Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, jonka mielestä todistusvalinta ensikertalaisille on huono asia. Jos joku olisi, hän olisi puolueellinen tai jumittunut menneisyyteen.

Todistusvalinnassa on hyvä tavoite - nopeuttaa opiskelupaikan vastaanottamista - ja se viime vuoden perusteella osittain toimiikin, mutta samalla se on tuonut mukanaan juuri ne lieveilmiöt mitä odotettiinkin. Stressi valuu esim. Helsingissä jo yläkouluun, sillä Helsingistä puuttuu aika kategorisesti kasin/kasipuolen oppilaiden lukiot: on vain yli ysin oppilaille tai sitten ne vähemmän suositut alle kasin lukiot. Hyvä lukio koetaan todistusvalinnan vuoksi merkitseväksi paikaksi.

Pitkän matikan suosio on lisääntynyt esim. kielien kustannuksella, samaten kasvaa pitkän keskeyttäjien määrä.

Kirjoitusten korotusrumba on jo mahtava. Psykassa ja lääkiksessä ensikertalaisuudesta ei kannata luopua, koska toiskertalainen ei voi hakea papereilla. Siinäpä käyt kuudetta vuotta lukiossasi kun kaverit alkavat jo valmistua alempaan korkeakoulututkintoon. " :) "

Todistusvalinnan pisteytys on niin tolkuttoman epäselvä, että alanvaihtosuunnitelmat kesken kaiken voi vaatia yo-tutkinnon täydentämistä. Esim. terveystietoa ei enää kirjoiteta, kun se ei anna pisteitä juurikaan (tosin AMK-haussa on tasavertainen muiden reaalien kanssa) mutta liikuntatieteellisessä siitä saakin hirveästi pisteitä --> luovut oikishaaveesta ja käyt kirjoittamassa terveystiedon, että pääset liikunnalle.

Malli on liian nopeasti ja liian kaavamaisesti luotu ja nämä ilmeisimmät riskit on täytynyt nähdä heti, mutta niitä ei ole huomioitu. Miksihän ei?

Toki on niinkin, että täysin ongelmatonta mallia ei ole.

Viime vuosi oli eka todistusvalunnan vuosi ja täysin poikkeuksellinen. Tilanne kyllä tasoittuu, kun noi viime vuosien jonottavat poistuu.

Todistusvalinnan taulukot on myös hyvin mietitty. Amkhakijoita tulee aina olemaan. Ja muidenkin kannattaa miettiä kannattaako 6 vuotta pyrkiä johonkin. Maailmassa on aina muitakin mahdollisuuksia kuin yksi.

Minä olen näiden ensikertalaisen äiti. Toinen kirjoitti keskitasoa ja toinen hyvin. Keskitason kirjoittaja ei pääse todistuksella, mutta ehkä pääsykokeella. Hyvin kirjoittava on ollut "jonossa".

Silti kannatan tätä uudistusta. Tilastotkin näyttää, että on hyvä. Odotan vielä tasaantumista ja vakiintumista. Tämä uudistus on hyvä.

Todistusvalinta on hyvä sitten, jos siitä tehdään kaikille avoin.

Ei todellakaan mahdollisuutta joka vuosi vaihtoa hyvillä papereille. Tyhmä ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Joo, eihän sitä mitään koulupaikkaa tarvi kun on hieno matslapalkkaduuni, josta lomautetaan kesäksi. Totta kai tätä pitäisi tyytyä jaksamaan 30-40 vuotta.

Eli itselläsi on ihme ajattelua.

Koulunkäynnin ohjaaja on ensikertalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Tai sitten nämä ylivertaiset uutta maisteria hakevat voivat hyväksyä, että tilanne on tämä ja miettiä muita tapoja tavoitella unelmiaan. Yksi päähänpinttymä on hassua.

Avoimen väylä olisi hyvä ja reilu lisä. Ei-ensikertalaiset, perheelliset ja työssäkäyvät voisivat suorittaa kursseja omien mahdollisuuksien mukaan vuoden-parin ajan. Vuodessa-parissa hoitaisi helposti perus- ja aineopinnot töiden ohessa. Hakijoita olisi varmasti valtava määrä, joten jonkinlaista karsintaa pitäisi todennäköisesti kuitenkin harjoittaa, mutta sen voisi hoitaa esim samalla tavalla kuin maisteriin, eli tehtävänanto aamulla ja palautus iltapäivällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalintakiintiö on aivan käsittämättömän huono uudistus. Onhan sille perusteet, mutta kyllä se on kaikinpuolin epäoikeudenmukainen käytäntö. Jos pääsykoekin vielä alkaa mukailla lukiokursseja, niin sehän eriarvoistaa hakijoita vielä entisestään. Mun on tosi vaikea kuvitella, että yliopistotkaan olisivat erityisen innoissaan tästä kuviosta, ilmeisesti ainakin psykalla vastustettiin todistusvalintakiintiötä viimeiseen asti. Ymmärrän kyllä, että pääsykoetta on muokattava tuon todistusvalinnan myötä, tuntuu vaan naurettavalta, että kaikki tiet yliopistoon suosii sitä porukkaa, joka on päässyt ylioppilaiksi parin vuoden sisään ennen koetta. Oon puhunut tästä aiheesta aika paljon eri ihmisten kanssa, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka pitäisi todistusvalintakiintiötä nykymuodossaan hyvänä uudistuksena. Lukiolaisia en laskenut mukaan, koska he ovat ehkä ihan aavistuksen puolueellisia, eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, miten homma aiemmin toimi. Aika moni omasta tuttavapiiristä tuntuu pitävän todistusvalintakiintiötä ihan järkevänä ajatuksen tasolla, mutta se voisi olla luokkaa 10% nykyisen 60% sijaan.

Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, jonka mielestä todistusvalinta ensikertalaisille on huono asia. Jos joku olisi, hän olisi puolueellinen tai jumittunut menneisyyteen.

Todistusvalinnassa on hyvä tavoite - nopeuttaa opiskelupaikan vastaanottamista - ja se viime vuoden perusteella osittain toimiikin, mutta samalla se on tuonut mukanaan juuri ne lieveilmiöt mitä odotettiinkin. Stressi valuu esim. Helsingissä jo yläkouluun, sillä Helsingistä puuttuu aika kategorisesti kasin/kasipuolen oppilaiden lukiot: on vain yli ysin oppilaille tai sitten ne vähemmän suositut alle kasin lukiot. Hyvä lukio koetaan todistusvalinnan vuoksi merkitseväksi paikaksi.

Pitkän matikan suosio on lisääntynyt esim. kielien kustannuksella, samaten kasvaa pitkän keskeyttäjien määrä.

Kirjoitusten korotusrumba on jo mahtava. Psykassa ja lääkiksessä ensikertalaisuudesta ei kannata luopua, koska toiskertalainen ei voi hakea papereilla. Siinäpä käyt kuudetta vuotta lukiossasi kun kaverit alkavat jo valmistua alempaan korkeakoulututkintoon. " :) "

Todistusvalinnan pisteytys on niin tolkuttoman epäselvä, että alanvaihtosuunnitelmat kesken kaiken voi vaatia yo-tutkinnon täydentämistä. Esim. terveystietoa ei enää kirjoiteta, kun se ei anna pisteitä juurikaan (tosin AMK-haussa on tasavertainen muiden reaalien kanssa) mutta liikuntatieteellisessä siitä saakin hirveästi pisteitä --> luovut oikishaaveesta ja käyt kirjoittamassa terveystiedon, että pääset liikunnalle.

Malli on liian nopeasti ja liian kaavamaisesti luotu ja nämä ilmeisimmät riskit on täytynyt nähdä heti, mutta niitä ei ole huomioitu. Miksihän ei?

Toki on niinkin, että täysin ongelmatonta mallia ei ole.

Viime vuosi oli eka todistusvalunnan vuosi ja täysin poikkeuksellinen. Tilanne kyllä tasoittuu, kun noi viime vuosien jonottavat poistuu.

Todistusvalinnan taulukot on myös hyvin mietitty. Amkhakijoita tulee aina olemaan. Ja muidenkin kannattaa miettiä kannattaako 6 vuotta pyrkiä johonkin. Maailmassa on aina muitakin mahdollisuuksia kuin yksi.

Minä olen näiden ensikertalaisen äiti. Toinen kirjoitti keskitasoa ja toinen hyvin. Keskitason kirjoittaja ei pääse todistuksella, mutta ehkä pääsykokeella. Hyvin kirjoittava on ollut "jonossa".

Silti kannatan tätä uudistusta. Tilastotkin näyttää, että on hyvä. Odotan vielä tasaantumista ja vakiintumista. Tämä uudistus on hyvä.

Todistusvalinta on hyvä sitten, jos siitä tehdään kaikille avoin.

Ei todellakaan mahdollisuutta joka vuosi vaihtoa hyvillä papereille. Tyhmä ajatus.

No ei ole. Ei niistä 5-6 L:n tyypeistä monikaan vaihda päästyään unelma-alalle. Ensikertalaisuus ei ole validi syy päästä kykynevempien hakijoiden ohi opiskelijavalinnassa.

Miksi täällä ajatellaan, että tilastoa tulisi paljon vähemmän tänä vuonna kokeeseen? En siis ole lukenut kovinkaan paljon tätä keskustelua niin en ole ihan perillä.. (:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä ajatellaan, että tilastoa tulisi paljon vähemmän tänä vuonna kokeeseen? En siis ole lukenut kovinkaan paljon tätä keskustelua niin en ole ihan perillä.. (:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkialla tunnutaan puhuvan siitä, ettei tilastoilla olisi tulevassa kokeessa suurta merkitystä. Miksi? Onko jossain ilmoitettu näin vai mikä minulta on mennyt ohi?

Näin ei ole suoranaisesti missään ilmoitettu, mutta sen voi päätellä muutamasta seikasta:

1. Pääsykoevaatimuksista on poistettu sana "tilastollisten menetelmien perusteet..." ja siellä lukee ainoastaan "tieteellisten menetelmien perusteet..."

2. Todistusvalinnassa valituiksi tulleiden ja pääsykokeella päässeiden tilastomatematiikan taso halutaan pitää samana fuksiryhmissä, joten pääsykokeessa ei voida edellyttää sellaisen tilastomatematiikan osaamista, jota osa hakijoista ei olisi opiskellut ollenkaan.

3. Jari Lipsanen sanoi viime vuoden Helsingin yliopiston psykologian opiskelijoiden avausluennolla (linkki luentoon löytyy taaempaa tästä ketjusta), että pääsykoe on menossa eri suuntaan kuin aikaisemmin.

4. Psykologian ja logopedian valintakokeet yhdistyivät, eikä logopedian pääsykokeessa ole aikaisemmin ollut tilastomatematiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Tai sitten nämä ylivertaiset uutta maisteria hakevat voivat hyväksyä, että tilanne on tämä ja miettiä muita tapoja tavoitella unelmiaan. Yksi päähänpinttymä on hassua.

Syyt on moninaiset jos aikuinen ihminen lähtee vaihtamaan alaa. Hyvin harva siihen rumbaan kevein perustein voi edes lähteä. Kyllä se on tarkkaan joka kantilta harkittu, usein ei muuta vaihtoehtoa ole jäänyt. On perhettä, lainaa jne. Mutta on tilanteita, että on käytännössä pakko tehdä jotain. Terveys, työttömyys, mielenterveys jne. Aikuinen ei myöskään voi lähteä opiskelemaan mitä sattuu huvittamaan, alan on oltava siinä kohtaa lähes varma työllistäjä.

Ensikertalaiset vanhempineen ymmärrettävästi kärkkäästi puolustavat kiintiötä nyt. Hymy voi hyytyä kun joskus osuukin omalle kohdalle 45 vuoden työuran aikana tilanne, että tämä ei voi enää jatkua näin, jotain on pakko tehdä. On inhimillistä valita kerran väärin. Epäinhimillistä on, että uutta mahdollisuutta et käytännössä saa. Tai saat, mutta se on lähinnä nimellinen. Toivottavasti olette itse niin eteviä ennustajia, että kaikki menee kerralla nappiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Tai sitten nämä ylivertaiset uutta maisteria hakevat voivat hyväksyä, että tilanne on tämä ja miettiä muita tapoja tavoitella unelmiaan. Yksi päähänpinttymä on hassua.

Syyt on moninaiset jos aikuinen ihminen lähtee vaihtamaan alaa. Hyvin harva siihen rumbaan kevein perustein voi edes lähteä. Kyllä se on tarkkaan joka kantilta harkittu, usein ei muuta vaihtoehtoa ole jäänyt. On perhettä, lainaa jne. Mutta on tilanteita, että on käytännössä pakko tehdä jotain. Terveys, työttömyys, mielenterveys jne. Aikuinen ei myöskään voi lähteä opiskelemaan mitä sattuu huvittamaan, alan on oltava siinä kohtaa lähes varma työllistäjä.

Ensikertalaiset vanhempineen ymmärrettävästi kärkkäästi puolustavat kiintiötä nyt. Hymy voi hyytyä kun joskus osuukin omalle kohdalle 45 vuoden työuran aikana tilanne, että tämä ei voi enää jatkua näin, jotain on pakko tehdä. On inhimillistä valita kerran väärin. Epäinhimillistä on, että uutta mahdollisuutta et käytännössä saa. Tai saat, mutta se on lähinnä nimellinen. Toivottavasti olette itse niin eteviä ennustajia, että kaikki menee kerralla nappiin.

Todistusvalinnan yksi miinuspuolia on, että se ohjaa ihmisiä väärin. Oikiksessa huomaa liian myöhään, että eihän tällainen kuiva lakiteksti kiinnostakaan. Kymmenen ällän ylioppilas päätyi lääkikseen, koska sinne on niin vaikea päästä.

Onneksi sillä kymmenellä ällällä pääsee kuitenkin muualle, vaikkei psykalle pääsekään.

Alanvaihtajat pitäisi ohjata tehokkaammin maisteriin, mutta niitä paikkoja juuri vähennettiin psykassa, vaikka hakijamäärät kokonaisuutena ovat nousseet.

Hmm mielenkiintoista. Itse olen ostanut Valmennuskeskuksen psykologian kurssin ja siellä ei olla puhuttu tällaisesta ollenkaan, ei hakijat eikä opettajat (tai sitten on mennyt minulta täysin ohi). Siellä painotetaan yhä tilastomatematiikan opettelua ja tieteellisen tekstin lukemista aletaan harjoitella vasta nyt. 

Sinänsä mielenkiintoista, ettei siellä olla mainittukkaan tällaisesta vaihtoehdosta, että tilastomatematiikkaa ei tulisikaan niin paljoa kuin ennen, koska ainakin viime vuonna tuntui, että he olivat todella hyvin perillä siitä, mitä kokeeseen saattaa tulla yms. Kun ilmoitettiin, että psykaanhakijatkin joutuvat tekemään AMK:in kokeen, heillä oli heti valmiina meille aineistoa, josta opiskella kyseiseen kokeeseen. 

Mutta keskiviikkona nähdään, mitä sinne oikeasti tulee :)

Vierailija kirjoitti:

Hmm mielenkiintoista. Itse olen ostanut Valmennuskeskuksen psykologian kurssin ja siellä ei olla puhuttu tällaisesta ollenkaan, ei hakijat eikä opettajat (tai sitten on mennyt minulta täysin ohi). Siellä painotetaan yhä tilastomatematiikan opettelua ja tieteellisen tekstin lukemista aletaan harjoitella vasta nyt. 

Sinänsä mielenkiintoista, ettei siellä olla mainittukkaan tällaisesta vaihtoehdosta, että tilastomatematiikkaa ei tulisikaan niin paljoa kuin ennen, koska ainakin viime vuonna tuntui, että he olivat todella hyvin perillä siitä, mitä kokeeseen saattaa tulla yms. Kun ilmoitettiin, että psykaanhakijatkin joutuvat tekemään AMK:in kokeen, heillä oli heti valmiina meille aineistoa, josta opiskella kyseiseen kokeeseen. 

Mutta keskiviikkona nähdään, mitä sinne oikeasti tulee :)

Yritin siis vasta sille, joka kertoi miksi täällä arvellaan, että tilastomatematiikkaa ei tulisi enää kokeeseen niin paljoa...

Vierailija kirjoitti:

Hmm mielenkiintoista. Itse olen ostanut Valmennuskeskuksen psykologian kurssin ja siellä ei olla puhuttu tällaisesta ollenkaan, ei hakijat eikä opettajat (tai sitten on mennyt minulta täysin ohi). Siellä painotetaan yhä tilastomatematiikan opettelua ja tieteellisen tekstin lukemista aletaan harjoitella vasta nyt. 

Sinänsä mielenkiintoista, ettei siellä olla mainittukkaan tällaisesta vaihtoehdosta, että tilastomatematiikkaa ei tulisikaan niin paljoa kuin ennen, koska ainakin viime vuonna tuntui, että he olivat todella hyvin perillä siitä, mitä kokeeseen saattaa tulla yms. Kun ilmoitettiin, että psykaanhakijatkin joutuvat tekemään AMK:in kokeen, heillä oli heti valmiina meille aineistoa, josta opiskella kyseiseen kokeeseen. 

Mutta keskiviikkona nähdään, mitä sinne oikeasti tulee :)

Ihan sama juttu Eximian kurssilla. Mutta keskiviikkona tosiaan nähään, mitä tulee :)

Vierailija kirjoitti:

Hmm mielenkiintoista. Itse olen ostanut Valmennuskeskuksen psykologian kurssin ja siellä ei olla puhuttu tällaisesta ollenkaan, ei hakijat eikä opettajat (tai sitten on mennyt minulta täysin ohi). Siellä painotetaan yhä tilastomatematiikan opettelua ja tieteellisen tekstin lukemista aletaan harjoitella vasta nyt. 

Sinänsä mielenkiintoista, ettei siellä olla mainittukkaan tällaisesta vaihtoehdosta, että tilastomatematiikkaa ei tulisikaan niin paljoa kuin ennen, koska ainakin viime vuonna tuntui, että he olivat todella hyvin perillä siitä, mitä kokeeseen saattaa tulla yms. Kun ilmoitettiin, että psykaanhakijatkin joutuvat tekemään AMK:in kokeen, heillä oli heti valmiina meille aineistoa, josta opiskella kyseiseen kokeeseen. 

Mutta keskiviikkona nähdään, mitä sinne oikeasti tulee :)

Valmennuskeskus ja Eximia yms. ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joiden etujen vastaista olisi myöntää, ettei tilastoa olisikaan tulossa. Ensinnäkin tämä vähentäisi tarvetta pitkille ja kalliille valmennuskursseille, joilla harjoitellaan tilastomatikkaa, jolloin yritysten voitot vähenisivät. Toiseksi, jos tilastoa kuitenkin tulisi, voisivat valmennuskurssien järjestäjät saada siitä sitten aika paljon lokaa niskaan, että miksi ette opettaneet tilastoa, vaikka sitä kuitenkin tuli.

Vierailija kirjoitti:

Hmm mielenkiintoista. Itse olen ostanut Valmennuskeskuksen psykologian kurssin ja siellä ei olla puhuttu tällaisesta ollenkaan, ei hakijat eikä opettajat (tai sitten on mennyt minulta täysin ohi). Siellä painotetaan yhä tilastomatematiikan opettelua ja tieteellisen tekstin lukemista aletaan harjoitella vasta nyt. 

Sinänsä mielenkiintoista, ettei siellä olla mainittukkaan tällaisesta vaihtoehdosta, että tilastomatematiikkaa ei tulisikaan niin paljoa kuin ennen, koska ainakin viime vuonna tuntui, että he olivat todella hyvin perillä siitä, mitä kokeeseen saattaa tulla yms. Kun ilmoitettiin, että psykaanhakijatkin joutuvat tekemään AMK:in kokeen, heillä oli heti valmiina meille aineistoa, josta opiskella kyseiseen kokeeseen. 

Mutta keskiviikkona nähdään, mitä sinne oikeasti tulee :)

Sitähän ei kukaan tiedä mitä viime vuonna olisi pitänyt tulla. Valmennuskeskus valmentaa myös AMK-valintakokeeseen, joten siksi heillä oli silloin valmiit materiaalit.

Keskiviikkona nähdään miten kumpi päätteli paremmin: me vai valmennuskurssiyrittäjä. :)

(AMK-valintakokeessa on muuten tänä vuonna uusi osio: tunneäly.)

Tää ei nyt varsinaisesti liity psykologiaan, mutta oikeesti toivon että tänä vuonna pääsykokeet järjestetään livenä. Ne viime vuoden pääsykokeet oli ainakin suosittujen alojen kohdalla pelkkää kusetusta. Tää ei muhun itseeni vaikuta kun olen jo opiskelija, onneksi.

Mun eräs ex-ystävä (ja kohta tiedätte miksi ex) pääsi viime vuonna vilpillä helsingin oikeustieteelliseen. Oli yrittänyt jo kerran aikaisemmin päästä sisään eikä ollut lähelläkään. Korona ja eritysjärjestelyt oli hänelle kuin lottovoitto tässä asiassa. Kuului vielä siihen ryhmään, jotka piti säälistä ottaa sisään vaikka pisteet ei riittäneet. Minä en halua olla näin epärehellisen ihmisen kaveri ja laitoin välit poikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en ymmärrä yhtään sitä valitusta, että on töitä ja ei ole aikaa lukea pääsykokeisiin. Mullakin on seitsemän lasta ja aikaa revin sieltä mistä sitä saa. Ja hakeminen unelma-alalle on useamman vuoden projekti, koska lukiossa tuli valittua kirjotuksiin väärät aineet.

Ja olen myös sitä mieltä, että avoimen väylä pitäisi olla ehdottomasti. Mahdollistaisi juuri sille ahkeralle sen väylän päästä opiskelemaan. Toki niihinkin saattaisi tulla jonkinlaiset pääsyvaatimukset jos ois paljon hakijoita.

Maisterihakijoilta viedään nyt yksi lukupäivä.

Ei haluta, että täyttävät kandiväylän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm mielenkiintoista. Itse olen ostanut Valmennuskeskuksen psykologian kurssin ja siellä ei olla puhuttu tällaisesta ollenkaan, ei hakijat eikä opettajat (tai sitten on mennyt minulta täysin ohi). Siellä painotetaan yhä tilastomatematiikan opettelua ja tieteellisen tekstin lukemista aletaan harjoitella vasta nyt. 

Sinänsä mielenkiintoista, ettei siellä olla mainittukkaan tällaisesta vaihtoehdosta, että tilastomatematiikkaa ei tulisikaan niin paljoa kuin ennen, koska ainakin viime vuonna tuntui, että he olivat todella hyvin perillä siitä, mitä kokeeseen saattaa tulla yms. Kun ilmoitettiin, että psykaanhakijatkin joutuvat tekemään AMK:in kokeen, heillä oli heti valmiina meille aineistoa, josta opiskella kyseiseen kokeeseen. 

Mutta keskiviikkona nähdään, mitä sinne oikeasti tulee :)

Valmennuskeskus ja Eximia yms. ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joiden etujen vastaista olisi myöntää, ettei tilastoa olisikaan tulossa. Ensinnäkin tämä vähentäisi tarvetta pitkille ja kalliille valmennuskursseille, joilla harjoitellaan tilastomatikkaa, jolloin yritysten voitot vähenisivät. Toiseksi, jos tilastoa kuitenkin tulisi, voisivat valmennuskurssien järjestäjät saada siitä sitten aika paljon lokaa niskaan, että miksi ette opettaneet tilastoa, vaikka sitä kuitenkin tuli.

Totta, totta. Noh eipä siitä haittaakaan ole, että osaan nyt verrattaen hyvin tilastomatikkaa, ainakin looginen ajattelutapa on kehittynyt huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Joo, eihän sitä mitään koulupaikkaa tarvi kun on hieno matslapalkkaduuni, josta lomautetaan kesäksi. Totta kai tätä pitäisi tyytyä jaksamaan 30-40 vuotta.

Eli itselläsi on ihme ajattelua.

Koulunkäynnin ohjaaja on ensikertalainen.

Ei jos sattuu olemaan korkeakoulutettu tai opiskelija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Tai sitten nämä ylivertaiset uutta maisteria hakevat voivat hyväksyä, että tilanne on tämä ja miettiä muita tapoja tavoitella unelmiaan. Yksi päähänpinttymä on hassua.

Syyt on moninaiset jos aikuinen ihminen lähtee vaihtamaan alaa. Hyvin harva siihen rumbaan kevein perustein voi edes lähteä. Kyllä se on tarkkaan joka kantilta harkittu, usein ei muuta vaihtoehtoa ole jäänyt. On perhettä, lainaa jne. Mutta on tilanteita, että on käytännössä pakko tehdä jotain. Terveys, työttömyys, mielenterveys jne. Aikuinen ei myöskään voi lähteä opiskelemaan mitä sattuu huvittamaan, alan on oltava siinä kohtaa lähes varma työllistäjä.

Ensikertalaiset vanhempineen ymmärrettävästi kärkkäästi puolustavat kiintiötä nyt. Hymy voi hyytyä kun joskus osuukin omalle kohdalle 45 vuoden työuran aikana tilanne, että tämä ei voi enää jatkua näin, jotain on pakko tehdä. On inhimillistä valita kerran väärin. Epäinhimillistä on, että uutta mahdollisuutta et käytännössä saa. Tai saat, mutta se on lähinnä nimellinen. Toivottavasti olette itse niin eteviä ennustajia, että kaikki menee kerralla nappiin.

Silloinhan sitä on jo eläkeiässä.