Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Asunnon periminen - millainen perintövero, kun leski asuu asunnossa?

Vierailija
18.11.2019 |

Miten perintövero lasketaan, jos perin asunnon (sanotaan vaikka 100 000 e), jos leski on 80-vuotias ja asuu asunnossa vielä elämänsä loppuun asti?

Perintövero on pienempi hallintaoikeuden takia, mutta kuinka paljon pienempi?

Kommentit (233)

Vierailija
221/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tän on pakko olla älykäs provo. Kukaan ei voi ajatella että myisi puolikkaan asunnon.

???

Minä ostan mielelläni veljeltäni puolikkaan asunnon, jotta saan koko asunnon kokonaan omistukseeni.

Kirjoitit että alamme myymään puolikasta asuntoa. Se tarkoittaa että ulkopuoliselle.

Jos sinä ostat sen veljeltäsi niin miksi ette hoida sitä vain osana pesänjakoa niin että lunastat sen pesän ulkopuolisin varoin toiselta pesän osakkaalta? Olisi helpoin niin.

Et sitten hullumpaa neuvoa keksinyt. Silloin joutuu maksamaan varainsiirtoveroa, kun käyttää pesän ulkopuolista rahaa. Tässä tapauksessa se pöllö ostaja saisi kaupassa myös kesken.

Tämä ketju on niin tolkuton, että aloittajan lisäksi provoaa puolet vastaajista.

Vierailija
222/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Sen saa kun vaatii lakiosan verojen maksuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verotuksesta kolme faktaa, jos joku alapeukuttaa, niin esittäköön perustelut:

- vero maksetaan todellisesta perinnöstä. Periaatteessa perukirjan mukaan, mutta voidaan oikaista jos jonkun osakkaan osuuden arvo on vähäisempi, vaikka hallintaoikeuden perusteella.

- ei mene erikseen lahjaveroa siitä osuudesta, jonka leski antaa tasinkona perillisille ja luopuu tasinkoprivilegistä. Se on vain perintöä ja perintövero maksetaan vain kerran.

- jos osakkaat eivät käytä pesän ulkopuolista rahaa, ei mene varainsiirtoveroa. Voivat siis sopia keskenään, kenelle mikäkin osa perinnöstä menee.

Tähän ketjuun luultavasti moni peukuttaa silkkaa kiusantekoaan. Ainakin minä toivon, että näin moni ei olisi näin täydellisesti pihalla perintöasioista.

No selitäppä miten se nyt muka sitten menee, kun perukirja lähtee verottajalle ja sen mukaan verottaja sitten määrää perillisille ne verot. Ja huomioi siinä samalla sen asuntoon liittyvän hallintaoikeuden niin, että se alentaa kaikkien perillisten veroa tasasuuruisesti. No sen jälkeen perintö jaetaan, ja sovitaan, että yksi saa asunnon ja toinen silkkaa rahaa. Asunnon saanut vaatii oikaisua perintöveroonsa vedoten hallintaoikeuteen. Mutta verottajahan on jo huomioimut sen hallintaoikeusvähennyksen kertaalleen. Miten muka uudelleen saisi lisää alennusta? Vai korottaako verottaja samalla sen toisen pelkää rahaa saaneen veroa ja lähettää hälle uuden laskun?

Jakokirja voidaan tehdä jo perunkirjoitustilaisuudessa. Ei mikään laki määrää että kaikkien erillisten osuus pitää olla samansuuruinen. Voi se ollakin kun asunnon todellisesta arvosta vähennetään lesken asumisoikeuden arvo.

Toiseksi verotukseen voidaan vaatia oikaisua.

Vierailija
224/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tän on pakko olla älykäs provo. Kukaan ei voi ajatella että myisi puolikkaan asunnon.

Voiko joku ajatella ostavansa pesän ulkopuolisella rahalla asunnon, jossa leskellä elinikäinen asumisoikeus?

Älykkyydestä en tiedä, mutta harva oikeasti on perintökaareen tutustunut.

Vierailija
225/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Sen saa kun vaatii lakiosan verojen maksuun.

Silloin vain menettää puolet perinnöstään, jos testamentti on tässä ketjussa mainitun lakimiehen laatima. Hän kun on suositellut lisäämään testamenttiin määräyksen, jonka mukaan lakiosaansa ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen vaativa lapsi saa vain lakiosansa toisenkin puolison kuoltua.

Vierailija
226/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Sen saa kun vaatii lakiosan verojen maksuun.

Silloin vain menettää puolet perinnöstään, jos testamentti on tässä ketjussa mainitun lakimiehen laatima. Hän kun on suositellut lisäämään testamenttiin määräyksen, jonka mukaan lakiosaansa ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen vaativa lapsi saa vain lakiosansa toisenkin puolison kuoltua.

What!?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Sen saa kun vaatii lakiosan verojen maksuun.

Lakiosaansa saa toki omistusoikeuden kun sitä vaatii mutta ei hallintaoikeutta jos on hallintaoikeustestamentti eli lakiosaa ei voi käyttää.

Vierailija
228/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran.

Ajatuksena hallintaoikeustestamentissa on ilmeisesti se, että lasten maksama perintövero pienenee kaiken omaisuuden osalta, koska lesken hallintaoikeus rasittaa sitä. Mutta ei se oikeasti kauheasti lohduta, että perintöverot pienenivät kahdella tonnilla, kun pitää muutaman kuukauden varoitusajalla haalia kokoon yli kymppitonni perintäverojen maksuun ja itse perintöä ei vielä saa käyttöönsä senttiäkään muutamaan vuoteen. Mieluummin sitä ottaisi perintöäkin ainakin sen verran, että saisi sillä perintöverot maksettua, vaikka ne verot olisivatkin vähän suuremmat.

Sen saa kun vaatii lakiosan verojen maksuun.

Lakiosaansa saa toki omistusoikeuden kun sitä vaatii mutta ei hallintaoikeutta jos on hallintaoikeustestamentti eli lakiosaa ei voi käyttää.

Jos perintö on jotain muuta kuin asunto, jossa leski asuu, niin lakiosaansa vaatimalla saa kyllä perinnön oikeasti käyttöönsä. Oikeus lakiosaan menee siis testamentilla saadun hallintaoikeuden edelle muuten kuin lesken asumisoikeuden suhteen. Mutta meillä tosiaan testamentti oli laadittu siten, että lakiosan vaatija olisi menettänyr puolet perinnöstään. Ketjussa mainittu lakimies nettisivuillaan nimenomaan suosittelee tällaista määräystä testamenttiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimeenpanijasta voi päästä eroon niin että moittii testamenttia. 

Vierailija
230/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toimeenpanijasta voi päästä eroon niin että moittii testamenttia. 

Hyvä idea, mutta eikö tällöin pidä olla jokin pätevä syy, jotta moite menisi läpi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/233 |
19.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimeenpanijasta voi päästä eroon niin että moittii testamenttia. 

Hyvä idea, mutta eikö tällöin pidä olla jokin pätevä syy, jotta moite menisi läpi?

Löysin tällaisen tekstin netistä:

"toimeenpanijamääräyksen on perustuttava juuri testamentin tekijän omaan tahtoon ja harkintaan. Toimeenpanijamääräys on osa testamenttia aivan samalla tavoin kuin muutkin testamenttiin otetut määräykset. Jos testamenttia laadittaessa tulee esille kysymys toimeenpanijan tarpeesta, on testamentin tekijän tärkeää saada oikea kuva siitä, mikä on toimeenpanijamääräyksen merkitys. Tilanteita, joissa testamentin laatimista tarjotaan tavallista edullisempaan hintaan ehdolla, että laatija nimetään toimeenpanijaksi, voidaan arvioida epäasiallisena vaikuttamisena testamentin tekijän tahdonmuodostukseen."

Esim. ap:n casessa oli kyseessä yhteistestamentti (isä ja äiti) ja äiti on yhä elossa ja kuolinpesän osakas niin hän voi vaikka olla sitä mieltä, että heille ei selvitetty riittävästi mitä toimeenpanija tarkoittaa ja se ei ollut heidän oma tahto tms.?

Vierailija
232/233 |
20.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap ehkä tarvisi oman juristin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/233 |
21.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asuvat okt pääkaupunkiseudulla, arvo 500 000€. Ei muuta omaisuutta. Perheessä kotona asuvat avioliitossa isä, äiti ja 18v lapsi. Ei mitään testamentteja. Toinen vanhemmista kuolee. Miten menee verot yksinkertaisuudessaan?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi kolme