Lue keskustelun säännöt.
Mikä itsestäänselvä asia sinulle selvisi aivan liian myöhään?
Ketjussa ei ole tarkoitus pilkata ketään vaan ihan hyvällä mielellä muistella.
Itse luulin varmaan 9-vuotiaaksi asti että naiset eivät saa ajaa autoa. Jotenkin sen vaan käsitti niin, kun meillä ajoi aina isä ja jos (harvoin) kylään tuli äidin ystävättäriä, heidän miehensä ajoivat heidät perille ja hakivat. Asuimme metsän keskellä maaseudulla ja suurin "nähtävyys" oli kyläkauppa. Kaikki naapurit jotka siellä autolla kävivät, olivat miehiä. Sitten erään kerran mieslomittajamme lopetti ja tilalle tuli nainen. Olin aivan ällikällä lyöty kun hän ajoi itse meille ja takaisin :D
Kommentit (1226)
Tajusin liian myöhään että äitini ohje kun me sisarukset tapeltiin: Viisaampi väistää, tai Viisaampi antaa periksi, on ihan täyttä paskaa nyt aikuisena. Luulin että se on yleispätevä ohje, mutta monta tilaisuutta olen menettänyt siksi että olen halunnut olla se Viisaampi ja Aikuinen. Luuseriohjehan toi on. Kaikki ukot lähteneet kalppimaan kun olen vain antanut periksi. Ihme etteivät sentään omaisuutta vieneet, varmaan olisin viisauksissani antanut senkin. Nyt vain maksoin kaikkea mahdollista jos vain suinkin rahaa oli. Että olen ollut nauta...eikä kannata hautuumaalle mennä sanomaan että joku oli väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että opettajakin voi olla kiusaaja. Mokasin ja unohdin vuorosanat kesken kevätjuhlanäytelmän. Opettaja oli kuvannut videokameralla näytelmän, mutta näytti luokalle ainoastaan sen pätkän missä minä seisoin punaisena ja änkytin. Kaikki nauroivat ja minä itkin.
Että autossa bensamittariin on nuolella merkitty kummalla puolella tankki on. Ei tarttekaan muistaa, eikä laina-autoa tankatessa käydä erikseen katsomassa 🙈
Ennen luulin että ihmisten pitää olla tasa-arvoisia koska ollaan yhtä älykkäitä. Ketään ei saa sortaa koska olemme kaikki samanlaisia. - Kunnes tapasin pahansisuisen ja juoruilevan siivoojan. Tajusin että ihan syystä jotkut ovat siivoojia ja jotkut toiset tekevät ajattelua ja hyvää käytöstä vaativia töitä. Tämä on mun kokemus.
Lapsena mustalaisen lapsi potki minua junamatkalla, eivätkä vanhemmat siihen puuttuneet vaikka isäni huomautti asiasta. Tai että työpaikkani takaovella kaksi leveähameista naista yritti myydä pitsiliinaa ja kun en halunnut, tarttuivat olkalaukkuuni että kyllä sulla rahaa on! Rimpuilin irti ja menin sanomaan kollegoille niin eukot pötki pakoon. Muodostan käsitykset omista kokemuksistani ja elän sen mukaan. En oleta mitään enää.
Se ettei ahkeruudella ei tee mitään. Pääasia että olet oikeiden ihmisten kanssa, nuoleskelet oikea ihmisiä ja osaat olla esillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että kiltteihin ja mukaviin miehiin ei voi ihastua. Että hyvännäköiset kovat kundit on paljon puoleensavetävämpiä ja seksuaalisuus vaatii särmää ja macho-otetta. No, oppirahat on tullut maksettua. Nyt en voi enää tajuta, miten saatoin syttyä puolikriminaaleihin, päihdeongelmaisiin. Kiltin ja mukavan miehen kanssa elämä on ihanan turvallista ja seksiin on itse asiassa parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Että autossa bensamittariin on nuolella merkitty kummalla puolella tankki on. Ei tarttekaan muistaa, eikä laina-autoa tankatessa käydä erikseen katsomassa 🙈
Enpä ole missään autossani nähnyt mitään nuolta bensamittarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että autossa bensamittariin on nuolella merkitty kummalla puolella tankki on. Ei tarttekaan muistaa, eikä laina-autoa tankatessa käydä erikseen katsomassa 🙈
Tämä ei jostain syystä pidä paikkaansa omassa autossani. Siinä on oikealla puolella rattia bensamittarin kuva, mutta ei mitään nuolia. Tankki on kuitenkin vasemmalla puolella.
Vierailija kirjoitti:
Että autossa bensamittariin on nuolella merkitty kummalla puolella tankki on. Ei tarttekaan muistaa, eikä laina-autoa tankatessa käydä erikseen katsomassa 🙈
Wow, onko näin! Olen 40 v ja kuulen tästä ensimmäistä kertaa. Kilsoja tulee kuitenkin 600 viikossa joten ... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä putosin joskus 3-kymppisenä pers**lleni kun luin jostain sanan MAAILMA ja tajusin, että siinähän on MAA ja ILMA.
Äitini oli 42- vuotias kun synnyin nuorimmaisena. En pienenä ajatellut, että minulla on vanha äiti. Hän oli vaan äiti, niin kuin kuuluukin. Koulussa sain osakseni ihmettelyä. Tunsin siitä sitten häpeää, mutta salasin sen äidiltä, ettei hän pahoittaisi mieltään.
Aikuisena töissä kerran tuli äidit puheeksi. Kerroin minkä ikäinen äitini oli kun synnyin. Eräs työtoveri tokaisi, että sinustahan varmaan äitisi tuntui ihan mummolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan elämäni tapahtumia jo osittain kolmevuotiaasta lähtien. Luulin, että kaikki muutkin ihmiset muistaa, kunnes selvisi ettei näin välttämättä ole.
Tarkistin juuri väestörekisteristä, että olemme muuttaneet uuteen asuntoon kun olen ollut kaksivuotias. Muistan välähdyksen siitä kun asuntoa on käyty katsomassa ennen muuttoa, lähinnä kyse hajumuistosta eli miltä se asunto tuoksunut tyhjänä kun siellä olemme käyneet. Monet väittävät tosiaan, että ei pitäisi pystyä muistamaan tuossa iässä tapahtuvia asioita, mutta olen ollut 100% varma siitä, että kyseessä on aito muisto.
Että opiskelussa tärkeintä on suhteiden luominen. On ihan sama millä arvosanalla tenteistä pääsee läpi. Tärkeintä on tutustua oikeisiin ihmisiin, joista on sitten hyötyä kun valmistuttuaan hakee töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut ajoissa, ettei miehiin voi luottaa. Ikinä.
Sama, mutta toisinpäin.
Tajusit heti, että miehiin voi luottaa. Aina.
Vai
Ikinä luottaa voi miehiin ei. Ajoissa tajunnut en.
XD
Olin päälle parikymppinen kun oivalsin, ettei numero neljä ole kaikille muillekin vihreä numero.
Synestesia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan elämäni tapahtumia jo osittain kolmevuotiaasta lähtien. Luulin, että kaikki muutkin ihmiset muistaa, kunnes selvisi ettei näin välttämättä ole.
Tarkistin juuri väestörekisteristä, että olemme muuttaneet uuteen asuntoon kun olen ollut kaksivuotias. Muistan välähdyksen siitä kun asuntoa on käyty katsomassa ennen muuttoa, lähinnä kyse hajumuistosta eli miltä se asunto tuoksunut tyhjänä kun siellä olemme käyneet. Monet väittävät tosiaan, että ei pitäisi pystyä muistamaan tuossa iässä tapahtuvia asioita, mutta olen ollut 100% varma siitä, että kyseessä on aito muisto.
Tietenkin on. Tuo yleinen väite on ihan huuhaata. Muistan itse asioita 1,5-vuotiaasta satunnaisesti, ja 3-vuotiaasta asti jo enemmän. Asioita, joita muut eivät aina muista tai tiedä.
Näin on muillakin perheenjäsenillä.
Luulin tosi pitkään (siis yli nelikymppiseksi) että kaikki ihmiset tykkäävät eläimistä ja että ihmiset joilla ei ole lemmikkejä eivät jostain syystä ole voineet sellaista ottaa. Minun on vieläkin vähän vaikeaa ymmärtää, miten kaikki eivät halua ottaa koiraa itselleen. Minusta ihmisen kuuluu elää koirien kanssa.
Toinen juttu johon olen havahtunut viimeiset vuosien aikana on, että maailma ei kehitykään koko ajan parempaan suuntaan. Ja itse asiassa se isompi herätys on tapahtunut siinä, että se mitä minä itse pidän positiivisena kehityksenä (esim. suvaitsevaisuuden lisääntyminen) onkin jonkun toisen mielestä ihan päinvastoin.
Ihan viimeisin juttu oli, kun täytin kyselyä liittyen korona-pandemian vaikutuksista ihmisten yleiseen hyvinvointiin; siinä oli paljon myös taustakysymyksiä liittyen esim. asioihin jotka kokee (tai ei koe) stressaaviksi. Luulin että on ihan normaalia esim. rasittua kovista äänistä tai vaikka kovalla soitetusta musiikista. Ilmeisesti ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole koskaan ollut mitään tälläisiä luuloja, ja ihmettelen että missä ihmeen tynnyreissä porukka on elänyt ja eivätkö osaa lapsena käyttää aivojaan (jotkut edes aikuisena) sen verran päättömiä juttuja näin pitkä ketju täynnä.
Näitä on ihan varmasti ollut kaikilla vähintään lapsena. Kaikilla ei vain äly riitä tarkastelemaan omaa käytöstään objektiivisesti.
Juuri näin. Ehkä lapsuuden virheluuloilta voi välttyä, jos ei yritäkään teoretisoida ja päätellä asioita lapsen vajavaisella tietopohjalla. Minkälaisia aikuisia tuollaista lapsista tulee.. ehkä se on pääteltävissä joistakin kommenteista. Hyvin itsevarmoja ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan elämäni tapahtumia jo osittain kolmevuotiaasta lähtien. Luulin, että kaikki muutkin ihmiset muistaa, kunnes selvisi ettei näin välttämättä ole.
Tarkistin juuri väestörekisteristä, että olemme muuttaneet uuteen asuntoon kun olen ollut kaksivuotias. Muistan välähdyksen siitä kun asuntoa on käyty katsomassa ennen muuttoa, lähinnä kyse hajumuistosta eli miltä se asunto tuoksunut tyhjänä kun siellä olemme käyneet. Monet väittävät tosiaan, että ei pitäisi pystyä muistamaan tuossa iässä tapahtuvia asioita, mutta olen ollut 100% varma siitä, että kyseessä on aito muisto.
Tietenkin on. Tuo yleinen väite on ihan huuhaata. Muistan itse asioita 1,5-vuotiaasta satunnaisesti, ja 3-vuotiaasta asti jo enemmän. Asioita, joita muut eivät aina muista tai tiedä.
Näin on muillakin perheenjäsenillä.
Minulla on varhaisia lapsuusmuistoja ajalta, jolloin en ymmärtänyt puhetta enkä siksi tiennyt mitä nyt tapahtuu ja mitä minulle kerrotaan. Niihin muistoihin liittyy tunnekokemuksena kevyttä hämmennystä (minulle puhutaan ja puhutaan mutta en ymmärrä mitä minulta halutaan) mutta myös hoitopaikassa pelkoa ja kauhua, kun en tiedä miksi olen unesta herättyäni vieraassa paikassa vieraiden ihmisten kanssa eikä äitiä ja isää löydy mistään vaikka heidän kanssaan tulin ko. paikkaan.
Käsitin vasta 17-vuotiaana omilleni muutettuani, ikkunalautaa maalatessani, että maalarinteipin nimi on maalarinteippi siksi, kun sitä käytetään pääasiassa maalaushommissa. Sitä ennen ajattelin että se on vaan tuotenimi muiden joukossa, joka tulee esim. keksijän sukunimen mukaan kuten vaikka Snellmannin maksamakkara.