Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Samaa mieltä. Ymmärrän ensikertalaisuuskiintiön pointin, eikä mulla oo sinänsä kauheesti ensikertalaisuuskiintiöitä vastaan (oon ite ei-ensikertalainen), mutta kyllä se mun mielestä riittää, että todistusvalinta on vaan ensikertalaisille ja 70 % sisäänpääsevistä on ensikertalaisia. Että kyllä matskut vois sitten olla sellaset, että niissä ei anneta etumatkaa ensikertalaisille vaan kaikki ois mahollisimman samalla viivalla. :)

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Isoin ongelma on se, että toiskertalainen ei voi hakea todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Eihän läheskään kaikki ensikertalaiset ole abeja. :o

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Eihän läheskään kaikki ensikertalaiset ole abeja. :o

Heillä on silti ollut tilaisuus hakea todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Suoraan maisteriin hakijat!

Osaako kukaan sanoa, millainen tuo viikkoa ennen pääsykoetta suoritettava etätehtävä on tai onko sellaista ollut muina vuosina? Opintopolussa annetaan vain seuraavat tiedot: "Etätehtävän suoritusohjeet annetaan kaikille hakijoille 19.5.2021 klo 10.00. Etätehtävässä hakija vastaa kahteen tehtävään annettujen ohjeiden mukaisesti. Molemmat tehtävät pisteytetään asteikolla 0-10. Etätehtävä on palautettava ohjeiden mukaisesti samana päivänä kuusi tuntia tehtävänannon julkistamisen jälkeen."

Eli onko kyseessä essee, motivaatiokirje, aineistotehtävä...? Mitä luulette?

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, jonka mielestä todistusvalinta ensikertalaisille on huono asia. Jos joku olisi, hän olisi puolueellinen tai jumittunut menneisyyteen.

Maisterihaku kirjoitti:

Suoraan maisteriin hakijat!

Osaako kukaan sanoa, millainen tuo viikkoa ennen pääsykoetta suoritettava etätehtävä on tai onko sellaista ollut muina vuosina? Opintopolussa annetaan vain seuraavat tiedot: "Etätehtävän suoritusohjeet annetaan kaikille hakijoille 19.5.2021 klo 10.00. Etätehtävässä hakija vastaa kahteen tehtävään annettujen ohjeiden mukaisesti. Molemmat tehtävät pisteytetään asteikolla 0-10. Etätehtävä on palautettava ohjeiden mukaisesti samana päivänä kuusi tuntia tehtävänannon julkistamisen jälkeen."

Eli onko kyseessä essee, motivaatiokirje, aineistotehtävä...? Mitä luulette?

Veikkaan aineistopohjaista esseetä. Sellainen oli pari vuotta sitten varhaiskasvatukseen maisteriin, siinäkin oli useita tunteja aikaa tehdä tehtävä.

Motivaatiokirje on moniin maisterihakuihin, mutta se liitetään jo suoraan Opintopolkuun hakuhetkellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, jonka mielestä todistusvalinta ensikertalaisille on huono asia. Jos joku olisi, hän olisi puolueellinen tai jumittunut menneisyyteen.

Todistusvalinnassa on hyvä tavoite - nopeuttaa opiskelupaikan vastaanottamista - ja se viime vuoden perusteella osittain toimiikin, mutta samalla se on tuonut mukanaan juuri ne lieveilmiöt mitä odotettiinkin. Stressi valuu esim. Helsingissä jo yläkouluun, sillä Helsingistä puuttuu aika kategorisesti kasin/kasipuolen oppilaiden lukiot: on vain yli ysin oppilaille tai sitten ne vähemmän suositut alle kasin lukiot. Hyvä lukio koetaan todistusvalinnan vuoksi merkitseväksi paikaksi.

Pitkän matikan suosio on lisääntynyt esim. kielien kustannuksella, samaten kasvaa pitkän keskeyttäjien määrä.

Kirjoitusten korotusrumba on jo mahtava. Psykassa ja lääkiksessä ensikertalaisuudesta ei kannata luopua, koska toiskertalainen ei voi hakea papereilla. Siinäpä käyt kuudetta vuotta lukiossasi kun kaverit alkavat jo valmistua alempaan korkeakoulututkintoon. " :) "

Todistusvalinnan pisteytys on niin tolkuttoman epäselvä, että alanvaihtosuunnitelmat kesken kaiken voi vaatia yo-tutkinnon täydentämistä. Esim. terveystietoa ei enää kirjoiteta, kun se ei anna pisteitä juurikaan (tosin AMK-haussa on tasavertainen muiden reaalien kanssa) mutta liikuntatieteellisessä siitä saakin hirveästi pisteitä --> luovut oikishaaveesta ja käyt kirjoittamassa terveystiedon, että pääset liikunnalle.

Malli on liian nopeasti ja liian kaavamaisesti luotu ja nämä ilmeisimmät riskit on täytynyt nähdä heti, mutta niitä ei ole huomioitu. Miksihän ei?

Toki on niinkin, että täysin ongelmatonta mallia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Joo, eihän sitä mitään koulupaikkaa tarvi kun on hieno matslapalkkaduuni, josta lomautetaan kesäksi. Totta kai tätä pitäisi tyytyä jaksamaan 30-40 vuotta.

Eli itselläsi on ihme ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Joo, eihän sitä mitään koulupaikkaa tarvi kun on hieno matslapalkkaduuni, josta lomautetaan kesäksi. Totta kai tätä pitäisi tyytyä jaksamaan 30-40 vuotta.

Eli itselläsi on ihme ajattelua.

Jep jep. Yksinhuoltajaperheen abi höyryää mäkkärin kassalla myymässä burgereita niille paremmista lähtökohdista tuleville koulukavereilleen, jotka pitkän lukupäivän päätteeksi tulevat syömään ja vähän näkemään omia kavereita.

Kumpihan pääsee todennäköisemmin sisään?

Vierailija kirjoitti:

Maisterihaku kirjoitti:

Suoraan maisteriin hakijat!

Osaako kukaan sanoa, millainen tuo viikkoa ennen pääsykoetta suoritettava etätehtävä on tai onko sellaista ollut muina vuosina? Opintopolussa annetaan vain seuraavat tiedot: "Etätehtävän suoritusohjeet annetaan kaikille hakijoille 19.5.2021 klo 10.00. Etätehtävässä hakija vastaa kahteen tehtävään annettujen ohjeiden mukaisesti. Molemmat tehtävät pisteytetään asteikolla 0-10. Etätehtävä on palautettava ohjeiden mukaisesti samana päivänä kuusi tuntia tehtävänannon julkistamisen jälkeen."

Eli onko kyseessä essee, motivaatiokirje, aineistotehtävä...? Mitä luulette?

Veikkaan aineistopohjaista esseetä. Sellainen oli pari vuotta sitten varhaiskasvatukseen maisteriin, siinäkin oli useita tunteja aikaa tehdä tehtävä.

Motivaatiokirje on moniin maisterihakuihin, mutta se liitetään jo suoraan Opintopolkuun hakuhetkellä. 

Mäkin veikkaan jonkinlaista esseetä. Useissa maisterihauissa tosiaan motivaatiokirje tehdään hakuhetkellä, joten en itse veikkaa motivaatiokirjettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, jonka mielestä todistusvalinta ensikertalaisille on huono asia. Jos joku olisi, hän olisi puolueellinen tai jumittunut menneisyyteen.

Todistusvalinnassa on hyvä tavoite - nopeuttaa opiskelupaikan vastaanottamista - ja se viime vuoden perusteella osittain toimiikin, mutta samalla se on tuonut mukanaan juuri ne lieveilmiöt mitä odotettiinkin. Stressi valuu esim. Helsingissä jo yläkouluun, sillä Helsingistä puuttuu aika kategorisesti kasin/kasipuolen oppilaiden lukiot: on vain yli ysin oppilaille tai sitten ne vähemmän suositut alle kasin lukiot. Hyvä lukio koetaan todistusvalinnan vuoksi merkitseväksi paikaksi.

Pitkän matikan suosio on lisääntynyt esim. kielien kustannuksella, samaten kasvaa pitkän keskeyttäjien määrä.

Kirjoitusten korotusrumba on jo mahtava. Psykassa ja lääkiksessä ensikertalaisuudesta ei kannata luopua, koska toiskertalainen ei voi hakea papereilla. Siinäpä käyt kuudetta vuotta lukiossasi kun kaverit alkavat jo valmistua alempaan korkeakoulututkintoon. " :) "

Todistusvalinnan pisteytys on niin tolkuttoman epäselvä, että alanvaihtosuunnitelmat kesken kaiken voi vaatia yo-tutkinnon täydentämistä. Esim. terveystietoa ei enää kirjoiteta, kun se ei anna pisteitä juurikaan (tosin AMK-haussa on tasavertainen muiden reaalien kanssa) mutta liikuntatieteellisessä siitä saakin hirveästi pisteitä --> luovut oikishaaveesta ja käyt kirjoittamassa terveystiedon, että pääset liikunnalle.

Malli on liian nopeasti ja liian kaavamaisesti luotu ja nämä ilmeisimmät riskit on täytynyt nähdä heti, mutta niitä ei ole huomioitu. Miksihän ei?

Toki on niinkin, että täysin ongelmatonta mallia ei ole.

Viime vuosi oli eka todistusvalunnan vuosi ja täysin poikkeuksellinen. Tilanne kyllä tasoittuu, kun noi viime vuosien jonottavat poistuu.

Todistusvalinnan taulukot on myös hyvin mietitty. Amkhakijoita tulee aina olemaan. Ja muidenkin kannattaa miettiä kannattaako 6 vuotta pyrkiä johonkin. Maailmassa on aina muitakin mahdollisuuksia kuin yksi.

Minä olen näiden ensikertalaisen äiti. Toinen kirjoitti keskitasoa ja toinen hyvin. Keskitason kirjoittaja ei pääse todistuksella, mutta ehkä pääsykokeella. Hyvin kirjoittava on ollut "jonossa".

Silti kannatan tätä uudistusta. Tilastotkin näyttää, että on hyvä. Odotan vielä tasaantumista ja vakiintumista. Tämä uudistus on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, jonka mielestä todistusvalinta ensikertalaisille on huono asia. Jos joku olisi, hän olisi puolueellinen tai jumittunut menneisyyteen.

Todistusvalinnassa on hyvä tavoite - nopeuttaa opiskelupaikan vastaanottamista - ja se viime vuoden perusteella osittain toimiikin, mutta samalla se on tuonut mukanaan juuri ne lieveilmiöt mitä odotettiinkin. Stressi valuu esim. Helsingissä jo yläkouluun, sillä Helsingistä puuttuu aika kategorisesti kasin/kasipuolen oppilaiden lukiot: on vain yli ysin oppilaille tai sitten ne vähemmän suositut alle kasin lukiot. Hyvä lukio koetaan todistusvalinnan vuoksi merkitseväksi paikaksi.

Pitkän matikan suosio on lisääntynyt esim. kielien kustannuksella, samaten kasvaa pitkän keskeyttäjien määrä.

Kirjoitusten korotusrumba on jo mahtava. Psykassa ja lääkiksessä ensikertalaisuudesta ei kannata luopua, koska toiskertalainen ei voi hakea papereilla. Siinäpä käyt kuudetta vuotta lukiossasi kun kaverit alkavat jo valmistua alempaan korkeakoulututkintoon. " :) "

Todistusvalinnan pisteytys on niin tolkuttoman epäselvä, että alanvaihtosuunnitelmat kesken kaiken voi vaatia yo-tutkinnon täydentämistä. Esim. terveystietoa ei enää kirjoiteta, kun se ei anna pisteitä juurikaan (tosin AMK-haussa on tasavertainen muiden reaalien kanssa) mutta liikuntatieteellisessä siitä saakin hirveästi pisteitä --> luovut oikishaaveesta ja käyt kirjoittamassa terveystiedon, että pääset liikunnalle.

Malli on liian nopeasti ja liian kaavamaisesti luotu ja nämä ilmeisimmät riskit on täytynyt nähdä heti, mutta niitä ei ole huomioitu. Miksihän ei?

Toki on niinkin, että täysin ongelmatonta mallia ei ole.

Viime vuosi oli eka todistusvalunnan vuosi ja täysin poikkeuksellinen. Tilanne kyllä tasoittuu, kun noi viime vuosien jonottavat poistuu.

Todistusvalinnan taulukot on myös hyvin mietitty. Amkhakijoita tulee aina olemaan. Ja muidenkin kannattaa miettiä kannattaako 6 vuotta pyrkiä johonkin. Maailmassa on aina muitakin mahdollisuuksia kuin yksi.

Minä olen näiden ensikertalaisen äiti. Toinen kirjoitti keskitasoa ja toinen hyvin. Keskitason kirjoittaja ei pääse todistuksella, mutta ehkä pääsykokeella. Hyvin kirjoittava on ollut "jonossa".

Silti kannatan tätä uudistusta. Tilastotkin näyttää, että on hyvä. Odotan vielä tasaantumista ja vakiintumista. Tämä uudistus on hyvä.

Todistusvalinta on hyvä sitten, jos siitä tehdään kaikille avoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.