Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko armeijavuosi oikeasti kymppitonnien arvoinen kokemus?
19.03.2019 |
Vuosi armeijassa vs vuosi töissä. Itse valitsin duunin ja tienaamisen, mutta haluaisin kysyä teiltä armeijan käyneiltä: Jos näin jälkikäteen voisit vaihtaa armeijavuoden vuoden nettopalkkaan, tekisitkö niin? Vai oliko armeija elämän parasta aikaa ja et vaihtaisi kokemuksia pois edes rahasta?
Kommentit (179)
Niin kauan kuin maassa vallitsee sosialidemokraattinen järjestelmätyöttömyys satojen tuhansien osalta ja erityisesti nuoria miehiä vaivaten syrjäytymistä ja muuta ikävää elinkautisongelmaa tuottaen, on pohdiskelu armeijankäynnin aiheutamista palkkatulomenetyksistä täysin teoreettista. Ainakin kansantalousmittakaavassa. Yksilölle sillä voi toki olla merkitystä, että joku muu tekee ne duunit puolen vuoden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Mä oon siiinä lahjakas etttä on todellla tarkka muiiisti. Siksi varmaaan niiin paljon masennnnustakin.
Esimm kun olin koonnnut rynnäkkökiväärin kerraaan niiin olin nopeiin.
Jos mullle opetetttiin ampumasennott niiin kykenin sen johtajakaudellla opetttamaan tarkasti muuuilke.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin näillä "tienaajilla" on niitä kymmeniä tuhansia tilillä. Yhtä persauksia ovat sen vuoden jälkeen kuin ne intistä tulevatkin. Joku parintonnin romu voi olla parkkipaikalla ja ikeasta ostettu sohva kämpässä. Sama ilmiö tapahtuu kun puhutaan amiksesta ja korkeakoulutuksesta. Kovasti ollaan tienaamassa heti peruskoulun jälkeen, mutta missään se tienattu raha ei näy.
Kyse onkin siitä, että tuo vuosi viivästytti valmistumista ja vei yhden vuoden insinööriliksat bonareineen (+reissupäivärahat), joten kyllä siitä aika helvetinmoiset taloudelliset penaltit tuli. Vähän turhan tyyris "johtamistodistus".
Kaverini oli fiksumpi: meni sivariin, hankki paikan tulevan yliopistonsa mikrotuesta, kävi iltaisin avoimen yliopiston luentoja (joista suurimman osan sai hyväksiluettua oikeissa opinnoissa) ja joskus "vahingossa" päiväpuoltakin. Sivarin päättyessä noin 30 ov plakkarissa, 1.5 vuoden työkokemus laajasta verkkoylläpidosta.
Minulla kälyinen RUK-paperi ja nolla opintoviikkoa. Kumpis noin niinku oli fiksumpi ja ihan työnantajankin näkökulmasta halutumpi heppu valmistumisen hetkellä (joka hänellä noin 1.5v aikaisemmin huolimatta pidemmästä sivaripalveluksesta...)
Harva intti-ikäinen 50t€ vuosiansioille pääsee.
Olin ennen armeijaa töissä elektroniikkatehtaassa, palkka taisi olla 34mk/h vuonna 1992/1993.
Jos olisin 8 kuukauden palkan säästänyt, ei siitä kummoista pottia olisi kertynyt.
No, kuka muutenkaan koko bruttopalkkaa säästöön saa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi poikani sai valita, meneekö vai ei. Käytti sitten senkin ajan viisaammin eli opiskeluun.
Miten voi olla niin että voi itse valita? Eikös se ole aina että joko pakko mennä tai vapautus. Onko kyseessä joku soijapoika?
On moniakin ryhmiä, jotka voivat valita. Omani kuuluu sellaisen ryhmään, joka saa valita terveydellisen syyn perusteella. Se ei estä armeijan käymistä, mutta siihen ei toisaalta myöskään velvoiteta.
Mikäköhän sellainen terveydellinen syy on, voisitko kertoa? Joku krooninen iho-oire, huomattava ylipaino, vai joku mielenterveyden häiriö? Tuskin kukaan sinua tai poikaasi täällä tunnistaa vaikka sen kertoisitkin.
Ei mikään mainitsemistasi. Pojallani on lievä Aspergerin syndrooma sekä migreeni. Hän sai valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, mutta Suomen itsenäisyys on.
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Ja mitähän Sarasvuo on itse johtanut muuta kuin Trainer's housen (Satama interactiven) liki konkurssiin, hävittäen kymmeniä miljoonia rahaa ja satoja työpaikkoja?
Jopa hänestä kertova elokuva oli täysi floppi.
Mutta ukko lienee sitä ikäluokkaa, että on käynyt armeijan vielä wanhan kunnon äkseeraus- ja simputusaikakauden kukoistaessa, joten hän ei tiedä nykyaikaisesta armeijan tai ehkä muustakaan johtamisesta tuon taivaallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin naiset ovat tuhlanneet tienaamansa kymppitonnit?
Olin totaali ja opiskelin. Kokemuksena kuitenkin aika hirveä ja mikäli tekemäni ihmisoikeusvalitus ei mene läpi, olisi kannattanut hankkia vapautus. Ei mitään järkeä istua vankina jos ei yritä muuttaa systeemiä samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi poikani sai valita, meneekö vai ei. Käytti sitten senkin ajan viisaammin eli opiskeluun.
Miten voi olla niin että voi itse valita? Eikös se ole aina että joko pakko mennä tai vapautus. Onko kyseessä joku soijapoika?
On moniakin ryhmiä, jotka voivat valita. Omani kuuluu sellaisen ryhmään, joka saa valita terveydellisen syyn perusteella. Se ei estä armeijan käymistä, mutta siihen ei toisaalta myöskään velvoiteta.
Mikäköhän sellainen terveydellinen syy on, voisitko kertoa? Joku krooninen iho-oire, huomattava ylipaino, vai joku mielenterveyden häiriö? Tuskin kukaan sinua tai poikaasi täällä tunnistaa vaikka sen kertoisitkin.
Atooppinen iho, astma ja ylipaino yleensä antaa mahdollisuuden valita.
Yksi kaverini meni astmasta huolimatta, keskeytyshän siitä tuli. Ennen palvelustaan joutui kirjoittamaan lapun ettei valtio ole millään muotoa korvausvelvollinen jos jotain tulee astman vuoksi.
Menisi riemusta kiljuen uudestaan jos se vain olisi mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mikään huvipuisto, jonka täytyy tarjota Miksu-Petterille pelkkää hattaraa. Asepalvelus on vel-vol-li-suus, yksi sellainen joita valtio vaatii etujen ja vapauden vastineeksi. Jos kukaan ei tee velvollisuuksiaan, ei täällä ole pian työpaikkojakaan minne mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi poikani sai valita, meneekö vai ei. Käytti sitten senkin ajan viisaammin eli opiskeluun.
Miten voi olla niin että voi itse valita? Eikös se ole aina että joko pakko mennä tai vapautus. Onko kyseessä joku soijapoika?
On moniakin ryhmiä, jotka voivat valita. Omani kuuluu sellaisen ryhmään, joka saa valita terveydellisen syyn perusteella. Se ei estä armeijan käymistä, mutta siihen ei toisaalta myöskään velvoiteta.
Mikäköhän sellainen terveydellinen syy on, voisitko kertoa? Joku krooninen iho-oire, huomattava ylipaino, vai joku mielenterveyden häiriö? Tuskin kukaan sinua tai poikaasi täällä tunnistaa vaikka sen kertoisitkin.
Ei mikään mainitsemistasi. Pojallani on lievä Aspergerin syndrooma sekä migreeni. Hän sai valita.
Ok. Mutta aspergerin syndroomahan on mielenterveyden häiriö. En ole koskaan kuullut, että se antaisi perusteen vapautukselle varusmiespalveluksesta vaikka olisi voimakaskin, sillä ihan riittävän normaalisti sellaisetkin osaavat käyttäytyä - lievästä tapauksesta puhumattakaan. Ja migreeniin luulisi nykyään olevan hyvät lääkkeet. Tuskin sentään mikään krooninen päänsärky on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä mulla ollut silloin mitään duunia tiedossa, olin ylioppilas ja vailla korkeakoulupaikkaa. Vuosi oli 2004. Käytännössä olisin viettänyt intin sijaan vuoden työttömänä tai kälyisissä duuneissa, joiden rahat olisin 18-vuotiaan viisaudella sijoitt... - ei kun tuhlannut tietysti.
Skenaario olisi ollut ihan eri, jos oikeasti olisi pitänyt valita kymmenien tuhansien eurojen tai intin välillä. Silloin varmaan olisi kallistunut ensimmäisen puolelle. Mutta ei tämä ollut mikään reaalinen skenaario.
Ja sitä paitsi on musta Suomen itsenäisyyden suojaamisellakin joku arvo. Tehdään se sitten varusmiehillä tai ammattisotilailla tai muulla tavoin, kyllä mun mielestä Suomi tarvitsee asevoimat. Tätä mieltä olen aina ollut ja nykyään vielä tiukemmin kuin ennen.
Kokonaan toinen asia on, että itse intissä nuorten miesten aika voitaisiin kyllä käyttää paremmin ja tehokkaamminkin. Toki mun kokemus on myös jo vanhaa, n. 15 v. takaista, ja hommathan ovat voineet muuttua paljonkin.
Erittäin hyvä aloitus kuten myös erään äidin kirjoitus hesarissa. Totta on, että pahimmillaan asepalvelus vie kuralle kaksi vuotta nuoren elämästä sekä aiheuttaa ansionmenetyksiä. Tätä ei sitten korvata mitenkään (tai no teoreettisena maanpuolustuksena) eikä edes jousteta elämäntilanteiden mukaan.
"Kaikkea kivaa(kin) tuli koettua."
Taisit olla sieltä porukan nuoremmasta päästä. Itse en ollut ja muiden kaltaisteni kanssa koin inttiajan koko lailla haaskauksena kaiken maailman typeryyksiin. Nuorimmat jaksoivat lyödä lekkeriksi ja pärjäsivät sillä lailla.
Tragedialtakaan ei vältytty: Ehdin juuri tutustua mukavaan miekkoseen, jolla oli jo perhettäkin (kuten myös itsellä), ja pian sen jälkeen kyseinen henkilö kuoli eräässä meille järjestetyssä hommassa. Siitä tuvallisesta ei kyllä monta intin puolesta puhujaa sen jälkeen löytynyt.
Oli myös sellainenkin tapaus että yksi äijä huomattiin kadonneeksi kuten myös hänen rynkkynsä. Porukalla etsittiin pitkin metsiä eikä ollut oikein kiva ajatus se että patruunoita saattoi myös olla kyseisellä henkilöllä matkassaan, rynkyllä osuu ihmiseen aika tavallinenkin tallaaja 300 metrin päästä, paremmat kauempaa.
Nuo kaksi sieltä päällimmäiseksi jäivät mieleen, seuraavaksi erinäisiä "hauskoja" mieltä vailla olevia hommia, joita piti vain tehdä että olisi edes jotakin tehty.
Vierailija kirjoitti:
Mihin naiset ovat tuhlanneet tienaamansa kymppitonnit?
Noh noh... muistetaan että miesten takia kaikilla naisilla on alhainen palkka, ja vaikka nainen voisi yhtä hyvin mennä paremmin palkatulle alalle, niin kun hän itse tietoisesti valitsee huonosti palkatun alan niin sekin on miesten syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi poikani sai valita, meneekö vai ei. Käytti sitten senkin ajan viisaammin eli opiskeluun.
Miten voi olla niin että voi itse valita? Eikös se ole aina että joko pakko mennä tai vapautus. Onko kyseessä joku soijapoika?
On moniakin ryhmiä, jotka voivat valita. Omani kuuluu sellaisen ryhmään, joka saa valita terveydellisen syyn perusteella. Se ei estä armeijan käymistä, mutta siihen ei toisaalta myöskään velvoiteta.
Mikäköhän sellainen terveydellinen syy on, voisitko kertoa? Joku krooninen iho-oire, huomattava ylipaino, vai joku mielenterveyden häiriö? Tuskin kukaan sinua tai poikaasi täällä tunnistaa vaikka sen kertoisitkin.
Atooppinen iho, astma ja ylipaino yleensä antaa mahdollisuuden valita.
Yksi kaverini meni astmasta huolimatta, keskeytyshän siitä tuli. Ennen palvelustaan joutui kirjoittamaan lapun ettei valtio ole millään muotoa korvausvelvollinen jos jotain tulee astman vuoksi.
Miten voi sitten olla mahdollista että astmaatikkoja on huippu-urheilussakin? Erilainen asenne?
Kyllä intin käymisestä pitäisi oikeasti saada joku konkreettinen taloudellinen etu. Verohelpotus esimerkiksi.
Alue: Aihe vapaa
Esimm kun olin koonnnut rynnäkkökiväärin kerraaan niiin olin nopeiin.