Miksi yli 40v ihminen säästää eikä elä?

Eläminen on nykyään niin perseestä. Odotan parempia aikoja.

Olet oikeassa AP. Nyt kannattaa elää eikä joskus vuoosikymmenten päässä kun olet jo raihnaisempi ja et välttämättä edes ole elossa.

Ei ole aikaa mihinkään maailmanympärysmatkailuun tai mökillä puuhailuun, kun pitää käydä töissä. Ja nopeasti ne säästöt on käytetty, kun sille tielle lähdetään. Ap on tyypillinen esimerkki ihmisestä, jolla on talousasiat retuperällä.

40-vuotiaana palkkatulot ovat yleensä niin korkeat, että ne riittävät mukavaan elämään. Osakkeet ja muut säästöt voivat odottaa sitä hetkeä, että tulot putoavat vääjäämättä, eläkkeellä tai sitten äkisti, työttömänä.

Entä jos maailmanympärysmatkailu ja kesämökillä olo ei kiinnosta?

Voi elää ja varautua silti huonompiin aikoihin säästämällä. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos maailmanympärysmatkailu ja kesämökillä olo ei kiinnosta?

Johonkin ne rahat täytyy hassata vaikka väkisin. Eihän se käy päinsä, että tilillä olisi katetta. T. Ap

Kyllä mulla riittää rahat sekä mukaavaan elämään että säästämiseen. Olen matkustanut kaikilla seitsemällä mantereella, asun velattomassa ok-talossa järven rannalla ja autot ostan aina uusina. 

Mutta silti säästän tavoitteellisesti ja tavoitteena on säästöjen turvin jäädä pois työelämästä 55-vuotiaana.

Viihdyn kotona. Säästöt tuo mulle mielenrauhaa. 

 

Ap kuulostaa melko nuorelta, jolle 100 000e on iso raha. Tuo ei kuule ole kovin kummoinen raha, jos jää pois työelämästä ja alkaa elämään. Ja tosiaan, eläminen ja säästäminen eivät poissulje toisiaan.

Koska työelämää on edessä vielä 25 vuotta. Mitä tahansa voi tapahtua. Siksihän niitä säästöjä on. 

Minustakin olisi rasittavaa, jos joutuisi matkailemaan.  Lentomatkustaminen on nykyään niin vaivalloista .

Vierailija kirjoitti:

Entä jos maailmanympärysmatkailu ja kesämökillä olo ei kiinnosta?

Voisko sulla olla jotain unelmia tai intohimoja edes.? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos maailmanympärysmatkailu ja kesämökillä olo ei kiinnosta?

Voisko sulla olla jotain unelmia tai intohimoja edes.? 

Minulla on säästöjä sekä intohimoja, joita toteutan koko ajan. Ne eivät katsos poissulje toisiaan.

No, hyvä palkkainen työ, rahaa tulee paljon enemmän kun menee, ei velkoja, on talot ja autot. Johonkin mökille minua ei saisi kuin kilon palasina, matkailu ei kiinnosta.

Eli minulla on kaikki mitä elämältä haluan, rahaa säästyy väkisin, ei sitä takkaankaan viitsi lapioida. 

M59

Juuri tulin mökiltä. Eikä yhtään tarvinnnut osakesalkkua laittaa lihoiksi.

Harvalla nyt niin paljon säästöjän on, että voisi heittäytyä oloneuvokseksi jo nyt pari osakketta myy. Moni elää muutenkin tuossa vaihessas perhe-elämän kalleimpia vuosia. Teinit kuluttaa aika tavalla.

Lisäksi kannattaa muistaa, että harva sitä vain itselleen elää. Työelämää on jäljellä vuosikymmeniä ja olisihan se hienoa, että lapsia ja mahdollisia lapsenlapsia pystyy myös auttamaan. 

Mitä v#ttua toisten raha-asiat sinulle kuuluvat, saatanan aivovamnainen?

En koe, että elämä = mahdollisimman paljon kuluttaminen. Tiedostan, miten hirveän vähän suurimmalla osalla ihmisistä on. Joku peltihökötys kotina, eikä edes ruokaa. Länsimaisena ihmisenä, kun on koti, työ ja ruokaa minulla on asiat hirveän hyvin. Kuluttaminen elämänsisältönä tuntuisi minusta väärältä ja ylimieliseltä pröystäilyltä. 

Mitä hittoa nyt taas? Kun edelliset sukupolvet muka väitetysti tekivät näin, niin se olikin hirvittävää ahneutta ja itsekkyyttä, kun ei perillisille mitään jäänyt. Aiheesta on täällä ollut useita vihantäyteisiä kommentteja. Tee niin tai näin, aina väärin päin.