Lue keskustelun säännöt.
Asunnon periminen - millainen perintövero, kun leski asuu asunnossa?
18.11.2019 |
Miten perintövero lasketaan, jos perin asunnon (sanotaan vaikka 100 000 e), jos leski on 80-vuotias ja asuu asunnossa vielä elämänsä loppuun asti?
Perintövero on pienempi hallintaoikeuden takia, mutta kuinka paljon pienempi?
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se äitisi ei vain luovu koko testamentista? Se olisi kaikken halvinta ja yksinkertaisinta nyt kaikille! Ilmeisesti hänellä on kuitenki itsellä ennestään rahaa niin että selviää sillä kyllä hyvin loppuelämänsä. Jos hän testamentilla nyt ottaa isänne rahat vastaan, niin se hoitokoti ottaa ne rahat itselleen hoitomaksuina kun äitinne sinne muuttaa. Sitäkö haluatte? Eikö olisi kivointa, että rahat jää perheeseen eli teille lapsille?
No, sitähän hän on vähän tekemässä, eli antamassa enemmän kuin mitä isältä jää. Ja sitä tässä ihmetellään, miten asia kandee hoitaa.
Joku väitti yllä, että se ylimääräinen menisi lahjaveron alaisuuteen, mutta verovirastoon soitettuani niin ei ole.
Siis nytkö se äiti on antamassa enemmän kuin isältä jää? Äsken se oli vain osa isän perinnöstä mitä äiti teille antaa.
Koko ajan olen sanonut, että leski on rikkaampi kuin vainaja.
No eihän sillä ole merkitystä, kun perintönä voitte jakaa vain sen vainajan osuuden siitä omaisuudesta.
Vainajan osuus on puolet yhteenlasketusta omaisuudesta - jos leski ei vetoa tasinkoprivilegiin.
Leski voi myös kieltäytyä perinnöstä niin kuin ihan kuka tahansa perillinen. Silloin hän ei maksa perintöveroa vaan omistaa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta - eli vähintään oman omaisuutensa verran.
Kuolinpesän osakkaat voivat siirrellä omaisuutta keskenään miten tahtovat riippumatta siitä, onko alkuperäinen omistaja vainaja vai leski. Esimerkiksi yhdelle perilliselle vain rahaa, toiselle asunto, kolmannelle auto, neljännelle metsäpalsta eikä mitään jaeta neljään osaan. Riitaisessa kuolinpesässä pesänjakajan pääperiaate on se, että kaikille kaikkea, mutta yhtä autoa ja asuntoa ei mitenkään muuten voi jakaa kuin myymällä ne ja jakamalla rahat.
Esimerkki elävästä elämästä: Avioparilla oli kaksi metsäpalstaa, joista toisen omisti herra, toisen rouva. Heillä oli yksi yhteinen perillinen. Perinnönjaon aikaan perillinen ja leski eivät suinkaan jakaneet kumpaakin palstaa kahteen osaan vaan tekivät keskenään sopimuksen, että perillinen saa vainajan palstan ja leski pitää omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, olen lukenut koko ketjun enkä ole ymmärtänyt mitään :) En edes yritä heittää vastauksiani (= veikkauksia tässä tapauksessa), vaikka yli 20 v hoitanut perintöasioita....
T. asianajaja
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
En ymmärrä kuviota. Onko asunnon lisäksi muuta omaisuutta? Onko leskellä hallintaoikeus testamentti? Leskellä hän on asumisoikeus vaikkei omistaisi asunnosta mitään. Haluaako leski muuttaa?
Jos leski antaa enemmän, kuin mitä vain ajalta jää, niin sehän on silloin lesken antamaa ennakkoperintöä, josta menee lahjavero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Tähän mennessä on selvinnyt suurinpiirtein näin.
Leski ja vainaja omistivat yhdessä asunnon 50/50. Vainajalla ei ollut muuta omaisuutta. Leskellä sen sijaan on ainakin talletuksia. Lisäksi puolisoilla oli keskinäinen testamentti, varmaa ei ole, oliko se hallinta- vai omistusoikeustestamentti.
Ap, onko tähän asti oikein? Jos on ja kerrot, kummasta testamentista on kyse, niin jatkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Eihän ole oikein. Ap:n casessa on kaksi rintaperillistä, jotka molemmat saavat lakiosansa eikä kummankaan hyväksi ole testamenttia. Näin ollen kummankin rintaperillisen perintövero on samansuuruinen.
Vierailija kirjoitti:
Heh, olen lukenut koko ketjun enkä ole ymmärtänyt mitään :) En edes yritä heittää vastauksiani (= veikkauksia tässä tapauksessa), vaikka yli 20 v hoitanut perintöasioita....
T. asianajaja
Kommentoi nyt huviksesi edes sitä, että miten juristi voi laskuttaa perukirjan tekemisestä 5000 €, vaikka vainajan omaisuus oli vain asunnon puolikas ja pari tonnia tilillä rahaa, ja kyseessä tavallinen ydinperhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Eihän ole oikein. Ap:n casessa on kaksi rintaperillistä, jotka molemmat saavat lakiosansa eikä kummankaan hyväksi ole testamenttia. Näin ollen kummankin rintaperillisen perintövero on samansuuruinen.
Jos perintö sovitaan jaettavaksi niin, että toinen saa arvoltaan suuremman osuuden kuin toinen (tässä tapauksessa asunnon arvo on pienempi, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä), voi tietääkseni verottajalta hakea perintöverotukseen muutosta niin, että perintövero menee sovittujen perintöosuuksien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Eihän ole oikein. Ap:n casessa on kaksi rintaperillistä, jotka molemmat saavat lakiosansa eikä kummankaan hyväksi ole testamenttia. Näin ollen kummankin rintaperillisen perintövero on samansuuruinen.
Jos perintö sovitaan jaettavaksi niin, että toinen saa arvoltaan suuremman osuuden kuin toinen (tässä tapauksessa asunnon arvo on pienempi, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä), voi tietääkseni verottajalta hakea perintöverotukseen muutosta niin, että perintövero menee sovittujen perintöosuuksien mukaan.
Väärin. Asunnon arvo on se mikä sen arvoksi on arvioitu esim. kiinteistövälittäjän toimesta arviokirjassa ja merkitty perukirjaan. Hallintaoikeus ei alenna asunnon arvoa euroakaan. Hallintaoikeus toki alentaa perintöveroa kaikilta rintaperillisiltä saman verran sai sen lakiosansa sitten asuntona tai rahana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, olen lukenut koko ketjun enkä ole ymmärtänyt mitään :) En edes yritä heittää vastauksiani (= veikkauksia tässä tapauksessa), vaikka yli 20 v hoitanut perintöasioita....
T. asianajaja
Kommentoi nyt huviksesi edes sitä, että miten juristi voi laskuttaa perukirjan tekemisestä 5000 €, vaikka vainajan omaisuus oli vain asunnon puolikas ja pari tonnia tilillä rahaa, ja kyseessä tavallinen ydinperhe.
En ole lakimies, mutta viisi tonnia tarkoittaa noin kahta ja puolta päivää laskutettavaa lakimiehen työtä. Aikaa voi helposti kulua, jos juttuun sisältyy jotain, mistä ap ei ole kertonut, esim. vainajalla aikaisempi (vaikkakin lapseton) avioliitto, josta ositus tekemättä, vainaja on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jossa on sekava tilanne, joku asianosainen asuu ulkomailla tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, olen lukenut koko ketjun enkä ole ymmärtänyt mitään :) En edes yritä heittää vastauksiani (= veikkauksia tässä tapauksessa), vaikka yli 20 v hoitanut perintöasioita....
T. asianajaja
Kommentoi nyt huviksesi edes sitä, että miten juristi voi laskuttaa perukirjan tekemisestä 5000 €, vaikka vainajan omaisuus oli vain asunnon puolikas ja pari tonnia tilillä rahaa, ja kyseessä tavallinen ydinperhe.
En ole lakimies, mutta viisi tonnia tarkoittaa noin kahta ja puolta päivää laskutettavaa lakimiehen työtä. Aikaa voi helposti kulua, jos juttuun sisältyy jotain, mistä ap ei ole kertonut, esim. vainajalla aikaisempi (vaikkakin lapseton) avioliitto, josta ositus tekemättä, vainaja on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jossa on sekava tilanne, joku asianosainen asuu ulkomailla tms.
Siis onko lakimiesten bruttopalkkiot kuussa 40 000 € ?
:0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Eihän ole oikein. Ap:n casessa on kaksi rintaperillistä, jotka molemmat saavat lakiosansa eikä kummankaan hyväksi ole testamenttia. Näin ollen kummankin rintaperillisen perintövero on samansuuruinen.
Jos perintö sovitaan jaettavaksi niin, että toinen saa arvoltaan suuremman osuuden kuin toinen (tässä tapauksessa asunnon arvo on pienempi, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä), voi tietääkseni verottajalta hakea perintöverotukseen muutosta niin, että perintövero menee sovittujen perintöosuuksien mukaan.
Väärin. Asunnon arvo on se mikä sen arvoksi on arvioitu esim. kiinteistövälittäjän toimesta arviokirjassa ja merkitty perukirjaan. Hallintaoikeus ei alenna asunnon arvoa euroakaan. Hallintaoikeus toki alentaa perintöveroa kaikilta rintaperillisiltä saman verran sai sen lakiosansa sitten asuntona tai rahana.
Oletko nyt ihan varma, että perintöveroon ei voi hakea tällöin muutosta, jos vain yksi perillisistä saa perintönsä osuutena asunnosta ja muut saavat perinnön, jonka käyttöä lesken hallintaoikeus ei rajoita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, olen lukenut koko ketjun enkä ole ymmärtänyt mitään :) En edes yritä heittää vastauksiani (= veikkauksia tässä tapauksessa), vaikka yli 20 v hoitanut perintöasioita....
T. asianajaja
Kommentoi nyt huviksesi edes sitä, että miten juristi voi laskuttaa perukirjan tekemisestä 5000 €, vaikka vainajan omaisuus oli vain asunnon puolikas ja pari tonnia tilillä rahaa, ja kyseessä tavallinen ydinperhe.
En ole lakimies, mutta viisi tonnia tarkoittaa noin kahta ja puolta päivää laskutettavaa lakimiehen työtä. Aikaa voi helposti kulua, jos juttuun sisältyy jotain, mistä ap ei ole kertonut, esim. vainajalla aikaisempi (vaikkakin lapseton) avioliitto, josta ositus tekemättä, vainaja on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jossa on sekava tilanne, joku asianosainen asuu ulkomailla tms.
Siis onko lakimiesten bruttopalkkiot kuussa 40 000 € ?
:0
Lakimiehen normaali laskutus on noin 250 euroa tunnilta + ALV. Toki se ei ole kokonaan palkkaa, sillä siitä lakimies maksaa kaikki normaalit yrittäjän kulut eläkemaksuista toimitilojen vuokriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Eihän ole oikein. Ap:n casessa on kaksi rintaperillistä, jotka molemmat saavat lakiosansa eikä kummankaan hyväksi ole testamenttia. Näin ollen kummankin rintaperillisen perintövero on samansuuruinen.
Jos perintö sovitaan jaettavaksi niin, että toinen saa arvoltaan suuremman osuuden kuin toinen (tässä tapauksessa asunnon arvo on pienempi, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä), voi tietääkseni verottajalta hakea perintöverotukseen muutosta niin, että perintövero menee sovittujen perintöosuuksien mukaan.
Väärin. Asunnon arvo on se mikä sen arvoksi on arvioitu esim. kiinteistövälittäjän toimesta arviokirjassa ja merkitty perukirjaan. Hallintaoikeus ei alenna asunnon arvoa euroakaan. Hallintaoikeus toki alentaa perintöveroa kaikilta rintaperillisiltä saman verran sai sen lakiosansa sitten asuntona tai rahana.
Oletko nyt ihan varma, että perintöveroon ei voi hakea tällöin muutosta, jos vain yksi perillisistä saa perintönsä osuutena asunnosta ja muut saavat perinnön, jonka käyttöä lesken hallintaoikeus ei rajoita?
Joo. Itsepähän ovat sopineet perinnönjaon noin.
Jos koko perinnöstä perintövero on vaikka 100, niin kumpikin lapsi joutuu maksamaan siitä verosta 50. Jos toinen saa pelkkää asuntoa, niin luuletko, että hän voisi verottajalta pyytää, että hänen vero olisi vain 30? Kuka sitten maksaisi sen puuttuvan 20?
Toisin kuin jotkut ovat täällä sanoneet, ei ole ihan sama, saako leski (hänen ja vainajan) asunnon hallintaoikeuden lain nojalla vai hallintaoikeustestamentin perusteella.
Jos leski on saanut hallintaoikeuden suoraan lain perusteella, säilyy hallintaoikeus vain niin kauan kuin leski asuu asunnossa. Jos hän muuttaa muualle, hallintaoikeus päättyy. Lisäksi lesken tarvitsee maksaa asunnon kustannuksia vain vastaavan asunnon käypään vuokraan asti. Jos asuntoon pitää tehdä kallis korjaus, maksavat asunnon omistajat sen siltä osin, kun korjauksen hinta ylittää vastaavan asunnon vuokran.
Jos taas leski on saanut asuntoon hallintaoikeuden testamentilla, vastaa hän yksin asunnon kaikista kuluista. Hänellä myös säilyy asunnon hallintaoikeus senkin jälkeen, kun hän muuttaa asunnosta pois. Jos esim. asunto vuokrataan, hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski saa vuokratulot itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
134 jatkaa: mainitsemassani jaossa teistä kumpikin maksaisi perintöveroa 7075 euroa.
Jos jako tehdään niin, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 euron arvoisen puolikkaan asunnosta, johon 80-vuotiaalla leskellä on hallintaoikeus, ja saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella, niin rahat saanut maksaa perintöveroa 8700 euroa ja asunnon puolikkaan saanut 5450 euroa.
Voisivatko akapeukuttajat selittää, mikä tässä menee väärin?
Jotkut nyt vaan alapeukuttaa peukuttamisen ilosta. Ihan oikein sulla tuo on.
AA
Eihän ole oikein. Ap:n casessa on kaksi rintaperillistä, jotka molemmat saavat lakiosansa eikä kummankaan hyväksi ole testamenttia. Näin ollen kummankin rintaperillisen perintövero on samansuuruinen.
Onhan oikein. Tuossahan veroesimerkissä hlö toteaa, että toinen saa 100 000 rahaa ja toinen 100 000 asunnon hallintaoikeuksineen ja että "jos saatte jotenkin sumplittua niin, että kumpikin maksaa perintöveroa oman osuutensa perusteella".
ELI kyseessä oli hypoteettinen tilanne siitä, miten verot menisi, jos tuon mukaan laskettaisiin.
Jos suoraan perukirjan mukaan, niin tietenkin silloin perintöverot on saman suuruiset.
Huomioitavaahan on, että pääsääntö on, että verottaja verottaa perukirjan mukaan, mutta mikäli jako tehty ennen kuin verotuspäätöstä tehty ja poiketaan (perustellusta syystä) perukirjan mukaisesta "normi"jaosta, toimitetaan jakokirja verottajalle ja mahdollista on, että vero määräytyy toteutuneen perinnönjaon, ei perukirjan mukaan.
Asianajaja
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin jotkut ovat täällä sanoneet, ei ole ihan sama, saako leski (hänen ja vainajan) asunnon hallintaoikeuden lain nojalla vai hallintaoikeustestamentin perusteella.
Jos leski on saanut hallintaoikeuden suoraan lain perusteella, säilyy hallintaoikeus vain niin kauan kuin leski asuu asunnossa. Jos hän muuttaa muualle, hallintaoikeus päättyy. Lisäksi lesken tarvitsee maksaa asunnon kustannuksia vain vastaavan asunnon käypään vuokraan asti. Jos asuntoon pitää tehdä kallis korjaus, maksavat asunnon omistajat sen siltä osin, kun korjauksen hinta ylittää vastaavan asunnon vuokran.
Jos taas leski on saanut asuntoon hallintaoikeuden testamentilla, vastaa hän yksin asunnon kaikista kuluista. Hänellä myös säilyy asunnon hallintaoikeus senkin jälkeen, kun hän muuttaa asunnosta pois. Jos esim. asunto vuokrataan, hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski saa vuokratulot itselleen.
Joo mutta tästä ketjusta ei selviä ap:n kommenteista edes että onko kyseessä omistusoikeustestamentti vai hallintaoikeustestamentti. Ja aikooko leski luopua testamentista vai ei. Jossain kommentissa ap kirjoitti, että leski aikookin antaa nyt lapsilleen tasinkoa eli enemmän kuin isän perintö on.
Ja tärkeä sana jäi välistä... siis nimenomaan hallintaoikeustestamentti. Eli puoliso saa hallita omaisuutta ja toivotaan että lapset eivät vaadi mitään ennen kuin molemmat ovat kuolleet.