Lue keskustelun säännöt.
Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
Olen jo vanha pappa eikä minulla ole akateemista koulutusta. 80-luvulla lukiossa oli Basicia CP/M:ssä. Omaa konetta en saanut. Olin ammattikoulussa ja perehdyin ohjelmoitaviin työstölaitteisiin. Tein sitä työkseni metallipajoissa ja huonekaluvalmistuksessa yms. 90-luvun laman aikana kouluttauduin datanomiksi (siis se alkuperäinen datanomi-tutkinto millä ei ole mitään tekemistä nykyisen datanomitutkinnon kanssa).
Olin työttömänä jonkin aikaa mutta opiskelin itse C:tä.
Pääsin koulutuksen kautta isoon firmaan. Olin siellä 20 v. Työn ohessa toimin perl-konsulttina firman sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista koodia tekee junior-tason koodaaja tai kesähessu?
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Koodaustyötä on hyvin monenlaista. Yksinkertaisimmallaan se voi olla (taas yhden) uuden nettikaupan tekemistä puolivalmiilla palikoilla, mutkikkaimmillaan se on syvällistä matemaattista osaamista ja substanssitietoa vaativaa työtä. Itse esimerkiksi toimin koodarina teollisuussoftien parissa ja koodaan malleja, joiden toimintaan vaikuttavat erilaisista fyysistä sensoreista tulevat signaalit. Tämä on mutkikasta, fysiikan ja matematiikan syvällistä osaamista vaativaa asiantuntijatyötä, josta maksetaan sen mukaan. Suurin osa tämän puolen työntekijöistä ovat olleet nörttejä jo alakouluikäisestä asti ja kirjoittaneet ensimmäiset ohjelmansa jo joskus 3.-4.-luokalla. Myös radioamatöörihommat tai elektroniikkarakentelu on aloitettu nuorena ja siitä on tässä työssä iso apu.
Sama homma kun kirjanpitäjissä. Tarvitaan, mutta jostain ammattikorkeasta valmistuneita ilman työkokemusta ei tarvita. Pitäisi olla korkeakoulututkinto ja kokemusta konsernikirjanpidosta. Koodari pystyy ehkä saamaan töitä esim jossain peli firmassa, jos teet ensin itse pelin tai muun ohjelman, millä pystyt osoittamaan taitosi. Koodareilla menee helposti vuorokausirytmit sekaisin ja he syrjäytyvät normaalista elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodareita ei tarvita, koska intialaiset tekevät paljon parempaa jälkeä kuin suomalaiset töhöt.
Intialaisille koodareille on paikkansa, mutta niissä on sellainen ongelma, että ne eivät uskalla/kehtaa sanoa pomolle, jos annettu työtehtävä on typerä. Ne vaan kyseenalaistamatta tekee mitä sanotaan, vaikka tietävät jo alusta saakka, että niiltä pyydetyn mukainen asia on huono.
Intialaisten tilalle onkin noista syistä tullut euroopan halvemmista maista tekijöitä. Esim. puolalaisia, venäläisiä, portugalilaisia. Ja varsinkin nuo itäeurooppalaiset on pelottavan hyviä. Heillä on yleensä akateeminen koulutus ja valtava menestymisen nälkä. Meilläkin näyttää versionhallintaan tulevan puolan ja venäjän vahvistuksilta koodia usein aamuyöstäkin... Tekevät siis paljon palkatonta ylityötä osoittaakseen arvonsa työnantajalle.
Ei välttämättä ylitöitä, vaan rytmit voivat olla ihan erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Jep totuus voi oola se, että ohjelmat on tehty pääosin jollain 90-luvun kääntäjällä, ja näitä vanhoja projekteja pitäisi myös ylläpitää. Pahimmassa tapauksessa näihin vanhoihin projekteihin pitäisi lisätä uusimmat tekno-hype mausteet, joka lähes mahdotonta järkevästi. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Ei amiksia oteta koodareiksi, kyllä pitää korkeakoulussa eka opiskella. Vaikka sitä kyllä hyvin alkeellisesti amiksille opetetaan, niin käytännössä et saa niillä taidoilla mitään koodarihommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Olen 20v IT-alalla ollut nainen. Olen ollut isoissa firmoissa ja pienissä start-upeissa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Olen valmistunut tietojenkäsittelystä yliopistolta. Aloitin koodarina, mutta nyt olen ollut jo vuosia projektinhallintahommissa. Yleisesti ottaen it-alalla on loistava tiimihenki. Kilpailua toki on, mutta enimmäkseen hyvällä tavalla. Olen opiskeluaikoina ollut myös sairaalassa hoitoapulaisena, ja silläkin uhalla, että nyt alapeukutetaan urakalla, uskon, että hyvä ilmapiiri johtuu siitä, että it-alalla on paljon fiksuja, korkeasti koulutettuja miehiä. Miesvaltaisella alalla ei puida kahvihuoneessa toisten ihmissuhteita ja korkeakoulutus ja fiksuus taas näkyy äijäjuttujen ja härskien vitsien puuttumisena.
Olin välillä myös tiiminvetäjänä. Tiimini parhaita koodareita oli eräs nuori nainen joka oli tullessaan vielä AMK-opiskelija. Hän ei vielä silloin osannut koodata kuin seniorit, mutta oppi nopeasti ja ennen kaikkea hänellä oli aina asenne kohdallaan: utelias, halusi oppia, halusi auttaa muita, pyysi apua reippaasti, ajatteli tiimin etua ennen omaansa yms.
Senior developer paikkaa et voi heti hakea, mutta muuten hakiessa katsotaan enemmän oletko hyvä tyyppi ja onko sussa potentiaalia. Joka paikassa on kuitenkin ne omat systeeminsä, jonka jokainen taloon tuleva joutuu opettelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 20v IT-alalla ollut nainen. Olen ollut isoissa firmoissa ja pienissä start-upeissa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Olen valmistunut tietojenkäsittelystä yliopistolta. Aloitin koodarina, mutta nyt olen ollut jo vuosia projektinhallintahommissa. Yleisesti ottaen it-alalla on loistava tiimihenki. Kilpailua toki on, mutta enimmäkseen hyvällä tavalla. Olen opiskeluaikoina ollut myös sairaalassa hoitoapulaisena, ja silläkin uhalla, että nyt alapeukutetaan urakalla, uskon, että hyvä ilmapiiri johtuu siitä, että it-alalla on paljon fiksuja, korkeasti koulutettuja miehiä. Miesvaltaisella alalla ei puida kahvihuoneessa toisten ihmissuhteita ja korkeakoulutus ja fiksuus taas näkyy äijäjuttujen ja härskien vitsien puuttumisena.Olin välillä myös tiiminvetäjänä. Tiimini parhaita koodareita oli eräs nuori nainen joka oli tullessaan vielä AMK-opiskelija. Hän ei vielä silloin osannut koodata kuin seniorit, mutta oppi nopeasti ja ennen kaikkea hänellä oli aina asenne kohdallaan: utelias, halusi oppia, halusi auttaa muita, pyysi apua reippaasti, ajatteli tiimin etua ennen omaansa yms.
Senior developer paikkaa et voi heti hakea, mutta muuten hakiessa katsotaan enemmän oletko hyvä tyyppi ja onko sussa potentiaalia. Joka paikassa on kuitenkin ne omat systeeminsä, jonka jokainen taloon tuleva joutuu opettelemaan.
Lisään vielä: Meilläkin on toistakymmentä paikkaa auki koko ajan niin koodareille kuin testaajillekin.
Kertaakaan ei ole 20-vuoden uran aikana kysytty koulutusta saati papereita.
Ollaan kuitenkin alalla jolla osaaminen on kohtuu helppo todentaa työhaastattelussa, joskus sielläkin toki virheitä sattuu.
Mitä olen työhaastatteluihin osallistunut niin cv:hen merkityllä koulutuksella ei ole mitään merkitystä eikä korreloi mitenkään osaamisen kanssa.
Varmasti konsulttitaloissa ja viroissa näkemys voi olla toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Ei kannata sekoittaa kahta asiaa keskenään: rivikoodaria ja asiantuntijaa. Tyypillisesti rivikoodari vaatii toimiakseen suurta opastusta ja valvontaa tai muuten lopputulos on kaikkea muuta kuin haluttu. Asiantuntija tietää lähes kaiken oleellisen A:sta Ö:hön ja pystyy toimimaan myös itsenäisesti. Rivikoodarista voi kehittyä aikanaan asiantuntija mutta asiantuntijan korvaaminen (edes useammalla) rivikoodarilla ei onnistu koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Tämä! Itse toimin tuossa itseahjautuva auto päässä. No ei tehdä autoja, mutta yli sadan hengen voimin miljoonien ihmisten käyttämää teknisesti haastavaa tuotetta. Vaikka olisi kokenut koodari, juuri tämän nichen opettelu kestää useamman kuukauden. Koodarinkin pitää tietää esim. alan lainsäädäntö, ettei tule vahingossa sitä rikkoneeksi. Mutta kun tämän oppii, niin onhan tämä todella palkitsevaa. Minusta alan paras puoli on juuri se, että aina tulee uutta ja saa miettiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Ei kannata sekoittaa kahta asiaa keskenään: rivikoodaria ja asiantuntijaa. Tyypillisesti rivikoodari vaatii toimiakseen suurta opastusta ja valvontaa tai muuten lopputulos on kaikkea muuta kuin haluttu. Asiantuntija tietää lähes kaiken oleellisen A:sta Ö:hön ja pystyy toimimaan myös itsenäisesti. Rivikoodarista voi kehittyä aikanaan asiantuntija mutta asiantuntijan korvaaminen (edes useammalla) rivikoodarilla ei onnistu koskaan.
En nyt taida oikeasti olla alalla. Ei se ole mitään näppiksen hakkaamista oman mielen mukaan.
On tehty speksit softalle. On analysoitu algoritmit, big O notaatiot ja muut, ja päädytty johonkin arkkitehtuuriin. On tehty dokumentaatio sen perusteella softan eri osasista, niiden rajapinnoista yms.. Tämän jälkeen on luotu eri olioista speksit. Vasta tämän jälkeen tulee se rivikoodari, jolle annetaan jonkin olion speksit, ja rivikoodari tekee koodin, dokumentoi sen ja ehkä testaakin sen (yhtään isommassa firmassa testaaja on eri henkilö). Sitten homma kehittyy, speksit muuttuu, ja rivikoodari muuttaa koodiaan ja testaa/regressiotestaa sen taas. Koskaan hän ei välttämättä tiedä, mihin se olio oikeasti menee.
Se harrastuksekseen ilman dokumentointia koodaava harrastelija on jotain ihan muuta kuin ison organisaation tuollainen rivikoodaaja. Rivikoodaaja on amis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Tämä! Itse toimin tuossa itseahjautuva auto päässä. No ei tehdä autoja, mutta yli sadan hengen voimin miljoonien ihmisten käyttämää teknisesti haastavaa tuotetta. Vaikka olisi kokenut koodari, juuri tämän nichen opettelu kestää useamman kuukauden. Koodarinkin pitää tietää esim. alan lainsäädäntö, ettei tule vahingossa sitä rikkoneeksi. Mutta kun tämän oppii, niin onhan tämä todella palkitsevaa. Minusta alan paras puoli on juuri se, että aina tulee uutta ja saa miettiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.
Siis teillä ei oikeasti ole ketään, joka tekisi etukäteen suunnittelua ohjelmistolle eikä ole mitään speksejä? Näppiksellä hakataan ad-hoc jotain softaa kasaan, miten itsestä hyvältä tuntuu?
Uskoo ken haluaa.
Alasta oikeasti tietävä kutsuisi tuota CMM (capability maturity level) tasoksi 0. Ei mikään oikeasti isoja ja vaativia hommia tekevä firma ole tuolla tasolla. Tai ainakin olisi hyvä tietää varoa tuota tuotetta, jos on. :)
Vierailija kirjoitti:
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Itse työskentelen pikkufirmassa, joka tuottaa ohjelmia teollisuuteen. Siis hyvin räätälöityjä ohjelmia vaikka johonkin lämpövoimalaan tai tuotantolaitoksen.
Sama ukko tekee ja testaa ohjelman. Mahdollisesti jopa myykin sen. Jos avainhenkilöt kuolee autokolarissa, niin herran haltuun.
Helpoin on aloittaa koodaus jo pentuna, niin sit osaa vanhempana. Itse aloitin 80-luvulla C64 basicilla ja sen jälkeen sit c64 konekieli ja sittemmin pc:llä vähän mitä vaan millonkin. Ei ole tarvinnut muuta koulutusta, kuin peruskoulu ja koodaustöitä riitti vaikka kuinka.
Itse kyllä vaihdoin 2011 alaa ja siirryin raksalle, kun toimistohommat alkoi hajottaa päätä, mutta edelleen kysellään silloin tällöin freelancer yrittäjänä laskutustöinä tekemään projekteja erityisesti serverien automatimatisointi ja ylläpito scriptien osalta ja verkkopuolelle, joten siellä ainakin tuntuu tarvetta olevan.
En ole jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta oma fiilis ainakin on se, että jos tarttis töitä varmasti, niin kannattais osata ruby, python, perl ja shelliscriptit hyvin ja olla tietämystä c/c++ (niillä on tehty niin iso osa serveripuolen softasta joihin joutuu tekemään muutoksia). Lisäksi apache,mysql,postgresql,php tuntemus on hyvästä, kun niihin liittyviä hommia työnnetään eteen aina.
Yleinen tietämys koodauksesta ja matematiikasta hyvällä tasolla helpottaa elämää ja perustasolla olisi järkevää tietää miten konekieli toimii vaikka sitä ei nykyään niin koodaukseen tarvita.