Miksi Jeesus sanoi "joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin"

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan siellä näinkin:  veli tai sisar eivät ole orjuutetut.

Huonossa liitossa ei täydy kenenkään olla.

Lain kirjaimen täyttämistä se vain on, jos muodollisesti on täydellinen.  Jos sydämessään kuitenkin on katkera.  Jeesus tarkoitti, joka kykenee olemaan uskollinen, se on Jumalan lahjaa.

Huorin tekeminen oli lupauksen rikkomista.

Kuka pahemmin rikkoo Jumalan käskyjä kuin pakkoavioliitossa pysyvä?

Tuo on omaa tulkintaasi, koska haluat oikeuttaa huorinteon, mutta Raamattu on kanssasi eri mieltä.

Ei ole uskollisuus Jumalan antamaa lahjaa, vaan oma päätös olla tekemättä huorin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuoliseen ihmiseen kohdistuva rakkaus on valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Niin, kiusaaja kyllä yrittää parhaansa, jotta ihmiset lankeaisivat huoruuteen, mutta sitä pitää paeta, kuten Joosef teki Potifarin vaimon alkaessa liehittelemään häntä.

En tiedä tuota tapahtumaa mutta eikö Daavis iskenyt jonkun naisen?

Kyllä, ja aika törkeästi vieläpä. Mutta kun profeetta Natan häntä tästä nuhteli, Daavid sentään ymmärsi tehneensä väärin ja katui ankarasti.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on jäänyt leskeksi vaikka 3 kertaa..niin onko sillä haaremi taivaassa?

Ei, taivaassa ei mennä naimisiin, eikä siellä ole miestä eikä naista, vaan kaikki ovat yhtä Kristuksessa.

Eikä tällä ole sitten enää mitään tekemistä seksin kanssa, koska taivaassa on paljon ihanampia asioita, kuin seksi, joka on lihallista ja jää maan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on jäänyt leskeksi vaikka 3 kertaa..niin onko sillä haaremi taivaassa?

Ei ole. Itse asiassa Raamatun mukaan Jeesukselta kysyttiin juuri tuota asiaa (tai tarkemmin ottaen kyseessä oli nainen, jolla oli ollut seitsemän miestä), ja näin hän vastasi: "Ei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa." Eli seksiä ei ole taivaassa odotettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Ei tietenkään elää väkivaltaisen aviopuolison kanssa, mutta jos eroaa, ei pitäisi mennä enää naimisiin. Raamatun mukaan vain leskien on oikeasti lupa mennä uudestaan naimisiin.

Mutta monet uskovatkaan eivät toimi Raamatun mukaan ja saavat siitä aikanaan vastata Jumalan edessä.

..eli jos on eronnut ja löytää uuden kumppanin niin onko sitten parempi elää avoliitossa ”koska eronnut ei-saatavana mennä uudestaan naimisiin...”

Ihan sama oletko juridisesti avo- vai avioliitossa. Jos "eronnut" ja hänen uusi kumppaninsa harrastavat seksiä niin se on huorintekemistä. 

Kirjoitan sanan eronnut lainausmerkkeihin, sillä kristillisen käsityksen mukaan avioliitto on erottamaton. Vaikka asuisit erossa puolisostasi ettekä edes pitäisi yhteyttä, olette kuitenkin avioliitossa.

Vierailija kirjoitti:

Ajatus on se, että Jumalan laki ja Jumalalle tehdyt lupaukset ovat tärkeämpiä kuin omat mielihalut.

Minäkin ihmettelen, että miksi luvataan kirkossa vaikka mitä ja tehdään sitten toisin? Lähinnä sitä mitä luvataan pidetään vitsinä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: Olen uskova ja avioliitossa. Mieheni on ollut uskoton jo vuosia. Hänellä on saman naisen kanssa kaksi au-lasta. Nyt mitä ilmeisimmin edessä on avioero.

Olen ollut hyljätty aviovaimo jo kahdeksan vuotta. Olen tutkinut Raamattua ja tehnyt omia tulkintojani. Onko näin, että avioeron jälkeen minun on elettävä loppuikäni yksin, ts. Raamatun valossa teen huorin, jos menen uudelleen naimisiin. Kipeä kysymys. Haluan elää Jumalan tahdossa.

Lutherin tulkinnan mukaan sinä olet syytön tilanteeseen, ja voit avioitua uudelleen. ”Jos se, joka ei usko, eroaa, on veli tai sisar vapaa. Rauhaan Jumala on teidät kutsunut.”

Ja vaikka miehesi ei paperilla ole halunnut erota, on hän oikeasti eronnut pettämällä sinua. Sinä olet vapaa tekemään niinkuin sinusta oikealta näyttää.

Tällaista lupaa Luther ei voi antaa ylitse Jumalan Sanan - liekö muutenkin omaa keksintöäsi, en ole tuollaista tulkintaa kuullutkaan??

En ole tuo jolta kysyt. Enkä tiedä, mitä Luther on sanonut. Minulle riittää, että Paavali sanoo 1. korittilaiskirjeessä seka-avioliitoista saman: "jos se puoliso, joka ei usko, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko."

Puoliso on kysyjän tapauksessa jo rikkonut avioliiton uskottomuudellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vähän aloituksessa mietityttää se, miksi juuri ja nimenomaan vain haureus on syy päättää avioliitto.

No kun avioliitossa olennaista on se sukupuolisuhde. Ja idea on, että seksiä harrastetaan tasan ja vain yhden ihmisen kanssa. Siksi juuri ja nimenomaan haureus päättää avioliiton.

Avioliitto on aina ja kaikkialla, siis muuallakin kuin kristillisessä maailmassa, tarkoittanut sitä, että yhteisö tietää että noilla keskenään avioituneilla on lupa harrastaa seksiä keskenään ja älkää muut menkö siihen väliin. Se on ollut tapa säädellä sitä, keillä on seksiä keskenään. Ja sillä asialla taas on väliä mm. lasten elatuksen, perimisen ym. asioiden kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Tänä päivänäkin jehovan todistajille ainoa hyväksyttävä syy avioeroon on uskottomuus. Väkivaltaa tulee vaan sietää ja rukoilla.

tuollaisesa tapauksessa voi toki ottaa asumuseron, ei tarvi jäädä hakattavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä Raamattu olekaan mikään tavallinen kirja - se on Jumalan ihmeellinen Sana

Jumalan ihmeellinen Sana on Kristus. Se Sana, joka tuli lihaksi, ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä. 

Ei todellakaan Raamattu, jolla tietysti on oma arvonsa silläkin.

Aikamoista harhaoppia selostat.

Raamattu on ja pysyy Jumalan Sanana ja Jeesus itse on Sana Joh 1:1.

Kristus ei ole Raamattu ja Raamattu ei ole Kristus.

Se, että Johanneksen evankeliumin alussa mainittu Sana tulkitaan Raamatuksi on protestanttien harhaoppia.

Kokeile lukea Juhanneksen evankeliumin 1. luku niin, että korvaan sanan Sana aina sanalla Raamattu, niin huomaat. 

Raamattu tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuoliseen ihmiseen kohdistuva rakkaus on valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Niin, kiusaaja kyllä yrittää parhaansa, jotta ihmiset lankeaisivat huoruuteen, mutta sitä pitää paeta, kuten Joosef teki Potifarin vaimon alkaessa liehittelemään häntä.

Joosef teki oikein. Kuningas Daavid puolestaan r.yssi seksihommansa kaikin tavoin. Otti vaimoikseen tai jalkavaimoikseen kaikki jotka miellyttivät, ja maksoi hirveän hinnan siitä (lempipoika Absalom kapinoi ja kuoli taistelussa isänsä joukkoja vastaan, toinen poika rais.ka.si puolisisarensa ja joutui toisen veljen tap.pamaksi. Ja niin edelleen.

Silti Daavid aina katui ja kääntyi Jumalan puoleen, ja päätyi sellaiseksi Jumalan armon monumentiksi, johon itseään Kristusta verrataan.

Älä siis menetä toivoasi jos avioliittosi meni metsään. Jeesus pelastaa vain syntisiä ja huonoja ihmisiä. Hyvät ihmiset eivät sellaisella Vapahtajalla mitään teekään...

Sanoit kyllä tuossa hyvin. 

Jeesus sanookin Matt 9: 12 .. "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Ja 9:13. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan siellä näinkin:  veli tai sisar eivät ole orjuutetut.

Huonossa liitossa ei täydy kenenkään olla.

Lain kirjaimen täyttämistä se vain on, jos muodollisesti on täydellinen.  Jos sydämessään kuitenkin on katkera.  Jeesus tarkoitti, joka kykenee olemaan uskollinen, se on Jumalan lahjaa.

Huorin tekeminen oli lupauksen rikkomista.

Kuka pahemmin rikkoo Jumalan käskyjä kuin pakkoavioliitossa pysyvä?

Tuo "veli ja sisar eivät ole orjuutetut" sanotaan kohdassa, joka käsittelee tilannetta joissa veli tai sisar on kääntynyt kristinuskoon mutta hänen puolisonsa ei, ja tämä puoliso haluaa ottaa eron. Ei mitä tahansa huonoa liittoa.

Raamatussa ymmärretään, että avioliitot eivät aina ole täydellisiä, ja että puolison miellyttämisen eteen on nähtävä vaivaa, paljonkin. Ei mitään yltiöauvoisaa romanttista kuvitelmaa avioelämästä maalailla.

Yhtä kaikki, kun liittoon on ruvettava, siinä kuuluu pysyä. Pysymällä avioliitossasi et riko mitään käskyä. Jos liitto on huono, siihen löytyy usein aihetta kummastakin osapuolesta. 

Sydämesi katkeruus ei oikeuta eroa. Niinhän Jeesuskin sanoi, kovasydämisyytenne takia Mooses antoi luvan eroon, mutta että alun perin ei ollut niin, vaan avioliitto on tarkoitettu kestämään.

Bilogisessa mielessä juutalaiset parin tuhannen vuoden takaa eivät poikkea meistä nykyeläjistä käytännössä mitenkään.

Toki yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti he poikkesivat. (Tässä kontekstissa Jeesuksen nimiin skriivattuja ajatuksia kannattaa pohdiskella.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä Raamattu olekaan mikään tavallinen kirja - se on Jumalan ihmeellinen Sana

Jumalan ihmeellinen Sana on Kristus. Se Sana, joka tuli lihaksi, ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä. 

Ei todellakaan Raamattu, jolla tietysti on oma arvonsa silläkin.

Aikamoista harhaoppia selostat.

Raamattu on ja pysyy Jumalan Sanana ja Jeesus itse on Sana Joh 1:1.

Kristus ei ole Raamattu ja Raamattu ei ole Kristus.

Se, että Johanneksen evankeliumin alussa mainittu Sana tulkitaan Raamatuksi on protestanttien harhaoppia.

Kokeile lukea Juhanneksen evankeliumin 1. luku niin, että korvaan sanan Sana aina sanalla Raamattu, niin huomaat. 

Raamattu tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.

En tiedä, mitä uskontokuntaa sinä edustat -  oletko lie room.katolilainen, vai mikä.

Mutta kuten Raamattu sanoo: Pysyn sinä siinä opissa, jonka olet saanut ja niinpä protestanttina minä uskon Jeesuksen olevan Elämän Sana Persoonana = Raamattu kirjoitettuna.

Enkä myöskään ala riitelemään kanssasi, joka on sekin Raamatun mukaista - pidä sinä mielipiteesi ja minä oppini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset ohjenuorat suojelevat perheitä ja koko yhteiskuntaa.

Uskovainen ihminen ei eroa siksi, että rakastuu toiseen.

Vain epäuskoinen voi tehdä niin, ja sellainen teko onkin epäuskon osoitus.

Minä en ota tosissaan yhtäkään toiseen rakastumisen vuoksi eronnutta hellaria tai muuta vastaavaa.

Naurettavia ihmisiä. Jos on uskovainen, niin olisi sitten kans.

Tiedänpä hellarin joka jätti vaimonsa kun rakastui toiseen. Puhujana ollut joskus kotiseurakunnassaan eron jälkeenkin. 

Hänen uskoaan minä en arvioi. Jumala on pätevämpi siihen.

Näitä HELLareita on enemmänkin - useimmat hellareista muutenkin harhaoppisia äärikarismaattisaattisia kaatuilevia nauruherätysläisiä, joille oikein mikään ei ole syntiä. 

Joukossa on kuitenkin myös vanhurskaita, joten kaikkia helluntai srk:taankaan * ei sovi tuomita harhaoppisiksi. 

Kuuluvia.

Mitäs täällä oikein jeesustellaan!

Zincciz

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuoliseen ihmiseen kohdistuva rakkaus on valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Niin, kiusaaja kyllä yrittää parhaansa, jotta ihmiset lankeaisivat huoruuteen, mutta sitä pitää paeta, kuten Joosef teki Potifarin vaimon alkaessa liehittelemään häntä.

Joosef teki oikein. Kuningas Daavid puolestaan r.yssi seksihommansa kaikin tavoin. Otti vaimoikseen tai jalkavaimoikseen kaikki jotka miellyttivät, ja maksoi hirveän hinnan siitä (lempipoika Absalom kapinoi ja kuoli taistelussa isänsä joukkoja vastaan, toinen poika rais.ka.si puolisisarensa ja joutui toisen veljen tap.pamaksi. Ja niin edelleen.

Silti Daavid aina katui ja kääntyi Jumalan puoleen, ja päätyi sellaiseksi Jumalan armon monumentiksi, johon itseään Kristusta verrataan.

Älä siis menetä toivoasi jos avioliittosi meni metsään. Jeesus pelastaa vain syntisiä ja huonoja ihmisiä. Hyvät ihmiset eivät sellaisella Vapahtajalla mitään teekään...

Jos Michaella sarjakuristajka Pentikäinen kääntyy kristityksi..pääseekö hän taivaaseen?

Kyllä pääsisi, jos oikeasti antaisi elämänsä Jeesukselle.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs täällä oikein jeesustellaan!

Zincciz

Emme kaipaa pilkkaa, kiitos - meillä on täällä hyvät keskustelut menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesuksen tarkoituksena oli todennäköisesti suojella naista. Jeesuksen aikoihin oli eräs tunnettu uskonnollinen johtaja, jonka mukaan riittävä syy miehelle avioeroon oli esim. se, että vaimo oli polttanut ruoan liedellä tai laittamalla siihen liikaa suolaa. Hylätyn vaimon asema olu taas siihen aikaan surkea.

Linkki tähän.

Googlaa "rabbi Hillel avioero".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuoliseen ihmiseen kohdistuva rakkaus on valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Niin, kiusaaja kyllä yrittää parhaansa, jotta ihmiset lankeaisivat huoruuteen, mutta sitä pitää paeta, kuten Joosef teki Potifarin vaimon alkaessa liehittelemään häntä.

En tiedä tuota tapahtumaa mutta eikö Daavis iskenyt jonkun naisen?

Kyllä, ja aika törkeästi vieläpä. Mutta kun profeetta Natan häntä tästä nuhteli, Daavid sentään ymmärsi tehneensä väärin ja katui ankarasti.

Niin ja lapsikin kuoli -  synnillä on aina seurauksensa, tavalla tai toisella.