Miehet, miksi teiltä puuttuu rohkeus lähestyä naista?
Tämä kysymys sopii varmaan juuri tälle palstalle. Olen tässä kolmenkymmenen ikävuoden aikana ehtinyt tehdä paljon osallistuvaa tutkimusta suomalaisten miesten käyttäytymisestä toiseen sukupuoleen tutustumisen areenalla. Tai... ehkä pitäisi sanoa, että sitä tutustumista ei oikeastaan ole tapahtunut, koska lähestymisyrityksiä ei juuri ole tullut. Oikeastaan vain sellaisissa tilanteissa olen tutusunut uusiin miehiin, kun olen ollut jonkun ystäväni kekkereillä ja miehen on ollut luontevaa keskustella ihan muuten vaan, ettei ole tarvinnut paljastaa, että juttelu johtuu kiinnostuksesta. Myös opiskeluporukoissa sekä työpaikalla voi tavata miehen luontevasti suomalaisessa kulttuurissa. Jos edellisistä ei ole itselle pidempi aikaista miestä löytynyt on joutunut tyytymään yksinoloon. Baareista ja ravintoloista ei miestä löydä. Parikymppisenä saattoi helpommin löytää "lihatiskiltä" ympärikännissä olevan (ja itsekin hädin tuskin pysyi pystyssä) kundin, mutta nykyisin tilanne on toinen. Eikä tietenkään sama meininki enää kiinnosta, sillä hakusessa on vakavasti otettava mies.
On valitettavaa, etteivät suomalaiset miehet tule juttelemaan baarissa. Olen kaunis nainen (voin sen rehellisesti sanoa), kuten myös ystäväni, jotka ovat samassa tilanteessa. Olen iloinen ja helposti lähestyttävissä. Kun näen minua miellyttävän miehen haen katsekontaktia ja useimmiten sen myös saan. Vaihdamme katseita ja annan ymmärtää, että minulle voi tulla juttelemaan. Kun kyllästyn odotteluun, menen itse juttelemaan. usein minut otetaan hyvin vastaan, mutta aika usein huomaan, että miehet pelästyvät naisen aloitetta. Viimeisen viiden vuoden aikana kaikki miesjuttuni ovat lähteneet siitä, että minä olen tehnyt aloitteen. Nyt olen alkanut kyllästyä siihen. Toivoisinkin teidän miesten hieman valottavan asiaa. Miksi ihmeessä teille on niin vaikeaa lähestyä naista, joka vielä näyttää vihreää valoa?
Aina, kun olen ulkomailla ympärilläni pyörii todella komeaa miestä, jotka kummastelevat, että miten minulla ei voi olla poikaystävää. Serkkuni asuu Skotlannissa ja hän tuli poikaystävänsä kanssa käymään Suomessa. lähdimme yhdessä ulos. En maininnut tästä asiasta mitään Kevinille (serkkuni poikaystävälle), kun hän itse hämmästeli, että kuinka kukaan mies ei tule minulle juttelemaan. Hän ei voinut käsittää tätä asiaa. Toseni vain, että tällaista tämä Suomessa on. Kevin pyysi minuakin muuttamaan Skotlantiin ja sanoi, että hän tietäisi ainakin kymmenen miestä, jotka kaikki haluaisivat minut välittömästi. No, minäpä tein asialle jotain ja parin kuukauden päästä olen muuttamassa Skotlantiin, josta sain työpaikan. Silti haluaisin vielä kuulla teiltä suomalaisilta miehiltä kommenttia tähän, etteivät kaikki suomineitoset lähde vehreämmille laitumille, kun ette pistä tikkuya ristiin meihin tutustuaksenne. Niin ja tämä ei ole provo. Otan vastaan myös asiallista kritiikkiä suomalaisista naisista, jos meidän käyttäytymisemme on jotenkin tehnyt teistä munattomia.
Kommentit (130)
Kuulostaa jotenkin pahalta tuo lähestyminen, tulee heti mieleen joku sairas lähelle hivuttautuja.
Itse ainakin omaan hyvät käytöstavat, eikä tulisi mieleenkään sanoa pahasti kenellekään itseä lähestyvälle miehelle, vaikka olisin varattu, mies ei kiinnostaisi jne. Ainoastaan ne jotka ovat kännissä/ tai tarttuvat kiinni / eivät osaa käyttäytyä karistan kyllä nopeasti pois jaloista. Jos mies kohtelee kuin ihmistä niin kohtelen myös takaisin samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun näteille kavereille tullaan juttelemaan baarissa. Itselle toki ei kun olen aika tanttamainen.
Tee itelles jotain
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin omaan hyvät käytöstavat, eikä tulisi mieleenkään sanoa pahasti kenellekään itseä lähestyvälle miehelle, vaikka olisin varattu, mies ei kiinnostaisi jne. Ainoastaan ne jotka ovat kännissä/ tai tarttuvat kiinni / eivät osaa käyttäytyä karistan kyllä nopeasti pois jaloista. Jos mies kohtelee kuin ihmistä niin kohtelen myös takaisin samalla tavalla.
Minäkään en kouri naisten haaraväliä baarissa kun ne kulkee ohi. Sitä ei siis tapahdu kenellekään koska oma kokemukseni osoittaa näin?
Niin, ei pahemmin kiinnosta tulla muuten lähestymään kuin luontevasti. Iskijät ovat vain säälittäviä kerjäläisiä joille naisten sopiikin nauraa. Ei kukaan itseään kunnioittava mies laita itseään tuohoon rooliin toiste.
Ei nykyään jään vain odottamaan että nainen on se joka lähestyy, minä osaan sentään käyttäytyä toisin kun naiset sikailuineen.
Suomessa miehet kuuntelee mitä naiset sanoo, muualla ei tehdä niin. Suomessa(kin) naiset ovat sanoneet, että lähestyminen on häirintää, miehet eivät siis lähesty.
Minun lähestymiseni on naisista joko ikävää, ahdistavaa, inhottavaa tai raivostuttavaa. Sillä miten tai missä naisia lähestyy ei ole paljonkaan merkitystä.
Tähän kun vielä yhdistää naisten jatkuvat valitukset häirinnästä ja ahdistelusta, niin voitte olla minun puolestani ihan rauhassa.
Toki aloitus ei koskenut minua ja kaltaisiani, vaan valitus koskee ihanien miesten aloitteiden puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n havainnot ovat aivan oikeita. Jos haluat Suomessa saada muun kuin pelimiehen, niin itse saat tehdä aloitteen. Ulkomailla flaksi käy koko ajan. Kerran seurasin suomalaisessa baarissa, miten homma etenee: ainoa mies, joka meni naisille juttelemaan oli ulkomaalainen ja pian hän oli useiden naisten kanssa tanssilattialla. Suomalaiset miehet juttelivat keskenään kaljatuoppien äärellä. Mitä me naiset voitaisiin tehdä tilanteen muuttamiseksi ja yksinäisyyden poistamiseksi tästä maasta?
Naisten viesti on kristallinkirkas.
Se on: "Mene ****** siitä pyörimästä!!!"
Mitään ei ole tehtävissä.
Eipä täällä ulkomaillakaan välttämättä kukaan lähesty. 12 vuotta pois Suomesta ja ihan yhtä ikisinkku kuin ennenkin. Jotkut meistä vaan on rumia/luotaantyöntäviä/epäkiinnostavia. Mielestäni näytän nätiltä kun laittaudun ja vaikka kesämekossa lähden ulos. Mutta vaikka hymyilen ja otan katsekontaktia, miehet vain kavahtavat. Olen toki itsekin ollut aktiivinen ja mennyt juttelemaan mutta eipä sitäkään ole hyvällä katsottu. Vaikea sanoa mikä minussa sitten on niin hirveää.
Sain aikanani niin paljon tylyjä pakkeja naisilta, että lopetin heidän lähestymisyrityksensä ihan kokonaan. En viitsinyt enää juuri edes katsella heitä baareissa, vaan keskitin huomioni ajan viettoon kavereiden kanssa.
No, eipä se haitannut. Onneksi myös joitakin kertoja naiset lähestyivät minua, mm. nykyinen vaimoni, ja sillä tiellä ollaan.
No joo lähestyin juhannuksena kolmea eri naista ja ykskään näistä ei mitään missejä ollut vaan ihan tavallisia naapurin lissuja. Pakit tuli jokaiselta. Tyhjän saa pyytämättäkin
Suomi on paljon modernimpi ja nopeammin muuttuva yhteiskunta kuin esimerkiksi Britannia. Moni ei täällä enää käy lainkaan baareissa, saati sitten edes lähtisi sinne sillä mielellä, että hakisi seuraa.
Ei puutu. Useammat sadat pakit on vaan saaneet minut valikoivammaksi. Eli jollen juuri sinua lähesty, en näe sitä tarpeelliseksi. Saatat olla ihan viehättävä, jopa kaunis, mukava ja ystävällinen, mutta niin on moni muukin. Moni on myös epämiellyttävän näköinen, v-mäinen ja tyly, ja aivan vapaasti saa ollakin, pyrin vain henkilökohtaisesti välttelemään.
Jos lähestyt minua arvioin tilanteen uudestaan, nykyään en juttuseurasta kieltäydy, vaikka toki voi olla etten kiinnostu parisuhde-seksi mielessä. Eikä tämä siksi, että kokisin olevani jotenkin tasokkaampi mies.
Ja vaikkei ketään oikeastri kiinnosta, niin nykyinen tilanteeni on, että mielessä pyörii / näen vain yhden naisen kiinnostavana.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että enemmistö miehistä tietää, että kun naiset kertovat toivovansa "miesten" lähestymistä niin tarkoittavat sillä niitä miehiä jotka ovat yleisesti ottaen "kipinöiviä".
Jos miehellä on suurin osa naiskokemuksista luokkaa "vaikutat mukavalta mutta..." niin se ei kannusta rohkeuteen.
Joo'o. Kyllähän sitä yhteydenottoa aina toivotaan, mutta vain kiinnostavilta miehiltä. Jos joku ällö lähestyy, niin se on kamaalaa ahdistelua ja suorastaan rikos.
Hienojen kokemusten jälkeen jätin vastuun lähestymisistä naisille.
On tässä saanut olla rauhassa viimeiset kymmenen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Minun lähestymiseni on naisista joko ikävää, ahdistavaa, inhottavaa tai raivostuttavaa. Sillä miten tai missä naisia lähestyy ei ole paljonkaan merkitystä.
Tähän kun vielä yhdistää naisten jatkuvat valitukset häirinnästä ja ahdistelusta, niin voitte olla minun puolestani ihan rauhassa.
Toki aloitus ei koskenut minua ja kaltaisiani, vaan valitus koskee ihanien miesten aloitteiden puutetta.
Mä olen huomannut, että mun lähestyminen on naisista jotenkin loukkaavaa tyyliin "siis miks TOI lähestyy MUA". Niin ja ihan asiallisesti ja selvinpäin olen tullut juttelemaan, mutta ei sitten.
Niin. miksikö ne miehet ulkomailla kiinnostuvat suomalaisesta naisesta? Entäpä ne paikalliset naiset, jäävätkö ne vaille huomiota? Onko helpompaa iskumielessä lähestyä ulkomaalaista, siis mahdolliset pakit helpompi sietää?
Olen nainen ja ihan me too-hengessä sitä mieltä että naisen pitää lähestyä jos kiinnostavalta vaikuttava mies ei sitä tee. On kertakaikkiaan unohdettava ne 'säännöt' jotka ennen ovat päteneet. Miehet ovat miltei poikkeuksetta tähän päivään asti saaneet tehdä aloitteen ja kestää myös mahdollisen torjunnan tuoman häpeän. Naiset saavat nyt myös astua rohkeasti remmiin. Miksi ei? Tasa-arvo toteutukoon.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla saarella ei tietääkseni ole kovin komeita uroksia. Katsokaa kuningashuoneen naamoja...... Britit eivät ole hyvännäköisiä. Ovat sisäsiittoista sakkia. Sieltä se rumuus kumpuaa.
Britit on kyllä rumia. Katsomalla mitä tahansa sikäläistä tv-ohjelmaa ja etenkin tosi tv:tä näkee miltä porukka näyttää siellä. Ovat keskimäärin jopa suomalaisia lihavampiakin.
Luulen, että enemmistö miehistä tietää, että kun naiset kertovat toivovansa "miesten" lähestymistä niin tarkoittavat sillä niitä miehiä jotka ovat yleisesti ottaen "kipinöiviä".
Jos miehellä on suurin osa naiskokemuksista luokkaa "vaikutat mukavalta mutta..." niin se ei kannusta rohkeuteen.