Asunnon periminen - millainen perintövero, kun leski asuu asunnossa?

Teetätte sen perukirjan sillä asianajajalla ja sanotte hei hei. Ei jakokirjaan tarvita mitään asianajajaa. Ja jos tuo pitää paikkansa, niin olisin yhteydessä Suomen asianajajaliittoon ja kysyisin onko tälläinen toiminta hyvän asianajajatavan mukaista. (Eli että ensin määrää itsensä työhön ja sitten pumppaa hintaa ylös.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se, joka kysyi, onko lakimies JP. Meillä perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako maksoivat yhteensä 7000 euroa, vaikka mistään ei ollut mitään riitaa ja kaikki tarvittavat paperit (sukuselvitykset, kaikki tiedot omaisuudesta jne) oli toimitettu mapissa siistissä järjestyksessä juuri lakimiehen toimittamassa järjestyksessä.

Meillä tosin jonkin verran lisätyötä aiheutti se, että leski oli edunvalvonnassa ja edunvalvoja oli myös kuolinpesän osakas, joten hänelle piti määrätä maistraatissa sijainen.

Ihan samat tunnelmat kyllä meilläkin oli kuin ap:llä. Mahdollisimman nopeasti eroon tästä lakimiehestä, jotta saamme laskutuksen lopulta seis.

Härreguud mikä hinta! En tiedä kuka juristi on JP mutta jos hän on asianajaja eikä pelkkä lakimies niin valittakaa nyt ihmeessä asianajajaliittoon hänestä!

Ei ole asianajaja, vaikkakin varatuomari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikin provo...

tässä kaikki muu on totta lakimiehen nimikirjaimia myöten, muut kuin tarkat summat. Ne ovat sinne päin. Mutta ihan sama, ajatelkaa vain provona. Ei se ole keneltäkään pois.

Ensimmäisenä tämän kaiken jälkeen äitini tekee uuden testamentin (vanha oli yhteistestamentti isän kanssa), ja hän muuttaa ko lakimiehen pois siitä.

Ap

No se on sinänsä järkevää, mutta mihin äitisi enää tarvii testamenttia ylipäätään? Teitä on enää te kaksi hänen lasta, jotka automaattisesti peritte hänet puoliksi. Vai haluaako äitinne testamentata joillekin kissoille jotain? Sen nykyisen testamentin voi kai ihan vain mitätöidä äitisi osalta.

Nyt voimassa olevassa testamentissa lukee, että hänen perunkirjoituksen suorittaa JP. Tämä pitää saada kumottua. Tietty, jos on toinenkin tapa kumota kuin uusi testamentti, niin voi niinkin tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Teetätte sen perukirjan sillä asianajajalla ja sanotte hei hei. Ei jakokirjaan tarvita mitään asianajajaa. Ja jos tuo pitää paikkansa, niin olisin yhteydessä Suomen asianajajaliittoon ja kysyisin onko tälläinen toiminta hyvän asianajajatavan mukaista. (Eli että ensin määrää itsensä työhön ja sitten pumppaa hintaa ylös.).

Jos testamentissa on toimeenpanijamääräys, niin eikö jakokirjan tekimiseen pidä käyttää testamentissa määrättyä toimeenpanijaa?

Selittäkää joku minulle tämä toimeenpanijamääräys testamentista. Siis että testamentissa lukee, että perunkirjoituksen hoitaa juristi XX. 

Ensinnäkin se kohta varmaan laitetaan sinne, koska testamentin tehnyt juristi sitä ehdottaa. Eli tavallaan huijaa, koska hankkii siinä itselleen tulevaa tienestiä. 

Mutta onko se ihan oikeasti sitova? Siis niin sitova, että jos perunkirjoituksen teettää toisella juristilla niin tämä eka voi viedä kuolinpesän asiasta käräjille ja voittaa jutun? Tai saada jotain vahingonkorvausta? Entä jos hän ehtii kuolla ennen kuin se testamentin tekijä kuolee? 

En ole koskaan ennen kuullut, että testamentissa lukisi, että toimeenpanija on joku tietty juristi, mutta kai niin joskus sitten tehdään. Olen sentään lähipiirissä useita testamentteja kohdannut ja lukenut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikin provo...

tässä kaikki muu on totta lakimiehen nimikirjaimia myöten, muut kuin tarkat summat. Ne ovat sinne päin. Mutta ihan sama, ajatelkaa vain provona. Ei se ole keneltäkään pois.

Ensimmäisenä tämän kaiken jälkeen äitini tekee uuden testamentin (vanha oli yhteistestamentti isän kanssa), ja hän muuttaa ko lakimiehen pois siitä.

Ap

No se on sinänsä järkevää, mutta mihin äitisi enää tarvii testamenttia ylipäätään? Teitä on enää te kaksi hänen lasta, jotka automaattisesti peritte hänet puoliksi. Vai haluaako äitinne testamentata joillekin kissoille jotain? Sen nykyisen testamentin voi kai ihan vain mitätöidä äitisi osalta.

Nyt voimassa olevassa testamentissa lukee, että hänen perunkirjoituksen suorittaa JP. Tämä pitää saada kumottua. Tietty, jos on toinenkin tapa kumota kuin uusi testamentti, niin voi niinkin tehdä.

https://www.minilex.fi/a/testamentin-mitätöinti

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää joku minulle tämä toimeenpanijamääräys testamentista. Siis että testamentissa lukee, että perunkirjoituksen hoitaa juristi XX. 

Ensinnäkin se kohta varmaan laitetaan sinne, koska testamentin tehnyt juristi sitä ehdottaa. Eli tavallaan huijaa, koska hankkii siinä itselleen tulevaa tienestiä. 

Mutta onko se ihan oikeasti sitova? Siis niin sitova, että jos perunkirjoituksen teettää toisella juristilla niin tämä eka voi viedä kuolinpesän asiasta käräjille ja voittaa jutun? Tai saada jotain vahingonkorvausta? Entä jos hän ehtii kuolla ennen kuin se testamentin tekijä kuolee? 

En ole koskaan ennen kuullut, että testamentissa lukisi, että toimeenpanija on joku tietty juristi, mutta kai niin joskus sitten tehdään. Olen sentään lähipiirissä useita testamentteja kohdannut ja lukenut. 

Kyllä se on sitova, mutta en osaa sanoa, mitä sen rikkomisesta voi seurata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teetätte sen perukirjan sillä asianajajalla ja sanotte hei hei. Ei jakokirjaan tarvita mitään asianajajaa. Ja jos tuo pitää paikkansa, niin olisin yhteydessä Suomen asianajajaliittoon ja kysyisin onko tälläinen toiminta hyvän asianajajatavan mukaista. (Eli että ensin määrää itsensä työhön ja sitten pumppaa hintaa ylös.).

Jos testamentissa on toimeenpanijamääräys, niin eikö jakokirjan tekimiseen pidä käyttää testamentissa määrättyä toimeenpanijaa?

Miksi pitäisi käyttää? Guugleta jakokirja ja katso mitä löytyi. Siinä ei ole laatijan allekirjoitusta vain perikunnan jäsenten ja kahden todistajan. Jakokirjaa ei toimiteta mihinkään (verottaja ym). Täytyy muistaa, että kuolinpesän voi myös jättää jakamatta, jolloin mitä jakokirjaa ei edes tehdä. (Perukirja on pakollinen).

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää joku minulle tämä toimeenpanijamääräys testamentista. Siis että testamentissa lukee, että perunkirjoituksen hoitaa juristi XX. 

Ensinnäkin se kohta varmaan laitetaan sinne, koska testamentin tehnyt juristi sitä ehdottaa. Eli tavallaan huijaa, koska hankkii siinä itselleen tulevaa tienestiä. 

Mutta onko se ihan oikeasti sitova? Siis niin sitova, että jos perunkirjoituksen teettää toisella juristilla niin tämä eka voi viedä kuolinpesän asiasta käräjille ja voittaa jutun? Tai saada jotain vahingonkorvausta? Entä jos hän ehtii kuolla ennen kuin se testamentin tekijä kuolee? 

En ole koskaan ennen kuullut, että testamentissa lukisi, että toimeenpanija on joku tietty juristi, mutta kai niin joskus sitten tehdään. Olen sentään lähipiirissä useita testamentteja kohdannut ja lukenut. 

Luin lakioppaasta tietoa tästä toimeenpanijamääräyksestä. Siinä sanottiin, että toimeenpanija lakimies XX ei tarkoita pelkästään, että tuo lakimies hoitaa perunkirjoituksen vaan se tarkoittaa, että koko pesän hallinto on sillä lakimiehellä eikä osakkailla. Eli käytännössä hänellä on pesänselvittäjän oikeudet ja osakkailla ei mitään oikeuksia pesässä mihinkään toimiin. Järkkyä.

Vierailija kirjoitti:

Perintöverossa se menee niin, että verot tulee maksettavaksi, kun nimellisesti saat perintöä, vaikka mitään et saisi näppiisi, et rahaa, et omaisuutta.

Jopa siinä tapauksessa, että leski on nuorempi ja terveempi kuin perillinen, eikä vainajalta jäänyt muuta omaisuuta. Jos perillisellä on alaikäisiä lapsia, ei perinnöstä voi noin vain kieltäytyäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teetätte sen perukirjan sillä asianajajalla ja sanotte hei hei. Ei jakokirjaan tarvita mitään asianajajaa. Ja jos tuo pitää paikkansa, niin olisin yhteydessä Suomen asianajajaliittoon ja kysyisin onko tälläinen toiminta hyvän asianajajatavan mukaista. (Eli että ensin määrää itsensä työhön ja sitten pumppaa hintaa ylös.).

Jos testamentissa on toimeenpanijamääräys, niin eikö jakokirjan tekimiseen pidä käyttää testamentissa määrättyä toimeenpanijaa?

Miksi pitäisi käyttää? Guugleta jakokirja ja katso mitä löytyi. Siinä ei ole laatijan allekirjoitusta vain perikunnan jäsenten ja kahden todistajan. Jakokirjaa ei toimiteta mihinkään (verottaja ym). Täytyy muistaa, että kuolinpesän voi myös jättää jakamatta, jolloin mitä jakokirjaa ei edes tehdä. (Perukirja on pakollinen).

Tarkistin testamentin, siinä lukee ”toimeenpanija (JP) selvittäköön ja jakakoon pesän.

Aiemminn on paljon kysytty, mikä testamentti se on. Uteliaille tiedoksi, että hallintaoikeus.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teetätte sen perukirjan sillä asianajajalla ja sanotte hei hei. Ei jakokirjaan tarvita mitään asianajajaa. Ja jos tuo pitää paikkansa, niin olisin yhteydessä Suomen asianajajaliittoon ja kysyisin onko tälläinen toiminta hyvän asianajajatavan mukaista. (Eli että ensin määrää itsensä työhön ja sitten pumppaa hintaa ylös.).

Jos testamentissa on toimeenpanijamääräys, niin eikö jakokirjan tekimiseen pidä käyttää testamentissa määrättyä toimeenpanijaa?

Miksi pitäisi käyttää? Guugleta jakokirja ja katso mitä löytyi. Siinä ei ole laatijan allekirjoitusta vain perikunnan jäsenten ja kahden todistajan. Jakokirjaa ei toimiteta mihinkään (verottaja ym). Täytyy muistaa, että kuolinpesän voi myös jättää jakamatta, jolloin mitä jakokirjaa ei edes tehdä. (Perukirja on pakollinen).

Googleta testamentin toimeenpanija ja lue, millaiset oikeudet testamentissa olevalla toimeenpanijalla on.

Toimeenpanijamääräys voi olla järkevä, jos on odotettavissa, että kuolinpesä on riitainen tai että joku osakkaista yrittää huijata muita. Yleensä kuitenkin toimeenpanijamääräyksestä on perillisille vain kustannuksia ja harmia.

Yhden vinkin haluaisin ap:n äidin uuteen testamenttiin antaa. Kannattaa tehdä testamentista sellainen, että sen voi vastaanottaa myös osittain. Normaalitapauksessahan testamentti pitää vastaanottaa joko kokonaan tai ei ollenkaan. Mutta jos testamentissa on määräys, että sen voi vastaanottaa osittain, niin silloin sen voi vastaanottaa osittain.

Me olemme keski-ikäisiä ja meillä on vain yksi lapsi, joka on nuori opiskeleva aikuinen. Teimme juuri hiljattain molemmille vanhemmille testamentit ja niissä on tämä määräys, että testamentin voi vastaanottaa osittain. Mehän emme tiedä missä vaiheessa kuolemme. Jos meistä nyt jompikumpi kuolee, niin tietenkin lapsi vastaanottaa testamentin kokonaan. Mutta jos perintö osuu tästä esim. 30 vuotta eteenpäin, lapsi on silloin viisikymppinen, hänellä voi olla lapsia jotka on nuoria aikuisia ja enempi rahan tarpeessa kuin hän itse. Hän voi oman valintansa mukaan ottaa testamentilla varoja sen verran kun katsoo tarpeelliseksi ja jättää loput sitten lapsilleen. Ja kaikki tämä menee perintönä. Jos taas perintö osuu sellaiseen kohtaan kun hän on nuorempi eikä vielä niin varoissaan ja lapset pieniä alaikäisiä, niin hän voi laittaa lapsille sen verran perintöä kuin alaikäinen voi verotta saada ja ottaa loput itselleen.

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

En käsitä mitä järkeä on aviopuolisoiden välisessä kaiken kattavassa hallintaoikeustestamentissa. Eikö hallintaoikeuden voi ulottaa vain asuntoon ja kesämökkiin ja vaikka autoon ja muutamiin tilivaroihin, mutta jättää jotain omaisuutta sen ulkopuolelle lapsille heti perittäväksi, vähintäänkin perintöverojen verran. Ei aikuinen (iäkäs?) ihminen tarvitse hallintaansa kaikkia edesmenneen puolisonsa varoja, kyllä lapsillekin on reilua jotain mennä. Yleensä lasten elämäntilanne tuolla hetkellä on paljon vaikeampi ja he tarvitsevat enemmän rahaa kuin se iäkäs leski (esim. opintojen aloitus tai kovat perintöverot nuorille aikuisille).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

No aika typeriä neuvoja sitten nuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

JP korostaa koko ajan, että hänelle kaikkein tärkeintä on lesken etu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on se, että JP suosittelee aviopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoa. Hän myös suosittelee siihen lisättäväksi määräyksen, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa 1. puolison kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet perinnöstään.

JP ei kuitenkaan neuvo mitenkään, miten lapset saavat maksettua omat perintöveronsa ensimmäisen puolisonsa kuoltua (lapset eivät voi käyttää tähän perintöään, koska leskellä on perintöön hallintaoikeus). Myöskään JP:n suosittelemassa testamentissa ei ole varauduttu mitenkään perintöveron maksuun.

Ai uusperheillekin suosittelee näin? 

Järkevä vanhempihan varautuu perintötilanteeseen niin, että jos lesken hallintaoikeuden alaisessa asunnossa on kiinni suurin osa perinnöstä, niin tilillä/rahastoissa on kuitenkin perintöveron verran perittävää. Tai ottaa henkivakuutuksen, joka kattaa perintöverot.

Sitä en tiedä, mitä JP suosittelee uusperheille. Mutta niistä tileillä ja rahastoissa olevista rahoista ei ole mitään apua perintöverojen maksuun, koska JP:n suosittelemassa ja laatimassa testamentissa leskelle on annettu hallintaoikeus myös niihin. Eläkeikäiset tuskin saavat henkivakuutusta.

No aika typeriä neuvoja sitten nuo.

Samaa mieltä typeryydestä. Kuvittelisi, että yli 250 euron tuntilaskutuksella saisi petintöasioihin erikoistuneelta varatuomarilta järkevämpiä neuvoja.