Miksi köyhät ei koskaan kuuntele varakkaiden neuvoja?

Tupakoiminen on turhaa ja se maksaa usemman tuhat euroa vuodessa. Se on ihan kiistaton fakta. Samoin kuin se, että miten vähemmän on koulutusta, sen todennäköisemmin polttaa. Ja mitä vähemmän on koulutusta, sitä vähemmän on rahaa käytettävissä. Ja mitä vähemmän on rahaa käytettävissä, sitä typerämpää on pistää rahaa tupakkaan (ja sitten valittaa, että ei oo massii yhyyy). 

Se laskuus, saamattomuus, laiskuus, saamattomuus, laiskuus, saamattomuus...

Minulla on vinkki köyhille: ota velkaa jos haluat ja käytä rahasi kuten hyvältä tuntuu: sinä et ole vastuussa varakkaiden tunteista!

Ja seuravaksi vastaan sille "varakkaalle" joka tulee sönköttämään siitä, ettei _hänen_ taskuilleen tarvitse sitten kyllä loiseläjien tulla kaivelemaan- ja tämä mielipide heille sallittaakoon- kunhan tiedostat, että voit myös aivan itse siivota roskasi, hoitaa muksusi ja sairaat sukulaisesi, sekä hakea itse postisi- varakkaiden palvelu ei ole kenenkään velvollisuus- eivätkä palvelut sen enempää varakkaiden oikeus.

Järkyttäviä näiden omaisuutensa (ja miksei sen puutteenkin)kautta itsensä identifioivat ylevät jästipäät.

Mielipiteesi on aivan yhtä syvältä kuin vihanneksen, eikä se anna mitään "lisäarvoa" kenellekään. Jos kovin kiinnostaa, niin ainahan voi availla sitä rönsyilevää kukkaroansa tarvitseville pätemisen sijasta- tai jos haluaa oikein pahoittaa mielensä.

Tekisitte itsekin niillä rahoillanne "jotain kivaa" niin saisitte sisältöä ja jopa iloa tuohon joutilaisuuteenne ja vähävaraiset edes jonkinlaista rauhaa sokealta arvokyttäilyltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Köyhä ei edes harkitse omistusasunnon ostamista, koska köyhä tietää, että vaikka hän säästäisi asp-tilille seuraavat 20 vuotta, mikään pankki ei siltikään myöntäisi hänelle asuntolainaa. 50€/kk kahdessakymmenessä vuodessa tekee vain 12 000 € ja se ei kovin kummoiseen asuntoon riitä edes pankin edellyttämäksi omarahoitukseksi. 

Varakkaiden neuvoissa on yleensä se virhe, että he uskovat köyhienkin tulojen nousevan. Näinhän ei käy vaan heidän tulonsa nousevat korkeintaan indeksikorotusten verran. Samaan aikaan vuokrat ja muut hinnat nousevat ja pahimmassa tapauksessa köyhän saamat yhteiskunnan tuet pienenevät saadun korotuksen verran. Tuo mainitsemani 50€ kuuukaudessakin voi olla liikaa, sitäpaitsi mitään asp-tiliä säästöineen ei voi edes olla, jos on toimeentulotukiasiakas. Ne asp-säästöt pitää käyttää ensin vuokraan, laskuihin ja ruokaan ja vasta sen jälkeen on oikeutettu toimeentulotukeen. 

Olen itse varakas, joka tottakai oli myös aikoinaan köyhä opintotuilla elävä opiskelija ja aikoinaan oli äitiyslomilla ja hoitovapailla taloudellisesti tiukkaa. Mun "köyhyysaikani" olivat kuitenkin vain tilapäisiä ja työvuosien sekä työpaikkojen vaihtamisen ansiosta tuloni ovat nousseet aika merkittävästikin siitä, mitä ne olivat ensimmäiseen työpaikkaan mennessäni. Mulla on ystäviä ja kavereita, jotka ovat köyhiä. Jotkut heistä pystyvät tekemään osa-aikatyötä, mutta saavat sen lisäksi myös asumistukea ja välillä toimeentulotukeakin. Yksi on työkyvyttömyyseläkkeellä ja elää sillä summalla, mitä yhteiskunnalta saa. Mulle ei tulisi mieleenikään mennä neuvomaan heitä rahankäytössä, koska heidän köyhyytensä on aivan erilaista mitä oma "köyhyyteni" on aikoinaan ollut. 

Juuri tuo asenne, että köyhyys on ikuista, tekee sen että se köyhä pysyykin köyhänä.

Fiksu ihminen sen sijaan yrittää aina, aina, aina parantaa tilannettaan. Alistuminen ei vaan yksinkertaisesti voi olla vaihtoehto, ei ihmisen elämänsuunnitelma voi olla se etä "elää kituutan pienillä tulonsiirroilla kunnes kuolo korjaa".

Jos on toimeentulotukiasiakas, voi ponnistella sen eteen että pääsee pois toimeentulotuelta. Jos elää työkyvyttömyyseläkkeellä, voi muuttaa edullisemmalle paikkakunnalle tai pyrkiä tekemään hiukan töitä -työkyvyttömyyseläkkeellä saa kyllä käydä töissäkin tulorajat huomioiden. Voi kouluttautua, jopa neliraajahalvaantuneet opiskelee.

Aina voi tehdä jotain. Ihan aina. Tiedän mistä puhun: sairastuin 10 vuotta sitten vakavaan masennukseen ja sain samaan aikaan lopputilin. Työkyvyttömyyseläkkeeni on evätty useampaan otteeseen joten olen joutunut nostamaan työmarkkinatukea vaikken työkykyinen olekaan. Lääkkeet eivät toimi ja psykiatrini sairastelee jatkuvasti joten hoitokin on ollut vähän mitä sattuu.

Olen siis ollut 10 vuotta sairas ja pois työelämästä. Silti teen joka päivä pieniä asioita tilanteeni kohentamiseksi ja pikku hiljaa ne tuottavat myös tulosta. Taloudellinen tilanteeni on merkittävästi parempi kuin vaikkapa vuosi sitten.

Aina voi tehdä jotain. Aina.

Oletko siis varakas? Nuo sun neuvosi ovatkin ihan hyviä, mutta epäilempä suuresti, että olisit varakas. Sun kaltaistesi neuvoja (kuten ekassa kommentissani kirjoitinkin) köyhän onkin ihan järkevää kuunnella eikä jonkun varakkaan ehdotusta asp-tilin avaamisesta. 

Niin, miten varakas määritellään? Itse määrittelisin itseni hyvin toimeentulevaksi, minulla ei tosiaan ole tällä hetkellä sellaista varakkuutta joka loisi lisää vaurautta -eikö se ole varakkuuden määritelmä, että omaisuus tekee sinulle lisää omaisuutta, muuten se on vaan omistamista?

Olen siis sellaisessa tilanteessa, että kaikki kodinkoneet voivat hajota samaan aikaan ja tulla siihen syssyyn vielä eläinlääkärilasku ja autoremontti ja tämä aiheuttaisi minulle lähinnä ankaraa vitutusta ja tarvetta siirrellä rahoja tililtä toiselle.

Eli en ole varakas. Mutta tulinkin ketjuun vain nostaakseni esiin tuon asenteen, mikä pitää ihmiset siinä köyhyydessä ja lujasti sittenkin. Köyhyyden ja varakkuuden välillä on todella paljon erilaisia hyvin toimeentulemisen asteita. Köyhästä ei ehkä tule varakasta, mutta köyhästä voi tulla vähintäänkin kohtalaisesti toimeentuleva, ja kohtalaisesti toimeentulevasta hyvin toimeentuleva.

Näkisin että suurin ongelma on nimenomaan siinä että tukijärjestelmämme kannustaa lyhytjänteisyyteen, erittäinkin toimeentulotuki, ja toisaalta jos ihmisille ei kotona opeteta pitkäjänteisyyden merkitystä raha-asioiden hoidossa, ei sitä opeta kukaan muukaan.

Vierailija kirjoitti:

Koska usein rikkaiden neuvo on tyyliin "muuta pahvilaatikkoon seuranasi pelkkä raamattu", vaikka itse syntyivät suoraan rikkauksiin kultalusikka suussa eivätkä eläessään ole jääneet paitsi mistään, saatika rahoja säästellyt.

Luulet että rikkaat vaan tuhlaa? Sieltä löytyy 2€ viikkorahoja, alennusmyyntien kiertelyä ja työn merkityksen korostamista. Tietääkö rahan arvon jos se on aina tullut sossusta?

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Minä olen ollut köyhä. Nykyään olen varakas.. Miksi toisen köyhän ei kannattaisi kuunnella miten sen tein JOS haluaa itsekin varakkaaksi. Jos haluaa pysyä köyhänä ei tietenkään tarvitse kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ottaisin erittäin mielelläni neuvoja vastaan!

Olen 36v, lisäksi perheessäni kaksi alakouluikäistä lasta. Isäänsä tapaavat joskus ja jouluna. Auto (välttämätön, täällä ei julkisilla pärjää+lapsen harrastusmatkat).

Palkkaa jää hoitajan työstä käteen 1700€. Vuokra on 700€. Miten siis vaurastua?

Toinen lapsistani harrastaa jääkiekkoa.

Ei mitään maksukanavia, ei maksullista spotifya, ei nettiä muutakuin puhelimessa. Käyn 3xvuodessa kampaajalla, lasten hiukset leikkaan itse. Ei lemmikkejä. En tilaa lehtiä. En käy viihteellä.

Vinkkejä?

Et mitenkään, koska sun tuloillasi sekä vuokra+auton pakollisuus ei lapsella ole varaa harrastaa jääkiekkoa, mikäli vanhempi haluaa vaurastua. Monesti on ihan hyvä olla vaurastumatta ja investoida sen sijaan lasten tarpeisiin. 

Eiköhän noilla tuloilla saa asumistukeakin. Jääkiekon harrastaminen ei ole mikään ihmisoikeus eikä tarve ellei lapsi ole ihan hemmetin hyvä siinä ja aio ammattilaiseksi. Jos ei ole, se on rahan hukkaan heittämistä. Opetelkaa sanomaan ei muille ihmisille ja itsellenne.  Jos auto on  pakollinen lapsen harrastuksen takia se on kaksinkertainen ei. Pois harrastus ja auto. En ylipäätään tajua vanhempia jotka ei opeta lapsilleen, että yhden ihmisen kermaperseharrastukset saattaa kaataa koko perheen talouden tai estää kaikkien hyvinvoinnin. Opettakaa lapsenne myös miettimään kokonaiskuvaa ja muita. Onko hänen kivansa kaikilta muilta pois. Jos on, niin harrastakoon sitten kun itse maksaa leikkimisensä.

mä annan palaa nyt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan veikata, että monella keskituloisella on lähipiirissään ihmisiä joiden rahankäyttö herättää ihmetystä. Sitä siis saattaa ihan konkreettisesti nähdä, miten joku valittaa rahanpuutetta mutta samaan aikaan maksaa uuden Audin osamaksuja, polttaa tupakkaa ja ostaa ruokaupasta joka päivä jotakin turhaa. Kun sitten aletaan listata ns. turhia kulutustottumuksia kuten monta suoratoistopalvelua yhtä aikaa ja tupakoiminen, siitä triggeröityy ne, joille oikeasti nuo kaksi olisivat ihan luksusta. 

Suomessa on tavallaan viisi eri luokkaa ihmisiä: varakkaat, keskituloiset, pienituloiset mutta järkevät ihmiset, pienituloiset mutta tollot ihmiset ja sitten oikeasti köyhät ihmiset. Jälkimmäistä ryhmää ei auta, että menee sanomaan että lopeta sun Netflix-tilaus. Mutta tollojen ryhmää se auttaisi kummasti, jos järkeistäisi sen mihin ne kaikki rahat menee, mutta tolloja ei kiinnosta. 

Siinäpä sitten pulma ratkottavaksi. 

Oikeasti köyhyyttä ratkottaisiin poistamalla tukien päällekkäisyyksiä, lisäämällä lääkkeiden Kela-korvattavuutta, alentamalla tiettyjä maksuja ja myös alentamalla verotusta. Nämä keinot eivät olisi suoraan rahansiirtoa tollo-luokalle vaan auttaisi niitä, joilla tarve oikeasti on suurin. 

Sulla on selvästi tietynlainen käsitys tupakoinnista.

Itsellä siihen menee rahaa kuukaudessa 5e. Toki äskettäin hinnat nousi.

En siis polttele askia päivässä tai edes päivittäin.

Minulla menee rahaa 1/4 vähemmän tupakkaan kuin vaimollani suklaaseen.

Ajattele tätä.

Tupakoin koska tiedostan miten köyhissä maissa lapset tienaavat matalaa palkkaa lähes orjan roolissa. Tarjoan sen vähän heille minkä voin ja samalla uhraan omaa terveyttänikin ja elintasoani heidän vuoksi.

En missään mielessä kannata sitä että nämä lapset joutuisivat myymään itseään ja alistumaan pahemmalle hyväksikäytölle.

Sinäkin voisit ostaa joskus askin ihan ideologisista syistä ja antaa sen tupakoivalle ihmiselle, niin tekisit sinäkin osuutesi kantaa kekoon heikko-osaisten auttamiseksi.

Ei niissä maissa ole sosiaaliturvaa tai perustuloa, VAIKKA PITÄISI OLLA.

Sen verran pamautan nyrkillä pöytään nyt, että antaa olla viimeinen kerta kun täällä lietsotaan vihaa tupakoivia kohtaan ja leimataan heidät roistoiksi. Meikäläisiä on moneen lähtöön.

ONKO TÄMÄ NYT TÄLTÄ ERÄÄ SELVÄ KAIKILLE?

Luin vain osan tekstistäsi. Siis ymmärsinkö että tupakoit jotta kolmansien maiden lapsille siitä tuloa?!? Ny on outoo. Ainakin jättäisin polttamatta, vaikka ostaisin tupakit...jos ihan pakko tuota kautta heitä tukea...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Köyhä ei edes harkitse omistusasunnon ostamista, koska köyhä tietää, että vaikka hän säästäisi asp-tilille seuraavat 20 vuotta, mikään pankki ei siltikään myöntäisi hänelle asuntolainaa. 50€/kk kahdessakymmenessä vuodessa tekee vain 12 000 € ja se ei kovin kummoiseen asuntoon riitä edes pankin edellyttämäksi omarahoitukseksi. 

Varakkaiden neuvoissa on yleensä se virhe, että he uskovat köyhienkin tulojen nousevan. Näinhän ei käy vaan heidän tulonsa nousevat korkeintaan indeksikorotusten verran. Samaan aikaan vuokrat ja muut hinnat nousevat ja pahimmassa tapauksessa köyhän saamat yhteiskunnan tuet pienenevät saadun korotuksen verran. Tuo mainitsemani 50€ kuuukaudessakin voi olla liikaa, sitäpaitsi mitään asp-tiliä säästöineen ei voi edes olla, jos on toimeentulotukiasiakas. Ne asp-säästöt pitää käyttää ensin vuokraan, laskuihin ja ruokaan ja vasta sen jälkeen on oikeutettu toimeentulotukeen. 

Olen itse varakas, joka tottakai oli myös aikoinaan köyhä opintotuilla elävä opiskelija ja aikoinaan oli äitiyslomilla ja hoitovapailla taloudellisesti tiukkaa. Mun "köyhyysaikani" olivat kuitenkin vain tilapäisiä ja työvuosien sekä työpaikkojen vaihtamisen ansiosta tuloni ovat nousseet aika merkittävästikin siitä, mitä ne olivat ensimmäiseen työpaikkaan mennessäni. Mulla on ystäviä ja kavereita, jotka ovat köyhiä. Jotkut heistä pystyvät tekemään osa-aikatyötä, mutta saavat sen lisäksi myös asumistukea ja välillä toimeentulotukeakin. Yksi on työkyvyttömyyseläkkeellä ja elää sillä summalla, mitä yhteiskunnalta saa. Mulle ei tulisi mieleenikään mennä neuvomaan heitä rahankäytössä, koska heidän köyhyytensä on aivan erilaista mitä oma "köyhyyteni" on aikoinaan ollut. 

Juuri tuo asenne, että köyhyys on ikuista, tekee sen että se köyhä pysyykin köyhänä.

Fiksu ihminen sen sijaan yrittää aina, aina, aina parantaa tilannettaan. Alistuminen ei vaan yksinkertaisesti voi olla vaihtoehto, ei ihmisen elämänsuunnitelma voi olla se etä "elää kituutan pienillä tulonsiirroilla kunnes kuolo korjaa".

Jos on toimeentulotukiasiakas, voi ponnistella sen eteen että pääsee pois toimeentulotuelta. Jos elää työkyvyttömyyseläkkeellä, voi muuttaa edullisemmalle paikkakunnalle tai pyrkiä tekemään hiukan töitä -työkyvyttömyyseläkkeellä saa kyllä käydä töissäkin tulorajat huomioiden. Voi kouluttautua, jopa neliraajahalvaantuneet opiskelee.

Aina voi tehdä jotain. Ihan aina. Tiedän mistä puhun: sairastuin 10 vuotta sitten vakavaan masennukseen ja sain samaan aikaan lopputilin. Työkyvyttömyyseläkkeeni on evätty useampaan otteeseen joten olen joutunut nostamaan työmarkkinatukea vaikken työkykyinen olekaan. Lääkkeet eivät toimi ja psykiatrini sairastelee jatkuvasti joten hoitokin on ollut vähän mitä sattuu.

Olen siis ollut 10 vuotta sairas ja pois työelämästä. Silti teen joka päivä pieniä asioita tilanteeni kohentamiseksi ja pikku hiljaa ne tuottavat myös tulosta. Taloudellinen tilanteeni on merkittävästi parempi kuin vaikkapa vuosi sitten.

Aina voi tehdä jotain. Aina.

Oletko siis varakas? Nuo sun neuvosi ovatkin ihan hyviä, mutta epäilempä suuresti, että olisit varakas. Sun kaltaistesi neuvoja (kuten ekassa kommentissani kirjoitinkin) köyhän onkin ihan järkevää kuunnella eikä jonkun varakkaan ehdotusta asp-tilin avaamisesta. 

Niin, miten varakas määritellään? Itse määrittelisin itseni hyvin toimeentulevaksi, minulla ei tosiaan ole tällä hetkellä sellaista varakkuutta joka loisi lisää vaurautta -eikö se ole varakkuuden määritelmä, että omaisuus tekee sinulle lisää omaisuutta, muuten se on vaan omistamista?

Olen siis sellaisessa tilanteessa, että kaikki kodinkoneet voivat hajota samaan aikaan ja tulla siihen syssyyn vielä eläinlääkärilasku ja autoremontti ja tämä aiheuttaisi minulle lähinnä ankaraa vitutusta ja tarvetta siirrellä rahoja tililtä toiselle.

Eli en ole varakas. Mutta tulinkin ketjuun vain nostaakseni esiin tuon asenteen, mikä pitää ihmiset siinä köyhyydessä ja lujasti sittenkin. Köyhyyden ja varakkuuden välillä on todella paljon erilaisia hyvin toimeentulemisen asteita. Köyhästä ei ehkä tule varakasta, mutta köyhästä voi tulla vähintäänkin kohtalaisesti toimeentuleva, ja kohtalaisesti toimeentulevasta hyvin toimeentuleva.

Näkisin että suurin ongelma on nimenomaan siinä että tukijärjestelmämme kannustaa lyhytjänteisyyteen, erittäinkin toimeentulotuki, ja toisaalta jos ihmisille ei kotona opeteta pitkäjänteisyyden merkitystä raha-asioiden hoidossa, ei sitä opeta kukaan muukaan.

Jatkan vielä: tärkeintä on, että ihmisellä on jonkinlainen suunnitelma. Että ei anna vaipua itsensä tuohon "olen köyhä ikuisesti" -asenteeseen. Se passivoi, se aiheuttaa ne ikävät henkiset vaikutukset mistä köyhyyden yhteydessä puhutaan. Ei köyhyys sinänsä, vaan se ajatus että tilanteeni ei tule kohenemaan.

Ihminen jaksaa vaikka millaista kituuttamista, jos uskoo että tilanne on väliaikainen ja tilanne jollain tavalla hallinnassa. Sen takia on tärkeää saada itsensä uskomaan että tämä ON väliaikaista. Väliaikainen voi joskus kestää aika pitkään -10 vuotta vakavaa masennusta on aika pitkä aika, voin kertoa- mutta silti se loppuu joskus.

Ihminen kestää kovaakin kituuttamista ja kärsimistä jos jossain syvällä sisimmässään uskoo että vielä keksin sen viisasten kiven jolla tästä noustaan ja jatkuvasti yrittää ja kokeilee niin kauan että onnistuu. Itse asiassa ei tarvitse edes uskoa: riittää että tietää että vaihtoehtoina on ikuinen kituutus ja kärsimys tai se, että yrität ja yrität ja yrität vähän lisää.

Vierailija kirjoitti:

Tupakoiminen on turhaa ja se maksaa usemman tuhat euroa vuodessa. Se on ihan kiistaton fakta. Samoin kuin se, että miten vähemmän on koulutusta, sen todennäköisemmin polttaa. Ja mitä vähemmän on koulutusta, sitä vähemmän on rahaa käytettävissä. Ja mitä vähemmän on rahaa käytettävissä, sitä typerämpää on pistää rahaa tupakkaan (ja sitten valittaa, että ei oo massii yhyyy). 

Pointti oli että se on yleensä köyhälle se ainoa virike elämässä. Samasta syystä köyhät sortuvat useammin myös h.uumeisiin. Mutta teidän rikkaiden hemmoteltujen cityhippivelliperseiden mielestä tietysti köyhien pitäisi vain tuijottaa harmaata seinää ja maata luonnossa päivät pitkät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Köyhä ei edes harkitse omistusasunnon ostamista, koska köyhä tietää, että vaikka hän säästäisi asp-tilille seuraavat 20 vuotta, mikään pankki ei siltikään myöntäisi hänelle asuntolainaa. 50€/kk kahdessakymmenessä vuodessa tekee vain 12 000 € ja se ei kovin kummoiseen asuntoon riitä edes pankin edellyttämäksi omarahoitukseksi. 

Varakkaiden neuvoissa on yleensä se virhe, että he uskovat köyhienkin tulojen nousevan. Näinhän ei käy vaan heidän tulonsa nousevat korkeintaan indeksikorotusten verran. Samaan aikaan vuokrat ja muut hinnat nousevat ja pahimmassa tapauksessa köyhän saamat yhteiskunnan tuet pienenevät saadun korotuksen verran. Tuo mainitsemani 50€ kuuukaudessakin voi olla liikaa, sitäpaitsi mitään asp-tiliä säästöineen ei voi edes olla, jos on toimeentulotukiasiakas. Ne asp-säästöt pitää käyttää ensin vuokraan, laskuihin ja ruokaan ja vasta sen jälkeen on oikeutettu toimeentulotukeen. 

Olen itse varakas, joka tottakai oli myös aikoinaan köyhä opintotuilla elävä opiskelija ja aikoinaan oli äitiyslomilla ja hoitovapailla taloudellisesti tiukkaa. Mun "köyhyysaikani" olivat kuitenkin vain tilapäisiä ja työvuosien sekä työpaikkojen vaihtamisen ansiosta tuloni ovat nousseet aika merkittävästikin siitä, mitä ne olivat ensimmäiseen työpaikkaan mennessäni. Mulla on ystäviä ja kavereita, jotka ovat köyhiä. Jotkut heistä pystyvät tekemään osa-aikatyötä, mutta saavat sen lisäksi myös asumistukea ja välillä toimeentulotukeakin. Yksi on työkyvyttömyyseläkkeellä ja elää sillä summalla, mitä yhteiskunnalta saa. Mulle ei tulisi mieleenikään mennä neuvomaan heitä rahankäytössä, koska heidän köyhyytensä on aivan erilaista mitä oma "köyhyyteni" on aikoinaan ollut. 

Juuri tuo asenne, että köyhyys on ikuista, tekee sen että se köyhä pysyykin köyhänä.

Fiksu ihminen sen sijaan yrittää aina, aina, aina parantaa tilannettaan. Alistuminen ei vaan yksinkertaisesti voi olla vaihtoehto, ei ihmisen elämänsuunnitelma voi olla se etä "elää kituutan pienillä tulonsiirroilla kunnes kuolo korjaa".

Jos on toimeentulotukiasiakas, voi ponnistella sen eteen että pääsee pois toimeentulotuelta. Jos elää työkyvyttömyyseläkkeellä, voi muuttaa edullisemmalle paikkakunnalle tai pyrkiä tekemään hiukan töitä -työkyvyttömyyseläkkeellä saa kyllä käydä töissäkin tulorajat huomioiden. Voi kouluttautua, jopa neliraajahalvaantuneet opiskelee.

Aina voi tehdä jotain. Ihan aina. Tiedän mistä puhun: sairastuin 10 vuotta sitten vakavaan masennukseen ja sain samaan aikaan lopputilin. Työkyvyttömyyseläkkeeni on evätty useampaan otteeseen joten olen joutunut nostamaan työmarkkinatukea vaikken työkykyinen olekaan. Lääkkeet eivät toimi ja psykiatrini sairastelee jatkuvasti joten hoitokin on ollut vähän mitä sattuu.

Olen siis ollut 10 vuotta sairas ja pois työelämästä. Silti teen joka päivä pieniä asioita tilanteeni kohentamiseksi ja pikku hiljaa ne tuottavat myös tulosta. Taloudellinen tilanteeni on merkittävästi parempi kuin vaikkapa vuosi sitten.

Aina voi tehdä jotain. Aina.

Kerrotko, mitä nuo päivittäin tekemäsi pienet asiat ovat? Ja toinen kysymys: montako lasta sulla on ja onko puoliso vai oletko yh?

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelevatko varakkaat köyhien neuvoja? 🤔

Mutta rautalangasta vääntäen:

Pääoma on 101€, josta henkilö1 saa 1€ ja henkilö2 100€ palvelun toteuttamiseen ja markkinointiin.

Henkilö1: joutuu käyttämään kaiken voimansa ja luovuutensa pystyäkseen toteuttaamaan palvelun, saati markinnoinnin. Tässä tapauksessa tulokset jäivät laihoiksi.

Henkilö2:sella on suuremmat resurssit ja näin ollen etulyöntiasema. Kohtuullisella vaivalla ja luovuudella henkilö2 pystyy toteuttamaan palvelun, sekä markkinoimaan sitä. Henkilö2:sella on jopa näin ollen mahdollisuus kasvattaa pääomaa.

Henkilö1 ja henkilö2 vertailevat suorituksiaan ja miettivät miten voisivat parantaa tulevaisuudessa henkilö1:sen asemaa. Henkilö2 kokee, että vaikeudet johtuivat henkilö1:sen huonoista päätöksistä ja rahankäytöstä.

Niinpä kun henkilö2 ehdottaa ratkaisuksi, että resurssit tulisi jakaa vastaisuudessa tasaisemmin, henkilö1 toteaa, että tärkeintä kuitenkin olisi opettaa henkilö1:lle ja hänen viiteryhmälleen rahankäyttöä.

Jatketaan nyt tähän kun tämä ikuisuusaihe alkoi ärsyttää taas niin kovin. Näissä "rikas neuvoo köyhää" keskusteluissa kun ei ole koskaan kyse mistään "neuvomisesta" ( neuvomisen synonyymi on auttaminen) vaan osa itsensä "varakkaiksi" kokevista ajattelevat, että

A) Koska koen olevani parempi, minulla tulisi olla oikeus määräillä rahankäyttöäsi.

Ja koska

B) MINÄ itse koen elättäväni puolta miljonaa köyhää, MINUN IKIOMISTA OMALLA TYÖLLÄ tienaamistani tuloista. MINUN pitäisi saada määrätä mitä itseäni KÖYHEMMÄT syövät, missä asuvat ja mitä pukevat.

Ja koska

C) MINÄ en koe saavani tarpeeksi ansaitsemaani KUNNIOITUSTA ja ARVOSTUSTA itseäni huonommilta- mikä tekee minut epävarmaksi- MIKSI TE TORAKAT ETTE KUUNTELE? Olenhan sentään teitä arvokkaampi ja älykkäämpi, olenhan..

Ja

D) Koska oli vähän tylsää kun ei sitä nyt koko aikaa jaksa pelata golffiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Minä olen ollut köyhä. Nykyään olen varakas.. Miksi toisen köyhän ei kannattaisi kuunnella miten sen tein JOS haluaa itsekin varakkaaksi. Jos haluaa pysyä köyhänä ei tietenkään tarvitse kuunnella.

Haluatko neuvoja miten päästä jälleen köyhäksi?

Tuskin, vaikka salaisissa unelmissasi haaveiletkin tt-tukipäätöksestä ja siitä autuaallisesta typeryyden tilasta, jota yksinomaan vain köyhillä tavataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tupakoiminen on turhaa ja se maksaa usemman tuhat euroa vuodessa. Se on ihan kiistaton fakta. Samoin kuin se, että miten vähemmän on koulutusta, sen todennäköisemmin polttaa. Ja mitä vähemmän on koulutusta, sitä vähemmän on rahaa käytettävissä. Ja mitä vähemmän on rahaa käytettävissä, sitä typerämpää on pistää rahaa tupakkaan (ja sitten valittaa, että ei oo massii yhyyy). 

Pointti oli että se on yleensä köyhälle se ainoa virike elämässä. Samasta syystä köyhät sortuvat useammin myös h.uumeisiin. Mutta teidän rikkaiden hemmoteltujen cityhippivelliperseiden mielestä tietysti köyhien pitäisi vain tuijottaa harmaata seinää ja maata luonnossa päivät pitkät.

Ja tää katkeruus.... Eihän kukaan kertoisi MITEN voisi vaurastua, jos haluaa pitää toiset köyhinä, vaan nimenomaan kannustaisi tuhlaamaan....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Köyhä ei edes harkitse omistusasunnon ostamista, koska köyhä tietää, että vaikka hän säästäisi asp-tilille seuraavat 20 vuotta, mikään pankki ei siltikään myöntäisi hänelle asuntolainaa. 50€/kk kahdessakymmenessä vuodessa tekee vain 12 000 € ja se ei kovin kummoiseen asuntoon riitä edes pankin edellyttämäksi omarahoitukseksi. 

Varakkaiden neuvoissa on yleensä se virhe, että he uskovat köyhienkin tulojen nousevan. Näinhän ei käy vaan heidän tulonsa nousevat korkeintaan indeksikorotusten verran. Samaan aikaan vuokrat ja muut hinnat nousevat ja pahimmassa tapauksessa köyhän saamat yhteiskunnan tuet pienenevät saadun korotuksen verran. Tuo mainitsemani 50€ kuuukaudessakin voi olla liikaa, sitäpaitsi mitään asp-tiliä säästöineen ei voi edes olla, jos on toimeentulotukiasiakas. Ne asp-säästöt pitää käyttää ensin vuokraan, laskuihin ja ruokaan ja vasta sen jälkeen on oikeutettu toimeentulotukeen. 

Olen itse varakas, joka tottakai oli myös aikoinaan köyhä opintotuilla elävä opiskelija ja aikoinaan oli äitiyslomilla ja hoitovapailla taloudellisesti tiukkaa. Mun "köyhyysaikani" olivat kuitenkin vain tilapäisiä ja työvuosien sekä työpaikkojen vaihtamisen ansiosta tuloni ovat nousseet aika merkittävästikin siitä, mitä ne olivat ensimmäiseen työpaikkaan mennessäni. Mulla on ystäviä ja kavereita, jotka ovat köyhiä. Jotkut heistä pystyvät tekemään osa-aikatyötä, mutta saavat sen lisäksi myös asumistukea ja välillä toimeentulotukeakin. Yksi on työkyvyttömyyseläkkeellä ja elää sillä summalla, mitä yhteiskunnalta saa. Mulle ei tulisi mieleenikään mennä neuvomaan heitä rahankäytössä, koska heidän köyhyytensä on aivan erilaista mitä oma "köyhyyteni" on aikoinaan ollut. 

Juuri tuo asenne, että köyhyys on ikuista, tekee sen että se köyhä pysyykin köyhänä.

Fiksu ihminen sen sijaan yrittää aina, aina, aina parantaa tilannettaan. Alistuminen ei vaan yksinkertaisesti voi olla vaihtoehto, ei ihmisen elämänsuunnitelma voi olla se etä "elää kituutan pienillä tulonsiirroilla kunnes kuolo korjaa".

Jos on toimeentulotukiasiakas, voi ponnistella sen eteen että pääsee pois toimeentulotuelta. Jos elää työkyvyttömyyseläkkeellä, voi muuttaa edullisemmalle paikkakunnalle tai pyrkiä tekemään hiukan töitä -työkyvyttömyyseläkkeellä saa kyllä käydä töissäkin tulorajat huomioiden. Voi kouluttautua, jopa neliraajahalvaantuneet opiskelee.

Aina voi tehdä jotain. Ihan aina. Tiedän mistä puhun: sairastuin 10 vuotta sitten vakavaan masennukseen ja sain samaan aikaan lopputilin. Työkyvyttömyyseläkkeeni on evätty useampaan otteeseen joten olen joutunut nostamaan työmarkkinatukea vaikken työkykyinen olekaan. Lääkkeet eivät toimi ja psykiatrini sairastelee jatkuvasti joten hoitokin on ollut vähän mitä sattuu.

Olen siis ollut 10 vuotta sairas ja pois työelämästä. Silti teen joka päivä pieniä asioita tilanteeni kohentamiseksi ja pikku hiljaa ne tuottavat myös tulosta. Taloudellinen tilanteeni on merkittävästi parempi kuin vaikkapa vuosi sitten.

Aina voi tehdä jotain. Aina.

Nostan hattua sulle, että 10 vuoden ajan olet aina jaksanut uskoa tilanteesi olevan vain väliaikainen. Tunnen kaksi vakavasti masentunutta ja molemmat ovat kuin zombeja. Toinen ollut 7 vuotta ja toinen 9 vuotta. Lääkitys estää heitä päättämästä päiviään, mutta muuten ei kyllä löydy lainkaan voimavaroja kuin päivästä toiseen selviämiseen.

Kai kuitenkin tiedät, että resilienssi on yksilöllistä? Sulla resilienssi on mitä ilmeisimmin varsin hyvä, koska pystyt parantamaan taloudellista tilannettasi vakavasta masennuksestasi huolimatta. Moni menettää toivonsa jo viidessä vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Jos köyhä saa toimeentulotukea, ei hän voi säästää asp-tilille. Eikä millekään muullekaan tilille. Lahjarahat, tilille maksetut, katsotaan nekin tietenkin perheen tuloksi ja ovat toimeentulotuesta pois. Eli tuo neuvosi on täysin turha monelle köyhälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Minä olen ollut köyhä. Nykyään olen varakas.. Miksi toisen köyhän ei kannattaisi kuunnella miten sen tein JOS haluaa itsekin varakkaaksi. Jos haluaa pysyä köyhänä ei tietenkään tarvitse kuunnella.

No kerro. Aloita ensin siitä, minkä ikäinen olet, paljonko on työkyvyttömyyseläkkeesi, millaisia töitä olet pystynyt tekemään työkyvyttömyyseläkkeelläsi, paljonko on ollut vuokrasi (ennenkuin ostit oman asunnon), oletko rahoittanut kaiken itse vai onko sulla ollut puoliso jakamassa kustannuksia, montako lasta sulla on jne? Sen jälkeen kerro, miten vaurastuit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Jos köyhä saa toimeentulotukea, ei hän voi säästää asp-tilille. Eikä millekään muullekaan tilille. Lahjarahat, tilille maksetut, katsotaan nekin tietenkin perheen tuloksi ja ovat toimeentulotuesta pois. Eli tuo neuvosi on täysin turha monelle köyhälle.

No sitten se ensimmäinen neuvo on: miten pääsisit sellaisille tuloille, ettet enää tarvitsisi toimeentulotukea, tai mitä pakollista menoa voisit leikata.. Ja alat toimimaan TÄMÄN toteuttamiseksi. Joskus se vie aikaa, joskus se vaikuttaa vaikealta mutta muuta keinoa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Minä olen ollut köyhä. Nykyään olen varakas.. Miksi toisen köyhän ei kannattaisi kuunnella miten sen tein JOS haluaa itsekin varakkaaksi. Jos haluaa pysyä köyhänä ei tietenkään tarvitse kuunnella.

No kerro. Aloita ensin siitä, minkä ikäinen olet, paljonko on työkyvyttömyyseläkkeesi, millaisia töitä olet pystynyt tekemään työkyvyttömyyseläkkeelläsi, paljonko on ollut vuokrasi (ennenkuin ostit oman asunnon), oletko rahoittanut kaiken itse vai onko sulla ollut puoliso jakamassa kustannuksia, montako lasta sulla on jne? Sen jälkeen kerro, miten vaurastuit. 

Ai kaikki köyhätkö ovat työkyvyttömyyseläkkeellä? Tämäpä oli uutta tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhän ole oikeastaan edes mielekästä kuunnella varakkaan neuvoja, koska köyhästä ei koskaan tule varakasta. Tai ainakin pitäisi kituuttaa vuosikymmeniä ja saattaisi kuolo korjata jo sitä ennen. Köyhän kannattaisi kuunnella pieni- tai keskituloista, joka saa rahansa riittämään ja on kutakuinkin tyytyväinen elämäänsä. 

Jos varakas neuvoo köyhää esim. avaamaan asp-tilin tämän harkitessa ensimmäisen asunnon hankkimista, niin millä tavalla neuvoa ei kannata kuunnella? Toki osa megavarakkaista on aika irtaantuneita todellisuudesta jos oikeasti kehtaavat antaa säästövinkeiksi jättää ostamatta se kympin aamulatte kahvilasta, mutta suurin osa taloudenpitoon ja järkevään rahankäyttöön on kuitenkin ihan skaalattavissa oli se neuvon antaja keskituloinen tai varakas.

Jos köyhä saa toimeentulotukea, ei hän voi säästää asp-tilille. Eikä millekään muullekaan tilille. Lahjarahat, tilille maksetut, katsotaan nekin tietenkin perheen tuloksi ja ovat toimeentulotuesta pois. Eli tuo neuvosi on täysin turha monelle köyhälle.

No sitten se ensimmäinen neuvo on: miten pääsisit sellaisille tuloille, ettet enää tarvitsisi toimeentulotukea, tai mitä pakollista menoa voisit leikata.. Ja alat toimimaan TÄMÄN toteuttamiseksi. Joskus se vie aikaa, joskus se vaikuttaa vaikealta mutta muuta keinoa ei ole.

No kerropa sinä, kun paremmin tiedät. Oletetaan, että olet työkytyttömyyseläkkeellä ja ikää sulla on 50 v.