasta irrallista käsitystä ja sovellusta näistä ilmiöistä ei ole.  Tästähän twiittasi jo Tuukka Tervonenkin.

Jotenkin surkuhupaisaa, kuinka keski-ikäiset valkoiset koulutetut miehet unohtavat feminismia kritisoidessaan täysin järjen ja oman alansa osaamisen. Näitä kökköjä ulostuloja on jatkuvasti. Selvästi ollaan niin tunnemyrksyn vallassa puolustamassa sitä valkoisen eliittimiehen pientä etuoikeutettua linnaketta, ettei pää enää toimi.

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin Sampsa Saarikoski kirjoitti alun alkaen Hesarin kolumnissaan, humanistiset tieteet pohjautuvat pitkälti mielipiteisiin, ei kivikoviin, havaintoihin perustuviin kivikoviin faktoihin. Sen huomaa erittäin hyvin tässäkin ketjussa.

Mielipiteitä riittää... Oikeita ja vääriä...

Btw. Ehnrooth on humanisti (ja yhteiskuntatieteilijä), Halla-aho on humanisti, Sampsa Saarikoski on todennäköisesti opiskellut humanistisia tieteitä kuten viestintää, mediatutkimusta tai suomen kieltä, mutta ymmärrystä heiltä ei riitä niiden tutkimusmetodien ymmärtämiseen tai tieteellisen aseman perusteluun. 

Väännetään nyt reippaasti yksinkertaistaen ratakiskosta:

Luonnontieteet tutkivat pääasiassa elottomia kappaleita tai materiaa, esim. solujen jakaantumista ja mutaatioita, fyysikot luonnonilmiöitä, kemistit erilaisia yhdisteitä ja niiden ominaisuuksia. 

Ihmisen toiminnan tutkimus on hieman monimutkaisempaa, koska et voi pelkistää yksilöitä partikkeleiksi, jotka toimivat samoissa olosuhteissa ja tiettyjen lakien mukaan aina tietyllä tavalla kuten esim. kemiassa ja fysiikassa. Vaikka laittaisit samoihin olosuhteisiin 10 uutta potentiaalista Eugen Schaumania ja 10 potentiaalista Bobrikovia, ei lopputulos olisi kuitenkaan sama kuin vuonna 1904. 

Persujen myötä muotiin noussut insinöörien (luonnontieteilijät ovat usein sivistyneempiä kuin niiden soveltajat) mussutus siitä, että vain empiiriset ja mitattavissa olevat tieteet ovat oikeaa tiedettä ja muu höpöhöpöä, on peräisin 1800-luvun alusta, jolloin aate nimeltä positivismi muokkasi maailmankuvaa. Lukion historiassa aatehistoriaa opetettiin kymmeniä vuosia johonkin 1800-luvun saakka, mikä voi selittää ilmiötä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Positivismi

Positivismi on aate tai ideologia, samoin feminismi, perussuomalaisuus tai Jarin hehkuttama oikeistolaisuus tai kommunismi. Ihmisyhteisöillä on taipumus järjestäytyä aatteen/ideologian alle esim. politiikassa ja sodassa. Ihminen on osa luontoa, ja ihmisen tehtävänä on sekä luonnon että itsensä ymmärrys. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten luomia käsityksiä itsestään, erilaisia aatteita ja kulttuurisidonnaisia merkityksiä. Tutkija on aikansa lapsi siinä missä Jari Ehnroothkin, eikä syntynyt mihinkään laboratorio-olosuhteisiin vaan maailmaan, jossa hän on väistämättä perinyt joukon erilaisia aatteita. Aatteellisten vaikutusten 'poistaminen' tieteenteosta on lopulta tyhjää höpinää, koska ne vain korvautuisivat jollain toisilla aatteilla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin Sampsa Saarikoski kirjoitti alun alkaen Hesarin kolumnissaan, humanistiset tieteet pohjautuvat pitkälti mielipiteisiin, ei kivikoviin, havaintoihin perustuviin kivikoviin faktoihin. Sen huomaa erittäin hyvin tässäkin ketjussa.

Mielipiteitä riittää... Oikeita ja vääriä...

Btw. Ehnrooth on humanisti (ja yhteiskuntatieteilijä), Halla-aho on humanisti, Sampsa Saarikoski on todennäköisesti opiskellut humanistisia tieteitä kuten viestintää, mediatutkimusta tai suomen kieltä, mutta ymmärrystä heiltä ei riitä niiden tutkimusmetodien ymmärtämiseen tai tieteellisen aseman perusteluun. 

Väännetään nyt reippaasti yksinkertaistaen ratakiskosta:

Luonnontieteet tutkivat pääasiassa elottomia kappaleita tai materiaa, esim. solujen jakaantumista ja mutaatioita, fyysikot luonnonilmiöitä, kemistit erilaisia yhdisteitä ja niiden ominaisuuksia. 

Ihmisen toiminnan tutkimus on hieman monimutkaisempaa, koska et voi pelkistää yksilöitä partikkeleiksi, jotka toimivat samoissa olosuhteissa ja tiettyjen lakien mukaan aina tietyllä tavalla kuten esim. kemiassa ja fysiikassa. Vaikka laittaisit samoihin olosuhteisiin 10 uutta potentiaalista Eugen Schaumania ja 10 potentiaalista Bobrikovia, ei lopputulos olisi kuitenkaan sama kuin vuonna 1904. 

Persujen myötä muotiin noussut insinöörien (luonnontieteilijät ovat usein sivistyneempiä kuin niiden soveltajat) mussutus siitä, että vain empiiriset ja mitattavissa olevat tieteet ovat oikeaa tiedettä ja muu höpöhöpöä, on peräisin 1800-luvun alusta, jolloin aate nimeltä positivismi muokkasi maailmankuvaa. Lukion historiassa aatehistoriaa opetettiin kymmeniä vuosia johonkin 1800-luvun saakka, mikä voi selittää ilmiötä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Positivismi

Positivismi on aate tai ideologia, samoin feminismi, perussuomalaisuus tai Jarin hehkuttama oikeistolaisuus tai kommunismi. Ihmisyhteisöillä on taipumus järjestäytyä aatteen/ideologian alle esim. politiikassa ja sodassa. Ihminen on osa luontoa, ja ihmisen tehtävänä on sekä luonnon että itsensä ymmärrys. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten luomia käsityksiä itsestään, erilaisia aatteita ja kulttuurisidonnaisia merkityksiä. Tutkija on aikansa lapsi siinä missä Jari Ehnroothkin, eikä syntynyt mihinkään laboratorio-olosuhteisiin vaan maailmaan, jossa hän on väistämättä perinyt joukon erilaisia aatteita. Aatteellisten vaikutusten 'poistaminen' tieteenteosta on lopulta tyhjää höpinää, koska ne vain korvautuisivat jollain toisilla aatteilla.  

Otan esiin tässä vain yhden väitteen:

"Ihmisen toiminnan tutkimus on hieman monimutkaisempaa..."

Ei vaan paljon yksinkertaisempaa, sillä mikä tahansa mutuilu menee läpi "tieteellisenä" ilman, että sitä pitäisi mitenkään osoittaa. Tämä johtaa "tieteen" politisoitumiseen ja eri näkemyksiä esittävien vaientamiseen (kun tieteellisesti ei voida osoittaa mitään, pitää ottaa käyttöön sensuuri yms. epätieteelliset toimintatavat).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin Sampsa Saarikoski kirjoitti alun alkaen Hesarin kolumnissaan, humanistiset tieteet pohjautuvat pitkälti mielipiteisiin, ei kivikoviin, havaintoihin perustuviin kivikoviin faktoihin. Sen huomaa erittäin hyvin tässäkin ketjussa.

Mielipiteitä riittää... Oikeita ja vääriä...

Btw. Ehnrooth on humanisti (ja yhteiskuntatieteilijä), Halla-aho on humanisti, Sampsa Saarikoski on todennäköisesti opiskellut humanistisia tieteitä kuten viestintää, mediatutkimusta tai suomen kieltä, mutta ymmärrystä heiltä ei riitä niiden tutkimusmetodien ymmärtämiseen tai tieteellisen aseman perusteluun. 

Väännetään nyt reippaasti yksinkertaistaen ratakiskosta:

Luonnontieteet tutkivat pääasiassa elottomia kappaleita tai materiaa, esim. solujen jakaantumista ja mutaatioita, fyysikot luonnonilmiöitä, kemistit erilaisia yhdisteitä ja niiden ominaisuuksia. 

Ihmisen toiminnan tutkimus on hieman monimutkaisempaa, koska et voi pelkistää yksilöitä partikkeleiksi, jotka toimivat samoissa olosuhteissa ja tiettyjen lakien mukaan aina tietyllä tavalla kuten esim. kemiassa ja fysiikassa. Vaikka laittaisit samoihin olosuhteisiin 10 uutta potentiaalista Eugen Schaumania ja 10 potentiaalista Bobrikovia, ei lopputulos olisi kuitenkaan sama kuin vuonna 1904. 

Persujen myötä muotiin noussut insinöörien (luonnontieteilijät ovat usein sivistyneempiä kuin niiden soveltajat) mussutus siitä, että vain empiiriset ja mitattavissa olevat tieteet ovat oikeaa tiedettä ja muu höpöhöpöä, on peräisin 1800-luvun alusta, jolloin aate nimeltä positivismi muokkasi maailmankuvaa. Lukion historiassa aatehistoriaa opetettiin kymmeniä vuosia johonkin 1800-luvun saakka, mikä voi selittää ilmiötä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Positivismi

Positivismi on aate tai ideologia, samoin feminismi, perussuomalaisuus tai Jarin hehkuttama oikeistolaisuus tai kommunismi. Ihmisyhteisöillä on taipumus järjestäytyä aatteen/ideologian alle esim. politiikassa ja sodassa. Ihminen on osa luontoa, ja ihmisen tehtävänä on sekä luonnon että itsensä ymmärrys. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten luomia käsityksiä itsestään, erilaisia aatteita ja kulttuurisidonnaisia merkityksiä. Tutkija on aikansa lapsi siinä missä Jari Ehnroothkin, eikä syntynyt mihinkään laboratorio-olosuhteisiin vaan maailmaan, jossa hän on väistämättä perinyt joukon erilaisia aatteita. Aatteellisten vaikutusten 'poistaminen' tieteenteosta on lopulta tyhjää höpinää, koska ne vain korvautuisivat jollain toisilla aatteilla.  

Otan esiin tässä vain yhden väitteen:

"Ihmisen toiminnan tutkimus on hieman monimutkaisempaa..."

Ei vaan paljon yksinkertaisempaa, sillä mikä tahansa mutuilu menee läpi "tieteellisenä" ilman, että sitä pitäisi mitenkään osoittaa. Tämä johtaa "tieteen" politisoitumiseen ja eri näkemyksiä esittävien vaientamiseen (kun tieteellisesti ei voida osoittaa mitään, pitää ottaa käyttöön sensuuri yms. epätieteelliset toimintatavat).

No mikäs mutuilu susta on naamioitu tieteeksi? Entä olisiko oikeistolainen mutuilu susta sitten sitä parempaa ja tieteellisempää mutuilua?