Miksi on niin väärin olla kotiäiti?
Olen ollut 8 vuotta kotivaimona/kotiäitinä ja kerta toisensa jälkeen hämmästyttää, miten negatiivisesti ja jopa aggressiivisesti jotkut ihmiset suhtautuvat tähän. Miksi?
En oikeastaan edes tuo asiaa esille muuta kuin kysyttäessä töistä, koska yleensä reaktio kotiäitiyteen on aina ilkeä ja vähättelevä.
Elämme miehen tuloilla (ei siis kelan tai sossun) ja mies säästää minullekin eläkettä. Nautin kotiäitinä olemisesta. Olen aina pitänyt kotitöiden hoitamisesta, ruuanlaitosta, perheen hoivaamisesta ja kotona hääräämisestä muutenkin eikä mikään oikea ura ole kiinnostanut erityisemmin.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulet vaan, ketään ei kiinnosta. Voit tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Vaikka haaskata aikaasi kotiäitinä ja elää miehesi armoilla.
haaskata aikasi koti äitinä`? ootpas tyhmä. koti äidit tekee arvokasta työtä.omat lapset on parasta maailmassa, päiväkodit on nykyään ihan järkkyjä paikkoja
lapset häiriköitä,ja hekilökunta uupunut, toivottavasti kukaan ei joudu sinun armoille
Alakoulun opettajana voin kertoa että keskimäärin kamalimmat lapset on niitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa käyneet. Kaikki normaalit sosiaaliset taidot hukassa, vaikka mamma kuin selittää että on kerhoissa käyty.
Ydinperhee
Pohjoismainen sosiaalidemokratia/kapitalismi on tehnyt ihmisestä kylmän. Ihmiset ovat laitostuneet, valtio kapaloi, opettaa, hommaa duunipaikan, maksaa eläkkeen ja hautaa.
Kuten aiemmin sanottiin, historian valossa Suomessa ei ole koskaan ollut ns kotirouva- kulttuuria vaan lapset ovat kasvaneet osaksi yhteisöä. Nyt perheistä on tullut liian tiiviitä, ja ne ongelmat kasaantuu, kun ympärillä ei ole sitä yhteisöä. Ongelmat piilotetaan kauniiden some-kuvien taakse.
Se on ok, kunhan lasten kasvaessa lähdet takaisin työelämään keräämään työeläkettä etkä vingu aikuisilta lapsiltasi rahaa, kun "kaiken olen teidän eteen tehnyt, niin teidän pitää nyt äitiänne auttaa, kun eläke on niin pieni", vaikka se ei ole lasten syy ollenkaan. Mieluummin olisin toivonut äitini töihin, niin kuin muiden äidit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.
Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.
Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.
Voi teitä :) ette ymmärrä että vaikka teillä olisi tuo tilanne, muilla ei välttämättä ole. Minulla olisi siinäkin tapauksessa rahaa, miksi ihmeessä olisin pennitön!
Miksi koet tarvetta tuolla tavalla nälviä? Ei minua ole jätetty mutta voi sekin tapahtua tai sitten minä itse haluan jostain syystä päättää suhteen. Tykkään myös käydä töissä. Sama se minu
Miten niin nälviä? Itse oletit että kotiäitinä olen rahaton ja vieläpä hölmö jos luulen etten ikinä jäisi yksin. Itse nälvit kun puhut lorvailusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.
Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.
Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.
Olen vähän järkyttynyt että moni on järjestänyt itsensä tällaiseen tilanteeseen. Jos mies kuolisi, teillä ei olisi mitään? Tehän olette huonommassa asemassa kuin moni kotiäiti! Te haukutte kotiäitejä siivellä eläjiksi mutta olette itse niin peeaa että olisitte puilla paljailla jos mies kuolisi! Ja sitten luulette että kaikki kotiäidit on rahattomia!
Miten sinä tuon noin tulkitsit? Eiköhän moni noin ajatteleva juuri ole itse töissä ja on ne omat tulot ja siksi ihmettele miten joku uskaltaa olla ilman mitään omaa. Toinen jos siitä viereltä kupsahtaa ja kaikki raha mennyt elämiseen eikä ole säästöjä niin onhan se aika kauhea tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Se on ok, kunhan lasten kasvaessa lähdet takaisin työelämään keräämään työeläkettä etkä vingu aikuisilta lapsiltasi rahaa, kun "kaiken olen teidän eteen tehnyt, niin teidän pitää nyt äitiänne auttaa, kun eläke on niin pieni", vaikka se ei ole lasten syy ollenkaan. Mieluummin olisin toivonut äitini töihin, niin kuin muiden äidit.
Se että sun äitisi on näin tehnyt, ei tarkoita sitä että kaikki muutkin kotiäidit tekevät näin. Pitääkö tällainen oikeasti sanoa aikuiselle ihmiselle?!
Vierailija kirjoitti:
Ei kotiäitinä olemisessa ole mitään väärää, mutta asettaahan se kotiin jääneen taloudellisesti altavastaajan asemaan, etenkin jos mies häipyy kuvioista tai jää vaikka sairaseläkkeelle. Ja onko kotiäidillä joka ei mitään tienaa yhtä paljon sananvaltaa perheen taloudellisisten asioiden suhteen?
Töitä on vaikea saada CV:llä, jossa on 20 vuoden aukko. Ja entäs sitten kun lapset lähtevät kotoa, tarvitaanko yhteen talouteen todella kokopäiväistä siivoojaa ja kokkia...
Tämäkin on ihmeellinen päähänpinttymä. Jos on säästettynä eläkettä ja omissa nimissä omaisuutta ja sijoituksia, niin ei siinä tyhjän päälle putoa. Uskallan väittää, että tämän elämäntyylin omaavat ovat turvanneet tulevaisuutensa paljon paremmin kuin peruspirkot, joilla talous on tiukasti sidottu siihen, että on yhteinen asuntolaina.
Töihin minun ei tarvitse päästä, joten en murehdi CV:n sisältöä. Meillä on noin viiden vuoden päästä se tilanne, että ollaan kaksin miehen kanssa. Olemme suunnitelleet muuttoa ulkomaille. Minähän kokkaan, tiskaan ja siivoan sitten vain meidän kahden puolesta. Ja jos mies minut jättäisi, niin sitten vain omasta puolestani, ilman taloudellista hätäpäivää.
Ongelma on minusta juurikin se, että meitä kotiäitejä pidetään tyhminä ja toisen armosta kotonaolevina.
Eläke? Kuinka tulet sitten toimeen?
Yksi isä sanoi tässä yksi päivä, että haluaa olla muutakin kuin vain työssä käyvä mies. Tämä tuli nyt mieleeni, mikä on teidän perheessä se miehen rooli? Entä lasten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.
Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.
Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.
Olen vähän järkyttynyt että moni on järjestänyt itsensä tällaiseen tilanteeseen. Jos mies kuolisi, teillä ei olisi mitään? Tehän olette huonommassa asemassa kuin moni kotiäiti! Te haukutte kotiäitejä siivellä eläjiksi mutta olette itse niin peeaa että olisitte puilla paljailla jos mies kuolisi! Ja sitten luulette että kaikki kotiäidit on rahattomia!
Miten sinä tuo
Miksi sinä tulkitset kotäiteyden niin, että puolison kuollessa on automaattisesti rahaton? Voitko kuvitella että kaikilla ei ole sama tilanne.
Näitä sun vastauksia kun lukee niin en ihmettele miksi sinuun suhtaudutaan negatiivisesti. Nimenomaan siis sinuun itseesi eikä sun tilanteeseen. Et vaikuta ollenkaan mukavalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
En kans ymmärrä joidenkin negatiivista suhtautumista? Eivätkö he sitten koskaan 'saaneet' itse olla kotiäitejä, että jäi katkeruus ja negatiivisuus? Ja yleensäkin, mitä jollekin ulkopuoliselle kuuluu koko asia??? Joskushan on lähes pakko edes hetken olla kotiäiti, jos tekee lapsen.
Ei se mahdollisuuksista ollut kiinni, vaan siitä että minulla on mielenkiintoinen ja haastava työ. En voisi kuvitella olevani pois töistä. Tarvitsen älyllisiä haasteita, jotta voin henkisesti hyvin. Ennemmin palkkaan kodinhoitajan ja vietän laatuaikaa lasten kanssa koulun ja työn jälkeen. Monet työssäkäyvät joutuvat joka tapauksesa hääräämään kotona samat tehtävät, mitä kotiäitikin. Minun tapauksessa ankeat kotityöt pystyi jättämään au pairille. En näe mitään järkeä jäädä kotiäidiksi, jos on kykyjä tehdä mielenkiintoista ja hyväpalkkaista työtä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään väärää ole mutta ei se fiksuakaan ole sinun itsesi kannalta. Elät vain lasten kautta ja miehesi rahoilla. Mitäs sitten kun lapset ovat isoja ja kotona ei enää ole niin paljoa tekemistä? Itse pitkästyisin kun elämä ei olisi muuta kuin kodin ja lasten hoitoa. Haluatko todella olla pelkkä äiti ja kodinhoitaja?
Saahan sitä muutakin tehdä kuin pyöriä kotona rätin kanssa. Rahakaan ei ole esteenä.
-ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.
Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.
Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.
Olen vähän järkyttynyt että moni on järjestänyt itsensä tällaiseen tilanteeseen. Jos mies kuolisi, teillä ei olisi mitään? Tehän olette huonommassa asemassa kuin moni kotiäiti! Te haukutte kotiäitejä siivellä eläjiksi mutta olette itse niin peeaa että olisitte puilla paljailla jos mies kuolisi! Ja sitten luulette että kaikki kotiäidit on rahattomia!
En ole aiempi kommentoija, mutta tilanteethan eivät ole samanlaisia lähtökohtaisestikaan. Kotiäidillä (siis sellaisella jolla lapset jo isoja, tosin kotiäiti aika hassu sana siihen tilanteeseen) ei ole omia tuloja. Työssäkäyvällä taas on omia tuloja, joista voi säästää.
Mietin tätä kotiäitiasiaa sen miehen näkökulmasta. Ja oletuksena taas, että lapset jo isoja. Mitä miehet ajattelee siitä, että nainen jää "tyhjään" kotiin elätettäväksi? Jos rahaa on kuin roskaa niin eikö tässä tule arvoristiriitoja, jos toinen vaan on? Onko tämä tietynlaista alistamista, jos toinen jää kotiin vuosikymmeniksi? Mitä teidän kotiäitien miehet on mieltä tästä, että olette kotona ilman rahaa, kun lapset ovat jo isoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kotiäitinä olemisessa ole mitään väärää, mutta asettaahan se kotiin jääneen taloudellisesti altavastaajan asemaan, etenkin jos mies häipyy kuvioista tai jää vaikka sairaseläkkeelle. Ja onko kotiäidillä joka ei mitään tienaa yhtä paljon sananvaltaa perheen taloudellisisten asioiden suhteen?
Töitä on vaikea saada CV:llä, jossa on 20 vuoden aukko. Ja entäs sitten kun lapset lähtevät kotoa, tarvitaanko yhteen talouteen todella kokopäiväistä siivoojaa ja kokkia...
Tämäkin on ihmeellinen päähänpinttymä. Jos on säästettynä eläkettä ja omissa nimissä omaisuutta ja sijoituksia, niin ei siinä tyhjän päälle putoa. Uskallan väittää, että tämän elämäntyylin omaavat ovat turvanneet tulevaisuutensa paljon paremmin kuin peruspirkot, joilla talous on tiukasti sidottu siihen, että on yhteinen asuntolaina.
Töihin min
Onhan täällä joku muukin fiksu! Itse tässä ihmetellyt miksi muut olettavat että jäisin tyhjän päälle jos mies lähtisi. Ehkä se on joillakin peruspirkoille se todellisuus ja suurin pelko.
Jos sulle on ok, että Marimekko-mamma leikkii kotirouvaa, niin onko sulle yhtä ok, että tietyistä maista tulevilla uskonto kieltää naisten kouluttautumisen ja useimmat työt? Samasta asiastahan siinä on kyse. Naisten alistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kotiäitinä olemisessa ole mitään väärää, mutta asettaahan se kotiin jääneen taloudellisesti altavastaajan asemaan, etenkin jos mies häipyy kuvioista tai jää vaikka sairaseläkkeelle. Ja onko kotiäidillä joka ei mitään tienaa yhtä paljon sananvaltaa perheen taloudellisisten asioiden suhteen?
Töitä on vaikea saada CV:llä, jossa on 20 vuoden aukko. Ja entäs sitten kun lapset lähtevät kotoa, tarvitaanko yhteen talouteen todella kokopäiväistä siivoojaa ja kokkia...
Tämäkin on ihmeellinen päähänpinttymä. Jos on säästettynä eläkettä ja omissa nimissä omaisuutta ja sijoituksia, niin ei siinä tyhjän päälle putoa. Uskallan väittää, että tämän elämäntyylin omaavat ovat turvanneet tulevaisuutensa paljon paremmin kuin peruspirkot, joilla talous on tiukasti sidottu siihen, että on yhteinen asuntolaina.
Töihin min
Ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia, mutta kirjoitin tuohon ylemmäs kommentin miehen suhtautumisesta tilanteeseen. Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksesi siihen. Etkö kaipaa elämään mitään "järjellistä"? Tuntuu hassulta, jos jollekin riittää elämän sisällöksi lapset ja kotityöt.
Agendan mukaan äiti ei osaa kasvattaa lastaan, se pitää ehdottomasti viedä täysiin päiväkoteihin..muuten syrjäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.
Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.
Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.
Olen vähän järkyttynyt että moni on järjestänyt itsensä tällaiseen tilanteeseen. Jos mies kuolisi, teillä ei olisi mitään? Tehän olette huonommassa asemassa kuin moni kotiäiti! Te haukutte kotiäitejä siivellä eläjiksi mutta olette itse niin peeaa että olisitte puilla paljailla jos mies kuolisi! Ja sitten luulette että kaikki kotiäidit on rahattomia!
En ole aiempi k
Miksi se olisi alistamista? Tuollainen ajattelu kertoo vain itsestäsi. Harva kotiäiti edes tuossa vaiheessa vain pyörittelee peukaloita kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kotiäitinä olemisessa ole mitään väärää, mutta asettaahan se kotiin jääneen taloudellisesti altavastaajan asemaan, etenkin jos mies häipyy kuvioista tai jää vaikka sairaseläkkeelle. Ja onko kotiäidillä joka ei mitään tienaa yhtä paljon sananvaltaa perheen taloudellisisten asioiden suhteen?
Töitä on vaikea saada CV:llä, jossa on 20 vuoden aukko. Ja entäs sitten kun lapset lähtevät kotoa, tarvitaanko yhteen talouteen todella kokopäiväistä siivoojaa ja kokkia...
Tämäkin on ihmeellinen päähänpinttymä. Jos on säästettynä eläkettä ja omissa nimissä omaisuutta ja sijoituksia, niin ei siinä tyhjän päälle putoa. Uskallan väittää, että tämän elämäntyylin omaavat ovat turvanneet tulevaisuutensa paljon paremmin kuin peruspirkot, joilla talous on tiukasti sidottu siihen,
Ensin sanot eläväsi miehen rahojen varassa ja hänen säästävän sulle rahaa ja nyt onkin omat rahat? Vai oletko omiin nimiin keplotellut miehesi omaisuutta varmuuden vuoksi?
Olen vähän järkyttynyt että moni on järjestänyt itsensä tällaiseen tilanteeseen. Jos mies kuolisi, teillä ei olisi mitään? Tehän olette huonommassa asemassa kuin moni kotiäiti! Te haukutte kotiäitejä siivellä eläjiksi mutta olette itse niin peeaa että olisitte puilla paljailla jos mies kuolisi! Ja sitten luulette että kaikki kotiäidit on rahattomia!