Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Eräs vanhempi rouva tapasi tarjota minulle ruuan loppuja, kun vierailin hänen luona. Yleensä ne olivat jonkin verran vanhentuneita, mutta syötyä ne tuli kaikki. Mieleen on jäänyt poronkäristys kera kuivuneen spagetin ja nakit riisipuuron kanssa. Epäilyttävin tarjottava oli pakasteesta kaivettu kermakakku, joka oli huoneella muhinut monta päivää, oli ihan ruskea ja löllö.  Sitäkin tuli syötyä iso pala kahvin kera.

Latte-kahvia. Toiseksi kamalin samassa kyläpaikassa oli suodatinkahvi, joka näytti teeltä, ja maistui raanavedeltä.

4v lapsen tekemää hiekkakakkua

Olen inhonnut makkaraa lapsesta asti (vaikka syönkin lihaa), mutta makkara on jotain ihan kamalaa. En tykkää myöskään sienistä.

Olen pari kertaa joutunut tilanteeseen, jossa tarjottiin ruokana perunoita, makkaraa ja sienikastiketta. Ja olin ihan paiseessa miten selviän, kun ruokana on kahta inhokkiani.

Ei sen eksoottisempaa kuin karrelle poltettua porsaspihviä ja rakeista ylikypsää lohta. Kuusikymppinen sukulainen yhä kuvittelee ettei grillattu ruoka ole kypsää, ellei pinta ole musta ja nokinen. Enpä käy sillä mökillä toiste kun ruoka on aina niin kuvottavaa. Kuivaa pihviä joutuu järsimään leukalihakset kipeinä ja lohi suututtaa, kun hyvä ruoka on pilattu yököttäväksi mössöksi täysin turhaan. Olisi ihan eri asia jos ruoka silloin tällöin pääsee vahingossa käristymään liikaa, mutta kun se tehdään joka kerta grillatessa tahallaan. Itse kun sain kerran hoitaa grillaamisen ja sain paistettua täydelliset ruuat, sukulainen grillasi kaiken uudestaan mustaksi ja kuivaksi.

Ex tykkäsi tosi paljon sushista, tuli jo puheeksi ensimmäisellä kerralla kun tavattiin etten itse ole koskaan edes maistanut. Hän halusi sitten viedä mut treffeille sushiravintolaan, ja jouduin oikeasti taistelemaan oksennusrefleksiä vastaan kun yritin syödä sitä. :D Nykyään kyllä pidän siitä! Oli vaan ehkä turhan eksoottista sen aikaisille makuhermoilleni

Savustettu lohi

Suolattomia "Lihapullia", jotka oli tehty soijarouheesta, parsakaalista sekä sienistä. Kaikki aineksia joita en ikinä käyttäisi omassa keittiössäni.

Vierailija kirjoitti:

Olin Italiassa ystäväni luona, ja hänen siskonsa oli laittanut koko perheelle ruokaa. Ruokana oli mereneläväpastaa, jossa oli mm. kokonaisia pieniä mustekaloja. Piilotin ne mustekalat pastan alle ja väitin, että maha oli jo täynnä. Hävetti kyllä, kun ruoka oli tehty erikseen minun kunniakseni, mutta en kyllä olisi saanut sellaista mustekalaa alas. :(

Sama. Olin tutustunut italialaiseen mieheen ja hän halusi tehdä minulle ruokaa. Asuimme melkein 100 km:n päästä toisistamme ja hän oli ehtinyt tulla aiemmin kun oli tarkoitus, joten hän laittoi viestiä että käy jo kaupassa valmiiksi. Kun pääsimme minun luo, hän veti kassista paketillisen juurikin näitä mereneläviä. En kehdannut sanoa etten pysty syömään noita, koska toinen oli ajanut pitkän matkan, ostanut tarvikkeet ja halusi tehdä sen. Onneksi oli viiniä, jolla todellakin huuhtelin ruoan alas. Ajattelin, että tämä suhde loppuu ennen kuin alkaakaan, koska hän luulee että olen kunnon juoppo. Tämän jälkeen sain paljon ihania ruokia, ja jossain vaiheessa hän sanoikin etten tainnut tykätä silloin, koska en ollut pyytänyt kyseistä ruokaa koskaan enää uudelleen. Kaikkia muita ruokia kylläkin. Suhde kesti vuoden verran, paljon ihania muistoja ja omatkin kokin taidot kohenivat. Näistä taidoista hyötyy nyt nykyinen mieheni :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin Italiassa ystäväni luona, ja hänen siskonsa oli laittanut koko perheelle ruokaa. Ruokana oli mereneläväpastaa, jossa oli mm. kokonaisia pieniä mustekaloja. Piilotin ne mustekalat pastan alle ja väitin, että maha oli jo täynnä. Hävetti kyllä, kun ruoka oli tehty erikseen minun kunniakseni, mutta en kyllä olisi saanut sellaista mustekalaa alas. :(

Sama. Olin tutustunut italialaiseen mieheen ja hän halusi tehdä minulle ruokaa. Asuimme melkein 100 km:n päästä toisistamme ja hän oli ehtinyt tulla aiemmin kun oli tarkoitus, joten hän laittoi viestiä että käy jo kaupassa valmiiksi. Kun pääsimme minun luo, hän veti kassista paketillisen juurikin näitä mereneläviä. En kehdannut sanoa etten pysty syömään noita, koska toinen oli ajanut pitkän matkan, ostanut tarvikkeet ja halusi tehdä sen. Onneksi oli viiniä, jolla todellakin huuhtelin ruoan alas. Ajattelin, että tämä suhde loppuu ennen kuin alkaakaan, koska hän luulee että olen kunnon juoppo. Tämän jälkeen sain paljon ihania ruokia, ja jossain vaiheessa hän sanoikin etten tainnut tykätä silloin, koska en ollut pyytänyt kyseistä ruokaa koskaan enää uudelleen. Kaikkia muita ruokia kylläkin. Suhde kesti vuoden verran, paljon ihania muistoja ja omatkin kokin taidot kohenivat. Näistä taidoista hyötyy nyt nykyinen mieheni :)

Ai - se on hymiön paikka kun mamma on kiertopalkinto joka vaihtaa miestä vuoden välein...?

kusi kai

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin Italiassa ystäväni luona, ja hänen siskonsa oli laittanut koko perheelle ruokaa. Ruokana oli mereneläväpastaa, jossa oli mm. kokonaisia pieniä mustekaloja. Piilotin ne mustekalat pastan alle ja väitin, että maha oli jo täynnä. Hävetti kyllä, kun ruoka oli tehty erikseen minun kunniakseni, mutta en kyllä olisi saanut sellaista mustekalaa alas. :(

Sama. Olin tutustunut italialaiseen mieheen ja hän halusi tehdä minulle ruokaa. Asuimme melkein 100 km:n päästä toisistamme ja hän oli ehtinyt tulla aiemmin kun oli tarkoitus, joten hän laittoi viestiä että käy jo kaupassa valmiiksi. Kun pääsimme minun luo, hän veti kassista paketillisen juurikin näitä mereneläviä. En kehdannut sanoa etten pysty syömään noita, koska toinen oli ajanut pitkän matkan, ostanut tarvikkeet ja halusi tehdä sen. Onneksi oli viiniä, jolla todellakin huuhtelin ruoan alas. Ajattelin, että tämä suhde loppuu ennen kuin alkaakaan, koska hän luulee että olen kunnon juoppo. Tämän jälkeen sain paljon ihania ruokia, ja jossain vaiheessa hän sanoikin etten tainnut tykätä silloin, koska en ollut pyytänyt kyseistä ruokaa koskaan enää uudelleen. Kaikkia muita ruokia kylläkin. Suhde kesti vuoden verran, paljon ihania muistoja ja omatkin kokin taidot kohenivat. Näistä taidoista hyötyy nyt nykyinen mieheni :)

Ai - se on hymiön paikka kun mamma on kiertopalkinto joka vaihtaa miestä vuoden välein...?

Seurustelumme loppui juurikin pitkää etäisyyteen, nykyisen kanssa olen ollut 19 vuotta.  Lisäksi olen itsekin isänäidin puolelta osittain italialainen, mutta silti ei merenelävät taivu. Oliko sulla jotain muuta vielä ;)

Nahkiaista. Jauhoin sitä ensimmäistä (ja viimeistä) suupalaa varmaan puoli tuntia, ennen kuin sain alas...

Vuohenjuusto. Se haju on jotenkin ihan käsittämättömän outo.

Täytekakku, jossa mätää banaanimössöä.

Lihaa ja lehmänmaitoa...HYI.

Tykkään kaikista muista kiusauksista, paitsi poronlihakiusaus on järkyttävää! Poro on käristyksenä ok. kyllä! Siskonmakkarakeitto on kuvottavaa, olen mielummin nälissäni useamman vuorokauden kun syön sitä. Jauhemaksakeitto ja jauhemaksakastike, yäk!!  Pienet kokonaisena valmistetut kalat! Savusilakat, muikut jne. Broileri sen nahkan kanssa, en tajua! Järkyttävää!! Mämmi. Kieli kaikella tavalla laitettuna, samoin munuaiset! En ole koskaan syönyt nahkiaisia, mutta pelkkä ajatuskin kylmää! Riista kaikessa muodossa...erityisesti riistalinnut, jänikset ja en mä sitä hirveäkään ihan ymmärrä!?!? Olen syönyt lihapullia, joissa 50 % hirveä ja 50 % sianlihaa, pahoja olivat!

Lehmänkieli söin Viking Line tai Silja Line puffetissa.

Tulee mieleen eräät juhlat missä oli tarjolla voileipäkakkua mihin oli laitettu kaikkea mahdollista. Oli kinkkua, meetvurstia, silliä jne. Juhlien sankari tempaisi leipälautasen ja leikkasi voileipäkakkua lautasen kokoisen palan ja antoi minulle. Nieleskelin sitä kakkua urhoollisesti ties kuinka kauan ja lopulta oli pakko jättää osa syömättä. Pieni pala olisi ollut ok mutta se jäätävän kokoinen palanen alkoi tekemään pahaa ja ne sillit tuli sieltä läpi..huh..

Ei ole vielä tullut sellaista ruokaa vastaan, jota en olisi voinut syödä. Ja kyllä, olen kiertänyt maailmaa ja syönyt mm. apinan aivoja ja erilaisia sieniä yms. perinteisiä inhokkeja. Tarpeeksi kovassa nälässä mikä vain maistuu.