Miksi on niin väärin olla kotiäiti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on hienoa, että omat lapset hoidetaan eikä jätetä päiväkotiin. Etenkin alle kolmevuotiaan lapsen paikka on kotona. Luonto nyt vain on tarkoittanut, että äiti hoitaa lapsiaan. Tietysti isäkin on tärkeä heille myös.

 

Tämän takia. Juuri tällaisten kommenttien takia. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen perhe hoitaa lapset, työssäkäynnin ja raha-asiat itselleen parhaiten sopivalla tavalla, kunhan ei käydä muiden kukkarolla. Mutta lähes kaikki kotiäidit, jotka olen tavannut, ovat nostaneet itsensä meidän työssäkäyvien yläpuolelle. Olen saanut seuraavia kommentteja puolitutuilta ja lähes tuntemattomilta leikkipuistoissa, lasten harrastuksissa ja tapahtumissa:

- ei kaikkien pää kestä kotona oloa

- kyllä omat lapset pitää hoitaa itse

- miksi tehdä lapsia, jos niiden kans

Minun mielestäni tuo on pidemmälle päälle laiskuutta ja jossain määrin jopa läheisriippuvaisuutta, jos lapset tosiaan hoidettu täysin itse. Ne lapsetkin kaipaisi joskus sitä, että viettäisivät läheisten kanssa aikaa. Uskon myös, että taustalla on sitä, että ei ole kunnianhimoa eikä älyä esimerkiksi opiskella. Identiteetti on pelkkä äiti. 

Eikä tätä pidä ymmärtää väärin. Meillä on ollut sekä mies että minä hoitovapaalla. Olen tehnyt osa-aikatöitä pitkään. Mutta nyt kun lapset on jo isoja niin olisihan se aikamoinen tekosyy olla päivät pitkät kotona, kun lapset on itse koulussa ja vanhemmat lapset jopa töissä. Haluan antaa myös omalla esimerkillä näyttöä siitä, että aikuisen ihmisen tulee myös elättää itse itsensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet vaan, ketään ei kiinnosta. Voit tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Vaikka haaskata aikaasi kotiäitinä ja elää miehesi armoilla.

haaskata aikasi koti äitinä`?  ootpas tyhmä. koti äidit tekee arvokasta työtä.omat lapset on parasta maailmassa, päiväkodit on nykyään ihan järkkyjä paikkoja

lapset häiriköitä,ja hekilökunta uupunut, toivottavasti kukaan ei joudu sinun armoille

Alakoulun opettajana voin kertoa että keskimäärin kamalimmat lapset on niitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa käyneet. Kaikki normaalit sosiaaliset taidot hukassa, vaikka mamma kuin selittää että on kerhoissa käyty.

Ydinperheen muurien sisään vangitseminen on kasvatusmallina historiallinen poikkeus. Suurin osa ihmiskuntaa

Olet tainnut kasvaa nat.i-Saksassa? Kyllä normaali perhe on lapselle paras, ei laitostuminen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.

Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.

Minusta kuvio on todella epätasa-arvoinen: mies ostaa rahalla kotipalvelut ja ulkoistaa omat velvollisuutensa (kodinhoito, lasten kasvatus - kyllä, luit oikein: isä on yhtä merkityksellinen vanhempi kuin äiti). Kotirouva puolestaan tippuu työmarkkinoilta, joutuu pyytämään rahaa kuin pikkulapsi.

Taloudellinen itsenäisyys on naisen paras turva. Katsokaa vaikka niitä maita, joissa kotiäitiys on normi (pakko) ja ymmärtäkää: epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa naisen itsenäisyyttä ei ole ja arvonsa on nolla (pl.synnytyskone). Arvostakaa kaikki naiset sitä valtavaa taistelua, jonka edektävät sukupolvet ovat käyneet, jotta naisilla olisi samat oikeudet yhteiskunnassa kuin miehillä. Kunnioituksen sijaan kotirouvat vetävät kaiken vessanpöntöstä alas ja vahingoittavat yleisesti naisten sekä tyttöjen tass-arvokehitystä, joka on AINA vaakalaudalla. Jos et usko, niin lue mitä esim. Usassa tapahtuu. Tasa-arvo on hauras ja sitä tulee vaalia eikä kakkia päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet vaan, ketään ei kiinnosta. Voit tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Vaikka haaskata aikaasi kotiäitinä ja elää miehesi armoilla.

haaskata aikasi koti äitinä`?  ootpas tyhmä. koti äidit tekee arvokasta työtä.omat lapset on parasta maailmassa, päiväkodit on nykyään ihan järkkyjä paikkoja

lapset häiriköitä,ja hekilökunta uupunut, toivottavasti kukaan ei joudu sinun armoille

Alakoulun opettajana voin kertoa että keskimäärin kamalimmat lapset on niitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa käyneet. Kaikki normaalit sosiaaliset taidot hukassa, vaikka mamma kuin selittää että on kerhoissa käyty.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Kotona hoidetut ovat yleensä liiankin kilttejä. Ne päiväkodissa kasvaneet ovat

Ihmisen ydin syntyy varhaislapsuudessa, jossa luonteen perusominaisuudet muokkautuvat. Koko lapsuus perustuu valheeseen ja todellisuus on märkä turbaani vasten kasvoja, vahvat voittaa ja heikot häviää. 

Moni nainen haluaa olla itsenäinen, kotiäitiys ei ole nykyaikainen tapa ja varmasti siksi moni sitä voi ihmetellä.

Eihän siinä mitään väärää ole mutta ei se fiksuakaan ole sinun itsesi kannalta. Elät vain lasten kautta ja miehesi rahoilla. Mitäs sitten kun lapset ovat isoja ja kotona ei enää ole niin paljoa tekemistä? Itse pitkästyisin kun elämä ei olisi muuta kuin kodin ja lasten hoitoa. Haluatko todella olla pelkkä äiti ja kodinhoitaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.

Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.

Jokainen kuolee jonakin päivänä. Se nyt on vain fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet vaan, ketään ei kiinnosta. Voit tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Vaikka haaskata aikaasi kotiäitinä ja elää miehesi armoilla.

haaskata aikasi koti äitinä`?  ootpas tyhmä. koti äidit tekee arvokasta työtä.omat lapset on parasta maailmassa, päiväkodit on nykyään ihan järkkyjä paikkoja

lapset häiriköitä,ja hekilökunta uupunut, toivottavasti kukaan ei joudu sinun armoille

Alakoulun opettajana voin kertoa että keskimäärin kamalimmat lapset on niitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa käyneet. Kaikki normaalit sosiaaliset taidot hukassa, vaikka mamma kuin selittää että on kerhoissa käyty.

Ydinperheen muurien sisään vangitseminen on kasvatusmal

Olet tainnut kasvaa nat.i-Saksassa? Kyllä normaali perhe on lapselle paras, ei laitostuminen.

Pohjoismainen sosiaalidemokratia/kapitalismi on tehnyt ihmisestä kylmän. Ihmiset ovat laitostuneet, valtio kapaloi, opettaa, hommaa duunipaikan, maksaa eläkkeen ja hautaa.

Vierailija kirjoitti:

Luulet vaan, ketään ei kiinnosta. Voit tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Vaikka haaskata aikaasi kotiäitinä ja elää miehesi armoilla.

Eiköhän se mies valita siten, että ei tule sellaista oloa, että ollaan jonkun armoilla. Aikamoista perseennuolemista on nykypäivän työelämäkin, jossa ollaan työnantajan armoilla. Tässä taloustilanteessa aika harva voi valita enää työpaikkansa. Suurin osa sinnittelee siellä mihin on päässyt. Hakijoita on todella paljon jokaiseen siistiin sisätyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.

Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.

Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.

Kateus. Kotona oloa kadehditaan ap uskomattoman paljon. Itse olen sairaseläkkeellä ja minulle on moni sanonut suoraan, että ovat kateellisia kun olen päässyt työelämästä pois. Varmaan kadehtivat sitä sairauttakin samalla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.

Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.

Jokainen kuolee jonakin päivänä. Se nyt on vain fakta.

Toki, mutta miksi oletat että jäisin rahattomaksi? Siksi kun itse jäisit? Voivoi.

Minusta et ole kovin hyvä roolimallli lapsillesi. Opetat, että on ihan ok pitää kotona hääräämistä täyspäiväisenä työnä ja heittäytyä toisen elätettäväksi. On ymmärrettävää olla kotona, kun lapset ovat pieniä, mutta ei enää sen jälkeen kun ovat isoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet vaan, ketään ei kiinnosta. Voit tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Vaikka haaskata aikaasi kotiäitinä ja elää miehesi armoilla.

haaskata aikasi koti äitinä`?  ootpas tyhmä. koti äidit tekee arvokasta työtä.omat lapset on parasta maailmassa, päiväkodit on nykyään ihan järkkyjä paikkoja

lapset häiriköitä,ja hekilökunta uupunut, toivottavasti kukaan ei joudu sinun armoille

Alakoulun opettajana voin kertoa että keskimäärin kamalimmat lapset on niitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa käyneet. Kaikki normaalit sosiaaliset taidot hukassa, vaikka mamma kuin selittää että on kerhoissa käyty.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Kotona hoidetut ovat yleensä

Ne yksin jätetyt huutajat eivät lopulta ole vahvoja. Vahvoja ovat ne kenestä on välitetty ja ketkä ovat aina saaneet tuen kotoa. Silloin perusta on vahva.

Miten niin väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.

Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.

Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.

Voi teitä :) ette ymmärrä että vaikka teillä olisi tuo tilanne, muilla ei välttämättä ole. Minulla olisi siinäkin tapauksessa rahaa, miksi ihmeessä olisin pennitön! 

Itse olin 20 vuotta sitten kotiäitinä, ja nyt olen hoksannut että se on tähänastinen elämäni elämäni onnellisinta aikaa.

Olihan se raskasta monellakin tavalla, mutta lasten kanssa vietetyt hetket olivat parasta mitä elämässäni on ollut.

Olen toki kokenut paljon muutakin, mutta yllättäen kotiäitiys on jättänyt parhaat muistot.

En kans ymmärrä joidenkin negatiivista suhtautumista? Eivätkö he sitten koskaan 'saaneet' itse olla kotiäitejä, että jäi katkeruus ja negatiivisuus? Ja yleensäkin, mitä jollekin ulkopuoliselle kuuluu koko asia??? Joskushan on lähes pakko edes hetken olla kotiäiti, jos tekee lapsen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos miehesi lähtee/kuolee? Jäät puille paljaille.

Miksi ihmeessä kuvittelet näin? Tai no ehkä sinulla tilanne voisi olla tämä, mutta itselläni ei olisi.

Miehesi on siis kuolematon tai ei voisi ikinä jättää sinua? Niin on moni muukin kuvitellut mutta toisin käynyt.

Voi teitä :) ette ymmärrä että vaikka teillä olisi tuo tilanne, muilla ei välttämättä ole. Minulla olisi siinäkin tapauksessa rahaa, miksi ihmeessä olisin pennitön! 

Miksi koet tarvetta tuolla tavalla nälviä? Ei minua ole jätetty mutta voi sekin tapahtua tai sitten minä itse haluan jostain syystä päättää suhteen. Tykkään myös käydä töissä. Sama se minulle on mistä kukakin rahansa saa tai paljonko sitä on mutta en ymmärrä tukien enkä muiden rahojen varassa elämistä jos on kykenevä töihin. Eri asia toki jos on vaikka perintö tai lottovoitto minkä turvin voi lorvailla. Siitä lottovoitosta olisin kyllä kateellinen.