Oletko jättänyt myöhästelijän kyydistä?
Jotkut odotuttavat itseään yhä uudelleen. Sitten naureskellaan että mulla on varmaan päässä vikaa... oon varmaan adhd.. Ilmoitin tällaiselle selittelujälle että lähtö on tiettyyn aikaan ja sillon myös lähdetään. Mökkiviikonloppuun ehti muut hyvin, mutta myöhästelijä soitti 20min sovitun ajan jälkeen ja haukkui meidät täysin. Viestejä viikonlopun pilaamisesta tullut näemmä pitkin yötä.
Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään muualla kuin Suomessa ei kyllä olla näin rakastuneita aikatauluihin ja ajoissa olemiseen, ihan kuin koko maailma kaatuisi siihen, jos ystävää pitää odotella vartti.
Et oo esim japanilaisista kuullut? Vielä tarkempia aikataulujen kanssa kuin me täällä Suomessa. Jos on minuutinkin myöhässä (tai liikaa etuajassa!) niin se on hirveä häpeä ja todella epäkohteliasta, koska tuhlataan muiden aikaa. Anteeksi pyydellään minkä keritään.
Olen kuullut, enkä varmasti kyseisessä kulttuurissa mm. tästä syystä viihtyisi. Kommenttini alku oli vähän provokatiivinen, myönnettäköön. Ajattelin lähinnä muuta Eurooppaa (etenkin Etelä-) ja esim. Venäjää tai Etelä-Amerikkaa.
En lakkaisi kynsiä samana päivänä kuin on meno. Edellisenä päivänä kynsien lakkaus. Edellisenä päivänä alkaa myös valmistautuminen, jos pitää hiukset kihartaa ym, vaatteet ja asusteet valmiiksi. Samoin jos on reissuun lähtö niin pakkaan 90%valmiiksi hyvissä ajoin.
Rutiinit ja suunnitelmallusuus puuttuvat näiltä, jotka myöhästyy. Vaikka olisi mikä diagnoosi taustalla niin jos tilaisuus alkaa klo 15 niin miten voi kuvitella menevänsä suihkuun klo 14.30.
En ole mikään hermoilija aikojen suhteen, mutta ihan rutiini oin, että matkojen lisäksi aikäa varataan matkasta riippuen 10-30 minuuttia ylimääräistä. En halua olla myöhässä.
Myöhästelijä on aina muitten aikaa syövä narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla on geneettinen alttius myöhästelylle, toiset taas ovat jämptejä luonnostaan.
Tässä muuten taas esimerkki faktasta, joka menee ihmisillä tunteisiin. Miksei vaan voi hyväksyä sitä, että kaikki ihmiset käyttäytyvät omien ominaisuuksiensa pohjalta? Siksi, kun se loukkaa minua, yliopiston käynyttä "älykköä".
Erilaisia taipumuksia voi olla, mutta eivät ne määrää käyttäytymistä.
Joskus toki on parempi hyväksyä, että joku ei aiokaan olla koskaan ajoissa, ja lakata odottelemasta ja tarjoamasta apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten haukkuminen ja selän takana paskan puhuminen on paljon nolompaa kuin myöhästely. Miettikääpä sitä.
Niinpä. Huomaa selkeästi miten tämäkin ketju on täynnä näitä selän takana paskanjauhajia. He itse ovat niin täydellisiä omasta mielestään ja kaikissa muissa on aina jotain vikaa. Aina löytyy haukkumisen ja paskanjauhamisen aihetta jostain. Ikinä kukaan ei osaa kunnioittaa ja arvostaa tarpeeksi näitä täydellisiä virheettömiä prinsessoja, joita tulisi heidän mielestään kohdella kuin kuninkaallisia, sillä ovathan he muita paljon parempia ihmisinä.
Onko se oikeasti liikaa vaadittu olemaan ajoissa ja kunnioittamaan toisten aikaa? Jos on sovittu niin miksi pitää tulla myöhässä aina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla on geneettinen alttius myöhästelylle, toiset taas ovat jämptejä luonnostaan.
Tässä muuten taas esimerkki faktasta, joka menee ihmisillä tunteisiin. Miksei vaan voi hyväksyä sitä, että kaikki ihmiset käyttäytyvät omien ominaisuuksiensa pohjalta? Siksi, kun se loukkaa minua, yliopiston käynyttä "älykköä".
Koska se ei ole fakta. Tällaista geeniä ei ole olemassakaan.
Jokainen voi kunnioittaa muita ja tulla paikalle ajoissa. Aina ei voi vaikuttaa olosuhteisiin, jos on vaikka kolari hidastamassa tms, mutta näitä tilanteita on loppujen lopuksi hyvin harvoin, ja silloin normaali ihminen ilmoittaa ETUKÄTEEN myöhästyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tällainen myöhästelijä ja en voi yhtään ymmärtää miten se on mahdollista, että juuri kun pitää vaikka aamulla lähteä, niin hän huomaakin että oho ei ole pessyt vielä hampaita ja menee niitä pesemään, käy samalla vielä kusella kun on kylppärissä, alkaa sitten etsiä takkiaan, tai haluaakin laittaa jonkin toisen takin mutta missäs se onkaan, käy hakemassa vaatehuoneesta sen, josta löysi samalla nämä laskettelulasit, joita Repe halusi lainata niin ajetaan menomatkalla Repen talon kautta, jossa tietysti jää Repen kanssa juttelemaan ihan ohimennen hetkeksi, ja se autoon palaaminen kestää sitten vielä kun huomaa että kauheat jäät lokareissa ja potkii niitä irti, autoon päästyään alkaa etsimään aurinkolasejaan joka lokerosta ja selittää vaan innoissaan mulle että kesti tovin kun Repe kertoi että oli käynyt Heikin luona ja et arvaa kenen kanssa se Heikki nykyään seukkaa! Lopulta päästään perille ja huikkaa iloisena ettei edes pahasti myöhästytty kun lähdettiin niin ajoissa!
Voin sanoa että jos on jokin minulle tärkeä meno, niin lähden sillä aikaa kun on pesemässä niitä hampaitaan, tulkoon joskus perässä jos tulee.
Apua, en kestäis tollasta ihmistä elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myöhästelijä. En enää käy missään enkä tee mitään ylimääräistä, koska ajoissa oleminen on niin stressaavaa. Jos haluaa ehtiä esim. aamulla ajoissa johonkin, niin ei voi nukkua koko yönä kuin korkeintaan vähän koiranunta pätkissä, kun pitää tarkkailla kelloa ja olla henkisesti lähtövalmiina. Koko edellinen päivä on mennyt siihen että on varmistanut, että kaikki on valmiina ja se on silti venynyt yleensä yön puolelle. Sitten alkaa se kellon vahtaaminen. Se jatkuu vielä kiivaampana heti herätyksen jälkeen. Jos kelloa ei katso muutaman sekunnin välein, niin jossain vaiheessa se on tehnyt kuitenkin jonkun ilkeän aikahypyn ja hypännyt yhtäkkiä puoli tuntia eteenpäin, vaikka aikaa olisi kulunut vain viisi minuuttia. Edellisestä illasta asti on ollut myös ehtimisen takia hirveä stressi ja sellainen alitajuinen paniikki. Tämän takia myös vatsa menee lopulta sekaisin ja aamulla joutuu vielä panikoimaan sitäkin, että joutuuko taas ravaamaan viime hetkellä vessassa. Kyllä muuten ottaa päähän, kun on stressaannut koko edellisen päivän, yön ja aamun että ehtii ajoissa ja herännyt tunteja aiemmin ja kaikki on ollut hyvissä ajoin valmiina, niin sitten viime hetkellä vatsa päättää mennä ihan sekaisin.
Olen todennut että elämä on huomattavasti rennompaa ja mukavampaa, kun ei käy yhtään missään ylimääräisessä, vain siellä missä on pakko. Ja että töihin on liukuva työaika, niin ei tarvi kaikkea vapaa-aikaa ja öitä töihin ajoissa ehtimistä stressata. Jotenkin se kaikki stressaamiseen mennyt aika on täyttä vapaa-ajan hukkaamista. Samoin se aika kun on tuntia liian aikaisin paikalla, kun on varmistanut että varmasti ehtii.
Jos sinulla olisi joka aamu vaikka kello 8 alkava työaika, niin nukkuisit oikein makeasti yön. Nukkuisit, koska olisit tottunut asiaan ja sitä ei tarvitsisi niin miettiä. Samoin illat rullaisivat ihan järkevästi omalla painollaan ja ilman mitään erikoisempia järjestelyitä. Mutta ei, sinä haluat olla tuollainen paniikkipelle ja sekopäinen sählääjä. :)
On ollut. Nukuin öisin 1-4 tuntia koiranunta ja illat meni stressatessa, että kaikki on aamuksi valmiina ja että ehtii ajoissa paikalle ja nukkumaan. Ajalla kun on taipumus tehdä ihmeellisiä monenkin tunnin aikahyppyjä, jos ei kelloa vilkuile ihan koko ajan.
Osta itsellesi munakello, maksaa muutaman euron. Siihen voi laittaa hälytyksen soimaan aina sen mukaan, mitä on mihinkin hommaan ajatellut varata. Kun kello soi, niin sitten pitää ruveta tekemään seuraavaa asiaa ja kääntää kelloon aikaa sen mukaan, mitä siihen on varattu.
Jos minun pitää olla jossain tiettyyn aikaan, ajattelen siitä taaksepäin homman kerrallaan, mitä minun pitää olla milloinkin tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla on geneettinen alttius myöhästelylle, toiset taas ovat jämptejä luonnostaan.
Mutta geneettisesti ei myöhästytä omalta lomalennolta. On se kumma juttu se genetiikka.
Lomalento on katsos itse varattu ja maksettu, siksi sinne ehtii ajoissa.
Me ajantajuttomat myöhästelijät elämme omilla ehdoilla ja itse asetetuilla aikatauluilla. Muiden luomat aikataulut ahdistaa ja siksi niihin ei sopeudu.
Olemme vähän niinkun kapinallisia oman itsemme herroja.
Siinä tapauksessa ei kannata sopia yhteisistä kyydeistä minnekään kenenkään kanssa vaan mennä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla on geneettinen alttius myöhästelylle, toiset taas ovat jämptejä luonnostaan.
Mutta geneettisesti ei myöhästytä omalta lomalennolta. On se kumma juttu se genetiikka.
Ivallisten piikittelyiden ystävä varmaan pitää tuota hyvänä oivalluksena, mutta todellisuuden kanssa tuolla ei ole tekemistä. Näitä surkeita myöhästelijöitä tosiaan on, jotka myöhästyvät lomalennolta tai -risteilyltä siinä missä omista yo-kirjoituksistaan tai vaikkapa omista häistään. Ainoastaan hautajaisiinsa ovat aina ehtineet ajoissa.
Isoisä ei ollu kyllä muuten elämässään myöhästyjä, mutta omiin hautajaisiinsa tuli myöhässä. Tietysti voi pohtia oliko se arkun saapuminen melkein tunnin myöhässä kiinni nyt hautaustoimistosta vai vainajasta, mut myöhässä oli kuitenkin...
Minulla on huono ajantaju. Olen ihan opettelemalla opetellut miten olen ajoissa, usein kantapään kautta. Tiedän että aamulla pitää herätä tuntia ennen lähtöä jotta ehdin tehdä kaiken, ja tiedän ettei tällöin ole aikaa mihinkään ylimääräiseen enkä voi esim selata somea koska silloin helposti aikaa menee liikaa. Tiedän kokemuksesta, että jos haluan lakata kynnet on varattava vähintään 30 min aikaa jolloin ei tarvitse tehdä mitään missä kynsilakka voi vaurioitua, muuten saan lakat varmasti sotkettua. Olen oppinut, että jos olen valmis etuajassa en voi alkaa vaikka lukemaan ilman että laitan puhelimen soimaan koska muuten en huomaa ajan kulua. Itsekurini on ennenkin löperö kuin rautainen, ja vaikka tiedän että osalle on neurologisista syistä vaikea keskittyä tai heikko ajantaju, on vaikea silti ymmärtää miksi joku joka tietää että helposti unohtuu vaikka selaamaan suomea aamulla niin että myöhästyy silti selaa suomea aamulla. Tai miten kukaan voi kuvitella olevansa ajoissa jos suihkuun menee siinä vaiheessa kun muut pukevat takkia päälle, etenkin jos jo aiemmista kokemuksista viisastuneena muut ovat yrittäneet saada myöhästelijän aloittamaan valmistelunsa ajoissa.
Vaimoni ei yleensä myöhästy mistään tärkeästä mutta on "huono" lähtemään.
Kun päätämme lähteä jonnekin, hän saattaa olla lähtövalmiina useamman tunnin päästä.
Alussa se hermostutti ja monet kerrat odottelin autossa kun hän vielä etsi papereitaan, lompakkoaan, kännykkää mitä milloinkin.
Aloin toimimaan toisin. Lähtöidean jälkeen jatkan rauhassa tekemisiäni, enkä edes pue ulkovaatteita päälleni ennenkuin hän on ulkona :-)
En enää hermoile ja saatan vielä kysellä onko hänellä kaikki tarvittava mukana ja pitäisikö vielä käydä vessassa ennen lähtöä, ettei tarvitse sitten enää ulkoa palata takaisin sisään?
Kun kuulen ulko oven pamahtavan hänen perässään kiinni, alan itse pukeutua ja siihen nyt ei kulu kuin se minuutti, kamat taskuun, takki päälle ja kengät jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko myöhästelijän aika jotenkin arvokkaampaa kuin sen, joka on ajoissa paikalla ja odottaa?
Ei ole.
Kyllä, olen jättänyt myöhästelijöitä lehdelle soittelemaan ja karauttanut kohti auringonlaskua, olen syönyt yksin lounaan ja ollut vastaamatta lounaskaverin soittoihin, kun olin jo syönyt ja todennut, että yksinpä söin. Taas.
Ja siis sinun aika on jotenkin arvokkaampaa. Niinpä. Sinulle ystävän seura on yhdentekevää, hän on olemassa vain nauttiakseen mahdollisuudesta arvokkaaseen aikaasi ja jossei kelpaa, olkoon ilman. Epäilemättä saat syödä paljon ihan yksin. Jos noin äkkijyrkkä olet, niin tuskin monikaan jaksaa montaa kertaa vihaa uhkuvia ohareitasi uudestikokea.
Jos se sovittu lounas on kesken työpäivän, niin ei siinä voi odotella myöhästyjää, kun itsellä on taas töihin kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei yleensä myöhästy mistään tärkeästä mutta on "huono" lähtemään.
Kun päätämme lähteä jonnekin, hän saattaa olla lähtövalmiina useamman tunnin päästä.
Alussa se hermostutti ja monet kerrat odottelin autossa kun hän vielä etsi papereitaan, lompakkoaan, kännykkää mitä milloinkin.
Aloin toimimaan toisin. Lähtöidean jälkeen jatkan rauhassa tekemisiäni, enkä edes pue ulkovaatteita päälleni ennenkuin hän on ulkona :-)
En enää hermoile ja saatan vielä kysellä onko hänellä kaikki tarvittava mukana ja pitäisikö vielä käydä vessassa ennen lähtöä, ettei tarvitse sitten enää ulkoa palata takaisin sisään?
Kun kuulen ulko oven pamahtavan hänen perässään kiinni, alan itse pukeutua ja siihen nyt ei kulu kuin se minuutti, kamat taskuun, takki päälle ja kengät jalkaan.
Miten ihmeessä jaksat holhota aikuista ihmistä? Miksi sinä olet se, jonka piti muuttaa tapojaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei yleensä myöhästy mistään tärkeästä mutta on "huono" lähtemään.
Kun päätämme lähteä jonnekin, hän saattaa olla lähtövalmiina useamman tunnin päästä.
Alussa se hermostutti ja monet kerrat odottelin autossa kun hän vielä etsi papereitaan, lompakkoaan, kännykkää mitä milloinkin.
Aloin toimimaan toisin. Lähtöidean jälkeen jatkan rauhassa tekemisiäni, enkä edes pue ulkovaatteita päälleni ennenkuin hän on ulkona :-)
En enää hermoile ja saatan vielä kysellä onko hänellä kaikki tarvittava mukana ja pitäisikö vielä käydä vessassa ennen lähtöä, ettei tarvitse sitten enää ulkoa palata takaisin sisään?
Kun kuulen ulko oven pamahtavan hänen perässään kiinni, alan itse pukeutua ja siihen nyt ei kulu kuin se minuutti, kamat taskuun, takki päälle ja kengät jalkaan.
Miten ihmeessä jaksat holhota aikuista ihmistä? Miksi sinä olet se, jonka piti muuttaa tapojaan?
Se kuuluu hänen luonteeseensa ja mennessämme naimisiin otin koko paketin, eikä toista ihmistä voi mielestäni alkaa vaatimaan muuttumaan toisenlaiseksi.
Hieno nainen, jota rakastan yli kaiken :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei yleensä myöhästy mistään tärkeästä mutta on "huono" lähtemään.
Kun päätämme lähteä jonnekin, hän saattaa olla lähtövalmiina useamman tunnin päästä.
Alussa se hermostutti ja monet kerrat odottelin autossa kun hän vielä etsi papereitaan, lompakkoaan, kännykkää mitä milloinkin.
Aloin toimimaan toisin. Lähtöidean jälkeen jatkan rauhassa tekemisiäni, enkä edes pue ulkovaatteita päälleni ennenkuin hän on ulkona :-)
En enää hermoile ja saatan vielä kysellä onko hänellä kaikki tarvittava mukana ja pitäisikö vielä käydä vessassa ennen lähtöä, ettei tarvitse sitten enää ulkoa palata takaisin sisään?
Kun kuulen ulko oven pamahtavan hänen perässään kiinni, alan itse pukeutua ja siihen nyt ei kulu kuin se minuutti, kamat taskuun, takki päälle ja kengät jalkaan.
Miten ihmeessä jaksat holhota aikuista ihmistä? Miksi sinä olet se, jonka piti muuttaa tapojaan?
Se kuuluu hänen luonteeseensa ja mennessämme naimisiin otin koko paketin, eikä toista ihmistä voi mielestäni alkaa vaatimaan muuttumaan toisenlaiseksi.
Hieno nainen, jota rakastan yli kaiken :-)
Hyvä sulle. Mua ärsyttää jo pelkkä ajatus. :D Oon valmis joustamaan muista asioista, mutta tässä en kestäis noin erilaista temperamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei yleensä myöhästy mistään tärkeästä mutta on "huono" lähtemään.
Kun päätämme lähteä jonnekin, hän saattaa olla lähtövalmiina useamman tunnin päästä.
Alussa se hermostutti ja monet kerrat odottelin autossa kun hän vielä etsi papereitaan, lompakkoaan, kännykkää mitä milloinkin.
Aloin toimimaan toisin. Lähtöidean jälkeen jatkan rauhassa tekemisiäni, enkä edes pue ulkovaatteita päälleni ennenkuin hän on ulkona :-)
En enää hermoile ja saatan vielä kysellä onko hänellä kaikki tarvittava mukana ja pitäisikö vielä käydä vessassa ennen lähtöä, ettei tarvitse sitten enää ulkoa palata takaisin sisään?
Kun kuulen ulko oven pamahtavan hänen perässään kiinni, alan itse pukeutua ja siihen nyt ei kulu kuin se minuutti, kamat taskuun, takki päälle ja kengät jalkaan.
Miten ihmeessä jaksat holhota aikuista ihmistä? Miksi sinä olet se, jonka piti muuttaa tapojaan?
Se kuuluu hänen luonteeseensa ja mennessämme naimisiin otin koko paketin, eikä toista ihmistä voi mielestäni alkaa vaatimaan muuttumaan toisenlaiseksi.
Hieno nainen, jota rakastan yli kaiken :-)
Hyvä sulle. Mua ärsyttää jo pelkkä ajatus. :D Oon valmis joustamaan muista asioista, mutta tässä en kestäis noin erilaista temperamenttia.
Avioliitto on kahden kauppa ja kompromissien tekemistä ja vastavuoroisesti hän sietää omia tapojani "nurisematta", ainakaan kovin paljon :-)
Vierailija kirjoitti:
Missään muualla kuin Suomessa ei kyllä olla näin rakastuneita aikatauluihin ja ajoissa olemiseen, ihan kuin koko maailma kaatuisi siihen, jos ystävää pitää odotella vartti. Itse pyrin välttämään myöhästelyä, mutta myöhästyn silti usein "akateemisen vartin". Minua ei haittaa, jos muut myöhästyvät kohtuullisen ajan (alle 30 min minun tapauksessani) ja suurin osa ystävistäni on samanlaisia. Enemmän ärsyttää ne ihmiset, jotka ovat kaikkialla 20 min etuajassa ja alkavat sovittuna aloitusajankohtana valittaa "hukatusta ajasta" vaikka itse ovat jo sen 20 min päättäneet hukkaan heittää tulemalla liian ajoissa paikalle.
Sitä ei olla kovin paljon työmatkailtu vai? Ei ainakaan Saksassa.
Mikael Arkicolan ajalta tulee viimeisin suomalainen sana nimeltä myöhässä. Sana piti ottaa käyttöön vaikka möyhästelyä ei käytöksenä Suomessa ymmärretty. Myöhästely kuuluu lähinnä Eurooppalaiseen perimään ja on osa epäluotettavuutta.
Häät on päivän juhla. Yöhäässä. Myöhäässä, eli epäonnistunut yritelmä.
Kenties suomalaisten suuri inho myöhästelyä kohtaan on peruja vanhoilta ajoilta kun myöhästelyä ei tunnettu kuten se Euroopassa oli pikemminkin sääntö eikä poikkeus.
Vielä tänäkin päivänä.
Toki sanastossa myöhästely on jo, joten en ymmärrä enää suurta tunnekuohua tapahtuman ympärillä.
Ehkä myöhästelystä tehdään vähän liian suuri pahe. Enää ei tarvitse pelätä että häät siirtyisi yölle.
Totta kai minullakin on "maaginen raja", lähinnä tällä kommentillani tarkoitin sitä, että mielestäni tietty ymmärrys ja liukuma on paljon mukavampi kulttuuri esim. kaveripiirissä kuin kellon kyttääminen savu korvista nousten. Minun piireissäni on nornaalia, että alle vartin myöhästyminen on ok ja sen yli menevistä ilmoitetaan. Vastauksena kysymykseesi: jos ystäväni olisi 45 minuuttia myöhässä, olisin jo hetki sitten yrittänyt saada hänet kiinni ja kysyä, miten pitkään kestää tai onko hän mahdollisesti esimerkiksi unohtanut tapaamisen. Jos en saisi häntä kiinni, omista suunnitemistani riippuen joko lähtisin ja laittaisin viestin, jossa ilmoittaisin lähteneeni tai esim. kavilatapaamisen ollessa kyseessä saattaisin jäädä vielä joksikin aikaa lukemaan tai palstailemaan tms.