Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
Tämä on Vauva palsta, odotitko jotain asiallista ja rakentavaa keskustelua ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Kaivoin kirjahyllyä. Jotenkin en vaan usko, että vaikka "Weiss: Data structures and algorithm analysis in C" ja "Cormen: Introduction to algorithms" vastaavaa amiksessa opetetaan. Amiksen matematiikka ei yksinkertaisesti riitä kirjojen ymmärtämiseen. Enkä usko, että muuta väittävä on pahemmin tietojenkäsittelyteorian kirjojen kansia availlut.
Asiat näyttävät yksinkertaisilta niille, jotka eivät oikeasti ymmärrä, mistä on kyse.
Enkä tarkoita tällä mitenkään dissata rivikoodaria. Tarkoitan enemmin, että kyse on niinkuin koneistajasta ja insinööristä. Insinööri osaa materiaalitekniikkaa, lujaria yms. ja siten suunnitella koneenosan. Koneistaja osaa sitten tehdä sen osan. Ihan samalla tavalla se software engineer osaa suunnittella sen softan, ja se vaikka olio/luokka-speksi vastaa sitä koneistusosan konepiirustusta - rivikoodaaja/koneistaja sitten tekee sen. Kumpaakin tarvitaan, mutta rivikoodaaja ei osaa software engineerin hommaa, siinä missä koneistaja ei osaa koneinsinöörin hommaa. Usein tosin ei toiseenkaan suuntaan, ainakaan kustannustehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
:D käsityksesi alasta kuulostaa siltä kuin juotaisi jostain ATK:n alkuhämäristä.
Yleensä pitkä työkokemus tarkoittaa tutkintoa, jota ei ole saatu ihan eilen. Yllättäen.
Front-Endistä on tullut iso juttu myös....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Kaivoin kirjahyllyä. Jotenkin en vaan usko, että vaikka "Weiss: Data structures and algorithm analysis in C" ja "Cormen: Introduction to algorithms" vastaavaa amiksessa opetetaan. Amiksen matematiikka ei yksinkertaisesti riitä kirjojen ymmärtämiseen. Enkä usko, että muuta väittävä on pahemmin tietojenkäsittelyteorian kirjojen kansia availlut.
Asiat näyttävät yksinkertaisilta niille, jotka eivät oikeasti ymmärrä, mistä on kyse.
Enkä tarkoita tällä mitenkään dissata rivikoodaria. Tarkoitan enemmin, että kyse on niinkuin koneistajasta ja insinööristä. Insinööri osaa materiaalitekniikkaa, lujaria yms. ja siten suunnitella koneenosan. Koneistaja osaa sitten tehdä sen osan. Ihan samalla tavalla se software engineer osaa suunnittella sen softan, ja se vaikka olio/luokka-speksi vastaa sitä koneistusosan konepiirustusta - rivikoodaaja/koneistaja sitten tekee sen. Kumpaakin tarvitaan, mutta rivikoodaaja ei osaa software engineerin hommaa, siinä missä koneistaja ei osaa koneinsinöörin hommaa. Usein tosin ei toiseenkaan suuntaan, ainakaan kustannustehokkaasti.
Käytsä usein ulkona?
IRL, u nou
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Niin, mitäpä sitä ymmärtämään sen syvemmin mitä on tekemässä. Kaipa sellaisellekin jonkulaisia töitä löytyy. Eihän siinä jos aitoa kiinnostusta ei ole, mutta tuskimpa sellaisesta paljoa maksetaankaan.
T. Se opiskelija.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä töitä on. Itse olen ihan keskinkertainen koodari, sain vakituisen työpaikan siinä vaiheessa kun opinnoista oli takana vuosi. Sen jälkeen olen saanut monta työtarjousta opintojen ollessa vielä kesken.
Sinua onnisti. Töitä ei todellakaan ole meille kaikille keskinkertaisille koodareille.
Pidän itseäni keskinkertaisena (yliopistoarvosanat alalta kyllä erinomaiset, mutta ne ei mitään kerro). Töitä ei löydy enää mistään, vaikka työkokemusta alalta on kyllä, ja nyt työttömänä olen taas opiskellut lisää omin päin.
Muuten ihan mukavaa duunia, mutta työpaikka ei ole mitenkään varma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Joo, on ne toteutettu kirjastoissa. Pointti onkin siinä, että osaat sieltä kirjastosta valita sen kulloiseenkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen rakenteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Niin, mitäpä sitä ymmärtämään sen syvemmin mitä on tekemässä. Kaipa sellaisellekin jonkulaisia töitä löytyy. Eihän siinä jos aitoa kiinnostusta ei ole, mutta tuskimpa sellaisesta paljoa maksetaankaan.
T. Se opiskelija.
sun nyt on vaan vaikea ymmärtää että juuri niistä on pulaa jotka toteuttaa niitä perus webbisovelluksia. On myös supermatemaattisia tekoäly koodaaja paikkoja, mutta ne on just se 1%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Kaivoin kirjahyllyä. Jotenkin en vaan usko, että vaikka "Weiss: Data structures and algorithm analysis in C" ja "Cormen: Introduction to algorithms" vastaavaa amiksessa opetetaan. Amiksen matematiikka ei yksinkertaisesti riitä kirjojen ymmärtämiseen. Enkä usko, että muuta väittävä on pahemmin tietojenkäsittelyteorian kirjojen kansia availlut.
Asiat näyttävät yksinkertaisilta niille, jotka eivät oikeasti ymmärrä, mistä on kyse.
Enkä tarkoita tällä mitenkään dissata rivikoodaria. Tarkoitan enemmin, että kyse on niinkuin koneistajasta ja insinööristä. Insinööri osaa materiaalitekniikkaa, lujaria yms. ja siten suunnitella koneenosan. Koneistaja osaa sitten tehdä sen osan. Ihan samalla tavalla se software engineer osaa suunnittella sen softan, ja se vaikka olio/luokka-speksi vastaa sitä koneistusosan konepiirustusta - rivikoodaaja/koneistaja sitten tekee sen. Kumpaakin tarvitaan, mutta rivikoodaaja ei osaa software engineerin hommaa, siinä missä koneistaja ei osaa koneinsinöörin hommaa. Usein tosin ei toiseenkaan suuntaan, ainakaan kustannustehokkaasti.
Mitä muita kirjojen nimiä googlailit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Niin, mitäpä sitä ymmärtämään sen syvemmin mitä on tekemässä. Kaipa sellaisellekin jonkulaisia töitä löytyy. Eihän siinä jos aitoa kiinnostusta ei ole, mutta tuskimpa sellaisesta paljoa maksetaankaan.
T. Se opiskelija.
sun nyt on vaan vaikea ymmärtää että juuri niistä on pulaa jotka toteuttaa niitä perus webbisovelluksia. On myös supermatemaattisia tekoäly koodaaja paikkoja, mutta ne on just se 1%.
Itsellä ei ainakaan ollut vaikeuksia saada sellaista paikkaa kuin halusin. Toki varmasti auttoi se, etten oo pihalla kun lumiukko ja tiedän mitä teen.
T. Se opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla se software engineer osaa suunnittella sen softan, ja se vaikka olio/luokka-speksi vastaa sitä koneistusosan konepiirustusta - rivikoodaaja/koneistaja sitten tekee sen.
Paitsi ettei softafirmoissa noin todellisuudessa toimita.
Tuo oli joskus muinoin se teoreetikkojen ajatus, miten meneteltäisiin, ja ehkä joskus 80-luvun alussa noin jossain vielä tehtiinkin, mutta ei oikeasti juuri missään tuolla tavoin toimita.
Huomaat asian, jos esim. katselet, millaista osaamista oletetaan software engineer -position ihmisiltä työpaikkailmoituksissa. Ja mitään valmiiden piirustusten mukaan koodaavia koodareita ei haeta minnekään. Miksi haettaisiin, kun luokkaspeksistä voi generoida koodin automaattisesti so. ohjelmalla? Koodari tulisi paljon kalliimmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Kaivoin kirjahyllyä. Jotenkin en vaan usko, että vaikka "Weiss: Data structures and algorithm analysis in C" ja "Cormen: Introduction to algorithms" vastaavaa amiksessa opetetaan. Amiksen matematiikka ei yksinkertaisesti riitä kirjojen ymmärtämiseen. Enkä usko, että muuta väittävä on pahemmin tietojenkäsittelyteorian kirjojen kansia availlut.
Asiat näyttävät yksinkertaisilta niille, jotka eivät oikeasti ymmärrä, mistä on kyse.
Enkä tarkoita tällä mitenkään dissata rivikoodaria. Tarkoitan enemmin, että kyse on niinkuin koneistajasta ja insinööristä. Insinööri osaa materiaalitekniikkaa, lujaria yms. ja siten suunnitella koneenosan. Koneistaja osaa sitten tehdä sen osan. Ihan samalla tavalla se software engineer osaa suunnittella sen softan, ja se vaikka olio/luokka-speksi vastaa sitä koneistusosan konepiirustusta - rivikoodaaja/koneistaja sitten tekee sen. Kumpaakin tarvitaan, mutta rivikoodaaja ei osaa software engineerin hommaa, siinä missä koneistaja ei osaa koneinsinöörin hommaa. Usein tosin ei toiseenkaan suuntaan, ainakaan kustannustehokkaasti.
Mitä muita kirjojen nimiä googlailit?
Mitä kohtaa sanassa kirjahylly et ymmärtänyt? kirja? hylly? kirjahylly?
Työ on fyysisesti rasittavaa, staattista paikallaan oloa. Taukoja ja taukojumppaa on muistettava pitää. Koneeseen voi ohjelmoida tauot ja jumpat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
:D käsityksesi alasta kuulostaa siltä kuin juotaisi jostain ATK:n alkuhämäristä.
Yleensä pitkä työkokemus tarkoittaa tutkintoa, jota ei ole saatu ihan eilen. Yllättäen.
Ihminen pystyy oppimaan tutkinnon suorittamisen jälkeenkin, paitsi jos luulee jo tietävänsä kaiken.
Jotkut jopa suorittavat toisen tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
En nyt allekirjoita tuota. Mieheni työskentelee juuri tuollaisessa isossa softaprojektissa, eikä siellä kyllä mitään amiksia pyöri. No ei ole miehelläkään tutkintoa, kun karkasi töihin kesken opintojen 90-luvulla, mutta kandin verran opintoviikkoja sentään. Mutta kyllä ne samat jampat koodaa, testaa, korjaa bugeja ja dokumentoi. Eikä ole mikään valtion virasto, vaan nimenomaan teollisuuden puolella iso toimija maailman huipulta. Ne muut koodaavat tiimikaverit on kaikki dippainssejä tai vastaava tutkinto yliopiston puolelta. Ja firman sisällä on tohtoreitakin koodaamassa.
Jossain koodaushommissa tarvitaan vähän korkeamman tason matematiikkaa tai muuta syvemmän tason osaamista, jota ei amiskoodaajalla todellakaan ainakaan koulutuksen puolesta ole. Ja tuskin on edellytyksiä sen opiskeluunkaan, muutenhan ei olisi amikseen edes päätynyt.