Miksi Jeesus sanoi "joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipa tavoitteena on ollut siihen maailman aikaan vain suojella naisia siltä, että heitä hylättäisiin ilman toimeentuloa vain siksi, että nuorempi versio kiinnostaisi.

Kuka pakottaa nuoremman version alkamaan vanhan perheellisen miehen kanssa?

Haloo, naisilla on vastuu käytöksestään

Näin nykyään.

Tuo aika saattoi kuitenkin olla vähän muuta. Isät pystyivät naittamaan tyttäriään. Juutalaisen miehen oli helppo hankkia ero vaimostaan, jos halusi, eli jättää tämä puille paljaille. Eli joo, vastauksena kysymykseesi, isä ehkä pakotti. 

Muutenkin systeemi oli samantapainen kuin nykyään Lähi-Idässä, eli sukupuolet eivät sillä lailla vapaasti seurustelleen keskenään kuin meillä nykyään.

Raamattu on ikuinen ja voimassa tänäänkin ja koskee myös SINUA ja MINUA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Tuossahan ei kielletä eroamasta, vaan eron jälkeen uudelleen avioituminen.

Paavali antaa kristityille tarkempia ohjeita: Puolisosta saa muuttaa erilleen jos ei saman katon alla pysty asumaan, mutta pitää yrittää sopia. Ja uudelleen avioituminen puolison elinaikana on kielletty sekä mieheltä että vaimolta. Isot kirkkokunnat edelleen noudattavat tätä.

Eli parempi kärvistellä rakkauden tunteissaan vaikka vuosikaudet?

Kyllä.

Onko se hyvää elämää?

Jos päätät että se on.

Ainakaan se ei ole hyvää elämää, että juokset halujesi perässä ja toteutat jokaisen. Oli kohteena sitten ruoka, viina, shoppailu tai toinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en voi tota sovittaa itseeni. Ihan järkeviä ajatuksia jesseltä.

Miten tuon siis koet?

Ap

Eli minuun sana ei sovellu. Mutta johonkin toiseen voi soveltua tämäkin.

Mistä minä tiedän soveltuuko se minuun?

Ap

Sinähän sen parhaiten tiedät. Kukaan ei tunne sua niin kuin sä.

Jumala?

Ap

Jeesus on sun reittisi jumalan tykö. Selkeästi tässä sun pit5ää käyttää omaa järkeä, ei jesse sitä koskaan kieltänyt vaikka jotkut liikkeet niin väittävätkin.

Mitä se (ensimmäinen lause) tarkoittaa? Yritän seurata hänen ohjeistusta.

Ap

Siis sä et keskustele jumalan kanssa, sä keskustelet jeesuksen kanssa. Jeesus sanoi tämä pätee niihin jotka voi sen sovittaa itseensä.

Kristitty uskoo kolminaisuusoppiin, jonka mukaan Jeesus on yksi Jumalan kolmesta perstoonasta. Ei ole erikseen Jumalaa ja Jeesusta. Kun keskustelee Jeesuksen kanssa, keskustelee Jumalan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Tuossahan ei kielletä eroamasta, vaan eron jälkeen uudelleen avioituminen.

Paavali antaa kristityille tarkempia ohjeita: Puolisosta saa muuttaa erilleen jos ei saman katon alla pysty asumaan, mutta pitää yrittää sopia. Ja uudelleen avioituminen puolison elinaikana on kielletty sekä mieheltä että vaimolta. Isot kirkkokunnat edelleen noudattavat tätä.

Eli parempi kärvistellä rakkauden tunteissaan vaikka vuosikaudet?

Kyllä.

Onko se hyvää elämää?

Jos päätät että se on.

Ainakaan se ei ole hyvää elämää, että juokset halujesi perässä ja toteutat jokaisen. Oli kohteena sitten ruoka, viina, shoppailu tai toinen ihminen.

No harva varmaan noin elää, eikä niitä ihmisiäkään tule välttämättä montaa vastaan, jotka kolahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en voi tota sovittaa itseeni. Ihan järkeviä ajatuksia jesseltä.

Miten tuon siis koet?

Ap

Eli minuun sana ei sovellu. Mutta johonkin toiseen voi soveltua tämäkin.

Mistä minä tiedän soveltuuko se minuun?

Ap

Sinähän sen parhaiten tiedät. Kukaan ei tunne sua niin kuin sä.

Jumala?

Ap

Jeesus on sun reittisi jumalan tykö. Selkeästi tässä sun pit5ää käyttää omaa järkeä, ei jesse sitä koskaan kieltänyt vaikka jotkut liikkeet niin väittävätkin.

Mitä se (ensimmäinen lause) tarkoittaa? Yritän seurata hänen ohjeistusta.

Ap

Siis sä et keskustele jumalan kanssa, sä keskustelet jeesuksen kanssa. Jeesus sanoi tämä pätee niihin jotka voi sen sovittaa itseensä.

Mikä ero sillä on? Jeesus sanoo olevansa yhtä Isän kanssa.

Ap

Eiköhän olekin. Mutta ei pidä dissata jeesuksen sanoja sillä että mitä jumala sanoisi. Jos Jeesus sanoo että tämä soveltuu niille jotka kokevat sen soveltuvaksi niin näin se on, eikä ole mitään korkeempaa oikeutta johon voit valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikä Raamattu olekaan mikään tavallinen kirja - se on Jumalan ihmeellinen Sana

Jumalan ihmeellinen Sana on Kristus. Se Sana, joka tuli lihaksi, ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä. 

Ei todellakaan Raamattu, jolla tietysti on oma arvonsa silläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Rakkaus on siis sinunkin mielestäsi vain joku tunnetila, joka aina kestää yleensä max pari vuotta??

Jos tämä maailma menisi tunteiden mukaan, ei monikaan olisi enää naimisissa ja ne ovatkin eronneet, jotka ovat himojensa mukaan juosseet vieraiden sänkyihin -  mutta se on huoruutta ja monet ovat katuneet myöhemmin tekojaan, mutta se on myöhäistä, kun kaikki on jo särkynyt ja perheet hajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Rakkaus on siis sinunkin mielestäsi vain joku tunnetila, joka aina kestää yleensä max pari vuotta??

Jos tämä maailma menisi tunteiden mukaan, ei monikaan olisi enää naimisissa ja ne ovatkin eronneet, jotka ovat himojensa mukaan juosseet vieraiden sänkyihin -  mutta se on huoruutta ja monet ovat katuneet myöhemmin tekojaan, mutta se on myöhäistä, kun kaikki on jo särkynyt ja perheet hajalla.

Mitä jos ihminen on avioitunut muusta syystä kuin rakkaudesta ja sen jälkeen tulee oikea rakkaus?

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Ei tietenkään elää väkivaltaisen aviopuolison kanssa, mutta jos eroaa, ei pitäisi mennä enää naimisiin. Raamatun mukaan vain leskien on oikeasti lupa mennä uudestaan naimisiin.

Mutta monet uskovatkaan eivät toimi Raamatun mukaan ja saavat siitä aikanaan vastata Jumalan edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Rakkaus on siis sinunkin mielestäsi vain joku tunnetila, joka aina kestää yleensä max pari vuotta??

Jos tämä maailma menisi tunteiden mukaan, ei monikaan olisi enää naimisissa ja ne ovatkin eronneet, jotka ovat himojensa mukaan juosseet vieraiden sänkyihin -  mutta se on huoruutta ja monet ovat katuneet myöhemmin tekojaan, mutta se on myöhäistä, kun kaikki on jo särkynyt ja perheet hajalla.

Mitä jos ihminen on avioitunut muusta syystä kuin rakkaudesta ja sen jälkeen tulee oikea rakkaus?

Jokainen joka tapauksessa tekee, kuten haluaa, mutta vastaa siitä kanssa Jumalan edessä.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Tuohon aikaan???

Aloituksen kysymykseen = koska jumala on rakastava psykopaatti.

Perustelen argumenttini alla olevalla videolla:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan kai kuului kestää pahaakin perheväkivaltaa. Ei ole riittävä peruste eroon.

Tuossahan ei kielletä eroamasta, vaan eron jälkeen uudelleen avioituminen.

Paavali antaa kristityille tarkempia ohjeita: Puolisosta saa muuttaa erilleen jos ei saman katon alla pysty asumaan, mutta pitää yrittää sopia. Ja uudelleen avioituminen puolison elinaikana on kielletty sekä mieheltä että vaimolta. Isot kirkkokunnat edelleen noudattavat tätä.

Eli parempi kärvistellä rakkauden tunteissaan vaikka vuosikaudet?

Olen kärvistellyt montakin kertaa, mutta aina ne on meneet ohi, ja jos ei mene - täytyy lähteä toiselle paikkakunnalle. Näin olen itse tehnyt joka kerta.

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuoliseen ihmiseen kohdistuva rakkaus on valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Niin, kiusaaja kyllä yrittää parhaansa, jotta ihmiset lankeaisivat huoruuteen, mutta sitä pitää paeta, kuten Joosef teki Potifarin vaimon alkaessa liehittelemään häntä.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitus oli estää sukupuolitautien leviäminen, nykyään on antibiootit.

Ei pidä paikkaansa - yrität tällä tavoin saada huoruuden hyväksytyksi nykyaikana, mutta 6. käsky sanoo: "Älä tee huorin".

Jeesuksen aikana lapsia putkahteli joka vuosi. Jos ei olisi alaikäisiä lapsia niin jeesus varmaan sanoisi go for it milf.

No tajunnetko että Jeesuksen suuhun laitetut sanat ovat vuosituhansien kuluessa kertynyttä perusfilosofiaa ja psykologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en voi tota sovittaa itseeni. Ihan järkeviä ajatuksia jesseltä.

Miten tuon siis koet?

Ap

Eli minuun sana ei sovellu. Mutta johonkin toiseen voi soveltua tämäkin.

Mistä minä tiedän soveltuuko se minuun?

Ap

Sinähän sen parhaiten tiedät. Kukaan ei tunne sua niin kuin sä.

Jumala?

Ap

Jeesus on sun reittisi jumalan tykö. Selkeästi tässä sun pitää käyttää omaa järkeä, ei jesse sitä koskaan kieltänyt vaikka jotkut liikkeet niin väittävätkin.

Mitä se (ensimmäinen lause) tarkoittaa? Yritän seurata hänen ohjeistusta.

Ap

Älä siitä välitä, nämä "jesseläiset" eivät ole uskovia, vaan puhuvat mutu-tuntumaa.

On siinä Jeesus-nimessä vaan sellainen voima, ettei se väänny jumalattomien suussa, vaan käyttävät "jesseä" ja jumalaa pienellä alkukirjaimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuoliseen ihmiseen kohdistuva rakkaus on valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos rakastuukin toiseen?

No sitten odotellaan että se tunne menee ohi. Ei sen mukaan tarvitse ruveta toimimaan.

Kaikkea haluamaansa ei aina saa, ei myöskään kaikkia rakkauden kohteitaan. Tai vaikka olisi mahdollista saada, usein on parempi pidättäytyä. Niin tässäkin tapauksessa.

Jos omia rakastumisiani ajattelen, niin aika älyttömiä ne ovat olleet. Sellaisia, että muutaman vuoden päästä olen ihmetellyt, mitä niin erikoista siinäkin tyypissä olin näkevinäni. Tuntuu, että olen typerästi projisoinut toiseen omia toiveitani, enkä ole sokeuttani nähnyt sitä toista ihmistä omana itsenään ollenkaan. Ei silti, varmasti olisin pystynyt parisuhteeseen jokaisen rakastumisen kohteen kanssa, mutta en usko että ne suhteet pidemmän päälle sen ihmeellisempiä olisivat olleet kuin nykyisenikään.

Eli kielletään onni itseltä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.

Siis tätä olen myös pohtinut, uskon kyllä taivaaseen mutta jos "taivaspaikkaa suojellakseen" ei uskallakaan... rakastaa?

Ap

Niin, kiusaaja kyllä yrittää parhaansa, jotta ihmiset lankeaisivat huoruuteen, mutta sitä pitää paeta, kuten Joosef teki Potifarin vaimon alkaessa liehittelemään häntä.

En tiedä tuota tapahtumaa mutta eikö Daavis iskenyt jonkun naisen?

Onko huorintekoa perusteltu, miksi se olisi väärin? En ole kuullut järkeviä perusteita.