Kun etä saa lapset “puolelleen” lahjomalla

Isällä on eri säännöt, tuo "yhdessä sovitaan" ei enää toimi. Näin se vaan on. Esim minäkään en pidä peliajousta kiinni enkä usko niihin.

Teidän pitää vaan sopeutua siihen, että eri paikoussa on eri säännöt.

Sun pitää luoda teidän arjesta mielekäs niin että lapset kokevat turvallisuutta ja kunnioitusta. Keskustele niiden lasten kanssa, miettikää teillekin uudet säännöt.

Et voi sitä etää enää mihinkään pakottaa. Siellä on oma elämä.

On eri säännöt juu. Mutta minä en ala ostamaan tänne mäkkiruokaa ja anna jättää läksyt tekemättä. Käyn kyllä lasten kanssa leikkipuistoissa, kirjastossa, ystävillä kylässä, kesäisin uimassa, kerran kesässä vaikka huvipuistossa.

Ap

Ja säännöt on lasten kanssa yhdessä juteltu ja ne on hyvin simppelit. Ketään ei saa satuttaa. Kouluhommat hoidetaan. Ruutuaikaa on 2h/ pvä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

On eri säännöt juu. Mutta minä en ala ostamaan tänne mäkkiruokaa ja anna jättää läksyt tekemättä. Käyn kyllä lasten kanssa leikkipuistoissa, kirjastossa, ystävillä kylässä, kesäisin uimassa, kerran kesässä vaikka huvipuistossa.

Ap

Entä keskustelemaan ja kohtelemaan lapsia kunniouttavasti.

Sinä et ilmeisesti ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja muutos siihen on täysin sinun vastuullasi. Tässä ehdotus mistä voit lähteä liikkeelle. Se ei auta mitään, että haukut etää ja pidät kiinni omista säännöistäsi ja näkökylmistasi.

Tämä neuvo toimii moneen asiaan ihmisten välillä. Vain itseään voi muuttaa.

Etän kasvatukseen et tosiaan voi puuttua, jos se ei mitään lasun arvoista siellä tee. Mutta oma suhde lapsiisi on sinun käsissäsi, ja siihen voit hakea apua. Koulun kautta ainakin kuraattori, joissain paikoissa toimii myös erilaisia lasten mielenterveyteen suuntautuneita terkkareita (täällä se oli aiemmin merkkari), tai sitten ihan muuta kautta perheneuvolaan tai vastaavaan. Kunnasta voi löytyä myös ihan erityisesti eroperheiden lapsille tarkoitettua ohjausta. Ei siis tarvitse ajatella, että sinun kasvatuksessasi olisi vikaa, vaikka näistä tai muualta apua hakisikin. Et varmastikaan halua lapsille ihan suoraan haukkua niiden isää ja sen kasvatusta, joten ulkopuolinen henkilö on juuri oikea käymään lasten kanssa läpi sitä, miksi isä toimii yhdellä tavalla ja miksi äidin luona kuitenkin toimitaan toisin. En usko, etteikö sinun sinunkin arkeesi kuuluisi niitä kivoja juttuja, mutta lapset ovat nyt asennoituneet katsomaan tätä kahden vanhemman välisenä kilpailuna, eivätkä ehkä edes halua nähdä sinun osuudessaan mitään kivaa. He saattavat myös ajatella, että isä on siinä häviöllä ja siksi puolustavat häntä ylistämällä.

Jos saat hankittua teille jonkun avun tai ohjauksen tms., sitä kautta voidaan kutsua myös isä joko yhteiseen tai omaan tapaamiseensa. Jos asia markkinoidaan hänelle niin, että nimenomaan lapsilla on pulmia kahden kodin välillä, eikä siis niin, että hän olisi se ongelma, hän saattaisi jopa tulla tähän mukaan. Asiahan voikin olla juuri niin, että lapset tässä tarvitsevat sitä tukea omaan kasvuunsa kaksien sääntöjen ja tapojen välillä, ja siihen he saavat apua, tai sitten voi käydä jopa niin, että isä huomaa oman toimintansa lapsille vahingolliseksi ja muuttaa siinä jotain. Ei välttämättä niitä omia sääntöjään (tai säännöttömyyksiään) mutta mahdollisesti vaikka asennettaan siihen, miten puhuu lapsille esim sinusta ja sinun kodin säännöistä.

Joo, voi olla toiveajattelua, mutta kannattaa silti kokeilla. Tässä on kuitenkin pitkä matka lasten aikuisuuteen, ja jos nyt teillä vuorovaikutus horjuu, sen korjaaminen teinivuosina on vielä työläämpää.

Vierailija kirjoitti:

Ja säännöt on lasten kanssa yhdessä juteltu ja ne on hyvin simppelit. Ketään ei saa satuttaa. Kouluhommat hoidetaan. Ruutuaikaa on 2h/ pvä.

Ap

Selvä se. Sinä et aio muuttaa mitään.

No tyydy sitten tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Etän kasvatukseen et tosiaan voi puuttua, jos se ei mitään lasun arvoista siellä tee. Mutta oma suhde lapsiisi on sinun käsissäsi, ja siihen voit hakea apua. Koulun kautta ainakin kuraattori, joissain paikoissa toimii myös erilaisia lasten mielenterveyteen suuntautuneita terkkareita (täällä se oli aiemmin merkkari), tai sitten ihan muuta kautta perheneuvolaan tai vastaavaan. Kunnasta voi löytyä myös ihan erityisesti eroperheiden lapsille tarkoitettua ohjausta. Ei siis tarvitse ajatella, että sinun kasvatuksessasi olisi vikaa, vaikka näistä tai muualta apua hakisikin. Et varmastikaan halua lapsille ihan suoraan haukkua niiden isää ja sen kasvatusta, joten ulkopuolinen henkilö on juuri oikea käymään lasten kanssa läpi sitä, miksi isä toimii yhdellä tavalla ja miksi äidin luona kuitenkin toimitaan toisin. En usko, etteikö sinun sinunkin arkeesi kuuluisi niitä kivoja juttuja, mutta lapset ovat nyt asennoituneet katsomaan tätä kahden vanhemman välisenä kilpailuna, eivätkä ehkä edes halua nähdä sinun osuudessaan mitään kivaa. He saattavat myös ajatella, että isä on siinä häviöllä ja siksi puolustavat häntä ylistämällä.

Jos saat hankittua teille jonkun avun tai ohjauksen tms., sitä kautta voidaan kutsua myös isä joko yhteiseen tai omaan tapaamiseensa. Jos asia markkinoidaan hänelle niin, että nimenomaan lapsilla on pulmia kahden kodin välillä, eikä siis niin, että hän olisi se ongelma, hän saattaisi jopa tulla tähän mukaan. Asiahan voikin olla juuri niin, että lapset tässä tarvitsevat sitä tukea omaan kasvuunsa kaksien sääntöjen ja tapojen välillä, ja siihen he saavat apua, tai sitten voi käydä jopa niin, että isä huomaa oman toimintansa lapsille vahingolliseksi ja muuttaa siinä jotain. Ei välttämättä niitä omia sääntöjään (tai säännöttömyyksiään) mutta mahdollisesti vaikka asennettaan siihen, miten puhuu lapsille esim sinusta ja sinun kodin säännöistä.

Joo, voi olla toiveajattelua, mutta kannattaa silti kokeilla. Tässä on kuitenkin pitkä matka lasten aikuisuuteen, ja jos nyt teillä vuorovaikutus horjuu, sen korjaaminen teinivuosina on vielä työläämpää.

Minulla on aika perheneuvolaan ensi kuussa. Kuraattorilla isompi lapsi kävi kaksi kertaa juttelemassa, mutta ilmeisesti kuraattorilla ei ollut resursseja enempään koska tapaamiset loppui, vaikka lapsi kävi siellä mielellään ja ilmeisesti saikin juteltua juuri meidän vanhempien erosta.

Ap

Kannattaa myös ajatella, onko niissä etän säännöissä oikesti jotain vikaa, vai onko ne vaan erilaiset, mitä sinä miellät oikeiksi säännöiksi. Yhtä hyvin etä voi joustaa säännöissä, koska mieltää, että sun säännöt on hänen näkökulmastaan liian tiukat. Jos lapset on viikkoja kerrallaan etällä, niin onhan hänenkin hoidettava niitä arjen asioita. Ei se voi siellä olla pelkkää juhlaa vaan koko aikaa. Ehkä lapset vähän liioittelevat, koska huomaavat, että se osuu sulle arkaan paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On eri säännöt juu. Mutta minä en ala ostamaan tänne mäkkiruokaa ja anna jättää läksyt tekemättä. Käyn kyllä lasten kanssa leikkipuistoissa, kirjastossa, ystävillä kylässä, kesäisin uimassa, kerran kesässä vaikka huvipuistossa.

Ap

Entä keskustelemaan ja kohtelemaan lapsia kunniouttavasti.

Sinä et ilmeisesti ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja muutos siihen on täysin sinun vastuullasi. Tässä ehdotus mistä voit lähteä liikkeelle. Se ei auta mitään, että haukut etää ja pidät kiinni omista säännöistäsi ja näkökylmistasi.

Tämä neuvo toimii moneen asiaan ihmisten välillä. Vain itseään voi muuttaa.

Keskustelen lapsieni kanssa paljon ja kunnioittavasti. Minusta kunnioitus ei ole sitä että en aseta lapsilleni koskaan rajoja ja toteutan heidän kaikki toiveensa koska isäkin tekee niin. Enkä lapsille ikinä hauku isää.

Nyt keskustellaan asiasta niin ettei lapset näitä ajtuksiani tiedä tai kuule. Kerron tässä miltä minusta tuntuu ja että miten minä saisin voimia kestää sen että olen tällä hetkellä lasten pahan olon likasanko ja se joka joutuu yksin asiat selvittämään. Lapset esim. tivaa minulta jatkuvasti miksi he ei saa olla enemmän isällä. Vaikka MINÄ en päätä siitä asiasta vaan heidän isänsä. Ja joudun yhä uudestaan ja uudestaan selittämään heille miksi he ei sinne voi mennä useammin ja kestämään heidän pahan olon siitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös ajatella, onko niissä etän säännöissä oikesti jotain vikaa, vai onko ne vaan erilaiset, mitä sinä miellät oikeiksi säännöiksi. Yhtä hyvin etä voi joustaa säännöissä, koska mieltää, että sun säännöt on hänen näkökulmastaan liian tiukat. Jos lapset on viikkoja kerrallaan etällä, niin onhan hänenkin hoidettava niitä arjen asioita. Ei se voi siellä olla pelkkää juhlaa vaan koko aikaa. Ehkä lapset vähän liioittelevat, koska huomaavat, että se osuu sulle arkaan paikkaan.

Ei ole siellä viikkoja kerrallaan. Vaan voivat käydä siellä pätkissä vaikka kolme kertaa viikossa ja silloin isän koti on kuin huvikumpu konsanaan.

Enkä nyt kysy miten MINÄ voisin muuttaa isän kodin sääntöjä, siihen ei riitä mikään mahti maailmassa. Vaan miten jaksan käsitellä tätä asiaa lasten kanssa minun päässäni missä kaikki aina purkautuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On eri säännöt juu. Mutta minä en ala ostamaan tänne mäkkiruokaa ja anna jättää läksyt tekemättä. Käyn kyllä lasten kanssa leikkipuistoissa, kirjastossa, ystävillä kylässä, kesäisin uimassa, kerran kesässä vaikka huvipuistossa.

Ap

Entä keskustelemaan ja kohtelemaan lapsia kunniouttavasti.

Sinä et ilmeisesti ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja muutos siihen on täysin sinun vastuullasi. Tässä ehdotus mistä voit lähteä liikkeelle. Se ei auta mitään, että haukut etää ja pidät kiinni omista säännöistäsi ja näkökylmistasi.

Tämä neuvo toimii moneen asiaan ihmisten välillä. Vain itseään voi muuttaa.

Keskustelen lapsieni kanssa paljon ja kunnioittavasti. Minusta kunnioitus ei ole sitä että en aseta lapsilleni koskaan rajoja ja toteutan heidän kaikki toiveensa koska isäkin tekee niin. Enkä lapsille ikinä hauku isää.

Nyt keskustellaan asiasta niin ettei lapset näitä ajtuksiani tiedä tai kuule. Kerron tässä miltä minusta tuntuu ja että miten minä saisin voimia kestää sen että olen tällä hetkellä lasten pahan olon likasanko ja se joka joutuu yksin asiat selvittämään. Lapset esim. tivaa minulta jatkuvasti miksi he ei saa olla enemmän isällä. Vaikka MINÄ en päätä siitä asiasta vaan heidän isänsä. Ja joudun yhä uudestaan ja uudestaan selittämään heille miksi he ei sinne voi mennä useammin ja kestämään heidän pahan olon siitä.

Ap

Sait vinkkejä siihen miten voit muuttaa tilannetta. Se lähtee oman asenteen ja käytöksen muuttamisesta.

Voithan kysyä, ottaisiko isä yksinhuoltajuuden. Silloin sinun ei tarvitsisi olla enää likasankona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etän kasvatukseen et tosiaan voi puuttua, jos se ei mitään lasun arvoista siellä tee. Mutta oma suhde lapsiisi on sinun käsissäsi, ja siihen voit hakea apua. Koulun kautta ainakin kuraattori, joissain paikoissa toimii myös erilaisia lasten mielenterveyteen suuntautuneita terkkareita (täällä se oli aiemmin merkkari), tai sitten ihan muuta kautta perheneuvolaan tai vastaavaan. Kunnasta voi löytyä myös ihan erityisesti eroperheiden lapsille tarkoitettua ohjausta. Ei siis tarvitse ajatella, että sinun kasvatuksessasi olisi vikaa, vaikka näistä tai muualta apua hakisikin. Et varmastikaan halua lapsille ihan suoraan haukkua niiden isää ja sen kasvatusta, joten ulkopuolinen henkilö on juuri oikea käymään lasten kanssa läpi sitä, miksi isä toimii yhdellä tavalla ja miksi äidin luona kuitenkin toimitaan toisin. En usko, etteikö sinun sinunkin arkeesi kuuluisi niitä kivoja juttuja, mutta lapset ovat nyt asennoituneet katsomaan tätä kahden vanhemman välisenä kilpailuna, eivätkä ehkä edes halua nähdä sinun osuudessaan mitään kivaa. He saattavat myös ajatella, että isä on siinä häviöllä ja siksi puolustavat häntä ylistämällä.

Jos saat hankittua teille jonkun avun tai ohjauksen tms., sitä kautta voidaan kutsua myös isä joko yhteiseen tai omaan tapaamiseensa. Jos asia markkinoidaan hänelle niin, että nimenomaan lapsilla on pulmia kahden kodin välillä, eikä siis niin, että hän olisi se ongelma, hän saattaisi jopa tulla tähän mukaan. Asiahan voikin olla juuri niin, että lapset tässä tarvitsevat sitä tukea omaan kasvuunsa kaksien sääntöjen ja tapojen välillä, ja siihen he saavat apua, tai sitten voi käydä jopa niin, että isä huomaa oman toimintansa lapsille vahingolliseksi ja muuttaa siinä jotain. Ei välttämättä niitä omia sääntöjään (tai säännöttömyyksiään) mutta mahdollisesti vaikka asennettaan siihen, miten puhuu lapsille esim sinusta ja sinun kodin säännöistä.

Joo, voi olla toiveajattelua, mutta kannattaa silti kokeilla. Tässä on kuitenkin pitkä matka lasten aikuisuuteen, ja jos nyt teillä vuorovaikutus horjuu, sen korjaaminen teinivuosina on vielä työläämpää.

Minulla on aika perheneuvolaan ensi kuussa. Kuraattorilla isompi lapsi kävi kaksi kertaa juttelemassa, mutta ilmeisesti kuraattorilla ei ollut resursseja enempään koska tapaamiset loppui, vaikka lapsi kävi siellä mielellään ja ilmeisesti saikin juteltua juuri meidän vanhempien erosta.

Ap

KUraattorien aika kouluilla on tosi tiukassa ja usein kuraattori joutuu nappaamaan lennosta jonkun akuutin asiakkaan. Laita viestiä sille, että toivot tapaamisten jatkuvan, niin se tietää raivata kalenterissaan aikaa lapsellesi. Joskus lapset itse ovat vähän epäselviä sen suhteen, että haluavatko käydä kuraattorilla vai eivät. Sinne kun ei aikuiset voi pakottaa, mutta eivät kyllä estääkään menemästä. Joskus lapset vaan hämillään sanovat että entiiäihassama, vaikka oikeasti toivoisivatkin lisää tapaamisia.

Mutta hyvä että olet varannut jo ajan teille. Älä anna tuon yhden lannistaa noilla ”et siis aio muuttaa mitään” -puheillaan. Selvästikin haluat muutosta ja olet valmis sen eteen tekemäänkin jotain. Ei se sitä tarkoita että mistä tahansa omista periaatteista pitää heti tinkiä.

Vierailija kirjoitti:

Voithan kysyä, ottaisiko isä yksinhuoltajuuden. Silloin sinun ei tarvitsisi olla enää likasankona.

Ei hän ota. Hän ei ota edes puolta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös ajatella, onko niissä etän säännöissä oikesti jotain vikaa, vai onko ne vaan erilaiset, mitä sinä miellät oikeiksi säännöiksi. Yhtä hyvin etä voi joustaa säännöissä, koska mieltää, että sun säännöt on hänen näkökulmastaan liian tiukat. Jos lapset on viikkoja kerrallaan etällä, niin onhan hänenkin hoidettava niitä arjen asioita. Ei se voi siellä olla pelkkää juhlaa vaan koko aikaa. Ehkä lapset vähän liioittelevat, koska huomaavat, että se osuu sulle arkaan paikkaan.

Ei ole siellä viikkoja kerrallaan. Vaan voivat käydä siellä pätkissä vaikka kolme kertaa viikossa ja silloin isän koti on kuin huvikumpu konsanaan.

Enkä nyt kysy miten MINÄ voisin muuttaa isän kodin sääntöjä, siihen ei riitä mikään mahti maailmassa. Vaan miten jaksan käsitellä tätä asiaa lasten kanssa minun päässäni missä kaikki aina purkautuu.

Ap

Outoa käydä kolme kertaa viikossa etällä. Miettikää selkeämmät tapaamiset. Toi rasittaa ihan kaikkia.

Sanoisin lapsille että siellä on omat säännöt ja iskä haluaa tehdä arjesta juhlaa kun näkee teitä harvoin. Hampurilaiset ei ole arkiruokaa. Muukin ruoka on hyvää kun sen tekee kunnolla. Tehkää yhdessä lempiruokalista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös ajatella, onko niissä etän säännöissä oikesti jotain vikaa, vai onko ne vaan erilaiset, mitä sinä miellät oikeiksi säännöiksi. Yhtä hyvin etä voi joustaa säännöissä, koska mieltää, että sun säännöt on hänen näkökulmastaan liian tiukat. Jos lapset on viikkoja kerrallaan etällä, niin onhan hänenkin hoidettava niitä arjen asioita. Ei se voi siellä olla pelkkää juhlaa vaan koko aikaa. Ehkä lapset vähän liioittelevat, koska huomaavat, että se osuu sulle arkaan paikkaan.

Ei ole siellä viikkoja kerrallaan. Vaan voivat käydä siellä pätkissä vaikka kolme kertaa viikossa ja silloin isän koti on kuin huvikumpu konsanaan.

Enkä nyt kysy miten MINÄ voisin muuttaa isän kodin sääntöjä, siihen ei riitä mikään mahti maailmassa. Vaan miten jaksan käsitellä tätä asiaa lasten kanssa minun päässäni missä kaikki aina purkautuu.

Ap

Outoa käydä kolme kertaa viikossa etällä. Miettikää selkeämmät tapaamiset. Toi rasittaa ihan kaikkia.

Ei ole minun halusta kiinni nämä. Ne on ne mitä etä ottaa tai ei ollenkaan.

Ap

Olisi hyvä, jos tapaamiset olisi sovittu selkeästi eikä sinun tarvisisi olla koko aikaa vastuussa arjesta vaan vastuu jakautuisi molemmille vanhemmille.

Kuulostaa, että sun luona on paljon ruutuaikaa ja vähän sitten muuta mielenkiintoista tekemistä. Kerran kesässä huvipuistoon ja muuten kirjastoon kuulostaa ankealta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös ajatella, onko niissä etän säännöissä oikesti jotain vikaa, vai onko ne vaan erilaiset, mitä sinä miellät oikeiksi säännöiksi. Yhtä hyvin etä voi joustaa säännöissä, koska mieltää, että sun säännöt on hänen näkökulmastaan liian tiukat. Jos lapset on viikkoja kerrallaan etällä, niin onhan hänenkin hoidettava niitä arjen asioita. Ei se voi siellä olla pelkkää juhlaa vaan koko aikaa. Ehkä lapset vähän liioittelevat, koska huomaavat, että se osuu sulle arkaan paikkaan.

Ei ole siellä viikkoja kerrallaan. Vaan voivat käydä siellä pätkissä vaikka kolme kertaa viikossa ja silloin isän koti on kuin huvikumpu konsanaan.

Enkä nyt kysy miten MINÄ voisin muuttaa isän kodin sääntöjä, siihen ei riitä mikään mahti maailmassa. Vaan miten jaksan käsitellä tätä asiaa lasten kanssa minun päässäni missä kaikki aina purkautuu.

Ap

Outoa käydä kolme kertaa viikossa etällä. Miettikää selkeämmät tapaamiset. Toi rasittaa ihan kaikkia.

Ei ole minun halusta kiinni nämä. Ne on ne mitä etä ottaa tai ei ollenkaan.

Ap

Mun mielestä yksi teidän ongelmanne on se, että ei ole sovittuna säännöllisiä tapaamisia. Ja jos etä pitää valtaa tuollaisilla uhkauksilla, niin älä sorru siihen. Jos etä ei suostu säännöllisiin tapaamisiin, niin hänenhän se tappio on.