Pystyykö eron jälkeen pysymään ystävinä?

Kyllä me nuo asiat pystyttiin hoitamaan asiallisesti, mutta ei me olla pysytty ystävinä. En edes muista, olenko lapsen lakkaisten jälkeen edes exän kanssa puhunut (siitä tulee nyt 2 v). Pari kertaa on moikattu, kun on tultu toisiamme vastaan.

Mutta on se mahdollista, siskoni on hyvissä väleissä exänsä kanssa, voisi puhua kyllä ystävistä.

Asiallisesti nuo hoidettiin. Ikinä en kuitenkaan exän kanssa tekemisissä halua olla. Erosta jo vuosia. Useampi yhteinen lapsi on. 

Ei siihen ystävyyttä tarvi, että voi hoitaa asiat asiallisesti.

Asiallisesti hoidettu eroja ystävyys on täysin eri asioita.

Riippuu varmaan eron syystä. Ja kuinka toinen kohtelee eron jälkeen. Ja onko yhteisiä lapsia ja kuinka lasten elämä ja asiat hoituu. Ystäviä ei tarvitse olla. Asiallisesti jos saa oltua ja toimittua niin se helpottaa elämää ja riittää.

Riippuu hirveästi erosta ja sen syistä. Jos siinä on taustalla esimerkiksi pettämistä, niin on ihan selvä, että ei voida olla ystäviä. Eihän kukaan halua petollista ystävää. Tai jotain väkivaltaista huutajaa. Ei ei.

Sivistyneiden ihmisten kesken voidaan olla ystäviä, ja usein ollaankin.