Lue keskustelun säännöt.
Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Tämä! Itse toimin tuossa itseahjautuva auto päässä. No ei tehdä autoja, mutta yli sadan hengen voimin miljoonien ihmisten käyttämää teknisesti haastavaa tuotetta. Vaikka olisi kokenut koodari, juuri tämän nichen opettelu kestää useamman kuukauden. Koodarinkin pitää tietää esim. alan lainsäädäntö, ettei tule vahingossa sitä rikkoneeksi. Mutta kun tämän oppii, niin onhan tämä todella palkitsevaa. Minusta alan paras puoli on juuri se, että aina tulee uutta ja saa miettiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.
Siis teillä ei oikeasti ole ketään, joka tekisi etukäteen suunnittelua ohjelmistolle eikä ole mitään speksejä? Näppiksellä hakataan ad-hoc jotain softaa kasaan, miten itsestä hyvältä tuntuu?
Uskoo ken haluaa.
Alasta oikeasti tietävä kutsuisi tuota CMM (capability maturity level) tasoksi 0. Ei mikään oikeasti isoja ja vaativia hommia tekevä firma ole tuolla tasolla. Tai ainakin olisi hyvä tietää varoa tuota tuotetta, jos on. :)
No tottakai tehdään etukäteen suunnittelua. Mutta toimitaan Agilessa, jossa tiimien itseohjautuvuus on tavoite ja speksien kirjoitus koitetaan minimoida. Tietenkin on product ownerit ja arkkitehti ohjaamassa toimintaa. Mutta ei meillä tosiaan ole yhtään aivot narikkaan rivikoodaria. Olen ollut alalla yli 20v ja koulutukseltani olen FM tietojenkäsittelystä. Tein hommia jo speksien ja waterfallin kulta-aikaan. Onneksi se aika on ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse näen haastavimpana asiana nykyään nopean muutoksen. Olen koodannut työkseni jo kauan. Kun lähdetään tekemään uutta järjestelmää tai sen osaa, niin on erittäin paljon vaihtoehtoja, miten ja millä teknologioilla sen voisi tehdä, ja nuo vaihtoehdot muuttuvat nopeaa tahtia. Miten siis valita paras? Täytyy tietää todella laajasti ja usein myös käyttää aikaa prototyyppeihin, testeihin, ominaisuuksien selvittelyihin jne. ennen kuin voi valita, miten homma tehdään. Hyvänä puolena taas se, että monin eri tavoin voi päästä hyvään lopputulokseen. Jos kuitenkin tekee huonot valinnat, niin pahimmassa tapauksessa vuoden parin päästä huomaa, että sutta tuli tehtyä, ja siihen tilanteeseen ei ole varaa joutua.
Törmätty on siihen, että ollaan valittu uusi ja hieno tekniikka. Sitten parin vuoden päästä tämä valittu tekniikka happanee käsiin, eli tulee vanhaksi, kun vaikkapa käyttöjärjestelmätoimittaja ei enää tue asiaa. Tuhansia tuotekehitystunteja Kankkulan kaivoon.
Toisaalta joskus ohjelma toimii aina vaan, vaikka käytetään koodia ja kääntäjää 90-luvun lopulta. Kun tekee riittävän perustason koodia, niin on mahdollista. Eikä sotkeennu uusimpiin villityksiin. Ainoa miinus, että ohjelma on vanhanaikaisen näköinen.
alalla kirjoitti:
Et tule työllistymään ilman korkeakoulututkintoa sekä erittäin kovaa harrastuneisuutta. Jos et meinaa uskoa tuon koodarihypen takia, niin kuvittelepa kuinka monta muuta "harrastelijaa" on hakemassa niitä entry-tason työpaikkoja. Niitä on loputtomasti.
Ei se korkeakoulututkinto ole mitenkään ratkaiseva juttu. AMK työntää hyvin kevyellä osaamisella "koodareita" ulos, joilla ei monillakaan tee mitään ilman jatkokoulutusta. Osaaminen ratkaisee ja se millä tuo osaaminen on ei ole enää vastaavaa merkitystä kuin joskus ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
:D käsityksesi alasta kuulostaa siltä kuin juotaisi jostain ATK:n alkuhämäristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töitä pitää osittain/itsenäisesti luoda. Tarkoitan myös suhteita, mieluiten kansainvälisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Kuulostaa kyllä just siltä että et ole päivääkään koodia työksesi tehnyt :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Koodarille on työtä jos paperit löytyy datanomi, insinööri, DI, FM.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodarille on työtä jos paperit löytyy datanomi, insinööri, DI, FM.
Koodarille on töitä jos osaa koodata
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Voin vannoa, että et amispohjalta selviydy yliopistotason koodista. Sori tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Voin vannoa, että et amispohjalta selviydy yliopistotason koodista. Sori tästä.
Ilmeisesti olet työtön yliopistokoodari jota ei voi palkata töihin, kun et oikeasti osaa mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodarille on työtä jos paperit löytyy datanomi, insinööri, DI, FM.
Niillä pääsee todennäköisesti tekniseen haastatteluun, jossa selviää osaako mitään vai ei. Jos ei, niin ura työttömänä jatkuu. Pelkällä todistuksella ei enää töitä saa
Vierailija kirjoitti:
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
Vai webbisovelluksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Voin vannoa, että et amispohjalta selviydy yliopistotason koodista. Sori tästä.
Ilmeisesti olet työtön yliopistokoodari jota ei voi palkata töihin, kun et oikeasti osaa mitään?
Väilillä palkkaan amiksestakin koodareita. Mutta harvinaisia ne amiksen lahjakkuudet on. Enimmäkseen palkkaan insinöörejä ja dippainssejä, jotka pystyvät osoittamaan lahjakkuutensa jo etukäteen. Muutaman amistyypin olen palkannaut. Olivat huippuja ja ansaisivat paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
Vai webbisovelluksia
joo webbisovelluksia. Niitä tekee 99% koodaajista. av mamma joka uudelleenkouluttautuu koodaajaksi tulee tekemään webbisovelluksia.
Vierailija kirjoitti:
Väilillä palkkaan amiksestakin koodareita. Mutta harvinaisia ne amiksen lahjakkuudet on. Enimmäkseen palkkaan insinöörejä ja dippainssejä, jotka pystyvät osoittamaan lahjakkuutensa jo etukäteen. Muutaman amistyypin olen palkannaut. Olivat huippuja ja ansaisivat paikkansa.
Meillä ollaan palkattu osaamisen mukaan peruskoulun käyneitä kavereita ja yliopistoihmisiä, ihan osaamisen mukaan.
On haastatteluissa ollut porukkaa hyvällä koulutuksella ja kymmenen vuoden kokemuksella, joita ei voi palkata senior tehtävään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
(Viimeistään tässä vaiheessa ketjua alan huonot puolet ovat tulleet kaikille selväksi)