Supernanny Suomi - OFFICIAL

Ei tullut esille lukeeko isä miten lapselle. Lapsen kanssa pitää puhua ja lukea. Pia on todella ammattilainen.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo äiti on noin.., en keksi sopivaa sanaa..zombimainen? Tulee mieleen joku teinityttö lapsenvahtina, eikä äiti. Toisaalta eipä tuo isä tekohymykään ollut yhtään sen parempi!

Ja tytär ttuntui vaan tykkääv'n, kun veli hyökkää. Se omahyväinen hymy oli kammottava. 

Onko paha olla?

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo äiti on noin.., en keksi sopivaa sanaa..zombimainen? Tulee mieleen joku teinityttö lapsenvahtina, eikä äiti. Toisaalta eipä tuo isä tekohymykään ollut yhtään sen parempi!

Ja tytär ttuntui vaan tykkääv'n, kun veli hyökkää. Se omahyväinen hymy oli kammottava. 

Minusta äiti oli hyvin surullinen ja huolissaan. Sitten kun sai toivoa, oli mahtavaa nähdä hänen hymyilevän.

Äidinkieli on myös tunnekieli. Jos vanhemmilla on eri äidinkielet, kummankin tulee tietysti käyttää omaa äidinkieltään puhuessaan lapselleen.

Onko pojalta sitten myöhemmin pudotettu toinen kieli pois kielellisten ongelmien vuoksi? Ehkä. Tuskin nyt kukaan tekisi sellaista karhunpalvelusta että puhuisi "tankerokieltä" alusta asti lapselleen.

Toivottavasti äiti ei ole sillä tavalla alistettu että isä on kieltänyt käyttämästä äidin omaa kieltä, jottei lasten ja äidin välille muodostuisi "salakieltä". Näitäkin näkee.

Miten voi sanoa että äiti puhuu hyvää suomea kun hän puhui koko ohjelmassa vain 4-5 lyhyttä lausetta?

Ja se ON ongelma jo kiintymyssuhteen kannalta jos äiti ei saa puhua tunnekieltään lapsensa kanssa.

Meillä on kaksikielinen perhe ja isä on niiin laista, että ei ole jaksanut opettaa omaa äidinkieltään lapsille. Minähän en sitä kieltä osaa opettaa, joten antaa sitten olla. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tullut esille lukeeko isä miten lapselle. Lapsen kanssa pitää puhua ja lukea. Pia on todella ammattilainen.

Minusta Pia on myös tosi hyvä ainakin näiden jaksojen perusteella perheiden kanssa. Hän tarttuu oleelliseen ja jättää muut asiat syrjään, sillä muutamassa päivässä ei paljoa ehdi. Lisäksi hän käyttäytyy positiivisesti ja kannustavasta, koska vanhemman näkemys itsestä vanhempana heijastuu lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Minusta hän toimii aina tosi fiksusti lasten ja aikuisten kanssa tässä sarjassa. 

Oliko tytöllä sidettä perheenäitiin? Tyttö oli kyllä taikinaa tekemässä samaan aikaan Alisan kanssa, mutta äidin ja tytön välillä ei näyttänyt olevan oikein mitään yhteyttä? Ei keskustelua, ei koskettelua, ei katseita. Nannykin toivoi isän vahvistavan suhdetta tyttöön, äidin poikaan?

Onko tyttö kenties isän edellisestä suhteesta?

Vierailija kirjoitti:

Tää väkivalta perhe on kans kyllä ihan järkyttävä. Vanhemmat katsoo vierestä ja toi Niki lällättelee ja näyttää keskaria. Siis Omg. Onneksi ei ollut eläimiä rääkättävänä. Ihan pimee perhe.

Isä oli jotenkin pelottava. Militaristivibat. Tosin ei kyllä saanut lapsiaan kuriin, joten ulkonäkö pettänee...

Bolivar kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää väkivalta perhe on kans kyllä ihan järkyttävä. Vanhemmat katsoo vierestä ja toi Niki lällättelee ja näyttää keskaria. Siis Omg. Onneksi ei ollut eläimiä rääkättävänä. Ihan pimee perhe.

Isä oli jotenkin pelottava. Militaristivibat. Tosin ei kyllä saanut lapsiaan kuriin, joten ulkonäkö pettänee...

Pelottava voi olla semmoinenkin, joka antaa aikansa periksi ja sitten hermostuu. Tuskin tuo militaristi on, mutta ei hirveän lämpimältä persoonalta vaikuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti äiti ei ole sillä tavalla alistettu että isä on kieltänyt käyttämästä äidin omaa kieltä, jottei lasten ja äidin välille muodostuisi "salakieltä". Näitäkin näkee.

Mies oli kyllä hieman sen oloinen, että "täällähän ei ryssää puhuta"...

Vierailija kirjoitti:

Oliko tytöllä sidettä perheenäitiin? Tyttö oli kyllä taikinaa tekemässä samaan aikaan Alisan kanssa, mutta äidin ja tytön välillä ei näyttänyt olevan oikein mitään yhteyttä? Ei keskustelua, ei koskettelua, ei katseita. Nannykin toivoi isän vahvistavan suhdetta tyttöön, äidin poikaan?

Onko tyttö kenties isän edellisestä suhteesta?

Epäilen samaa, sillä tyttö oli hyvin vaaleaihoinen ja punapigmenttinen pisamineen ja nenän muoto paljon pyöreämpi ja nöpömpi mitä telkuissa nähdyillä vanhemmilla.

Poikahan oli vanhempiensa näköinen, mutta tyttö tosiaan ei. Äidillä pitkä ja terävä nenä, isälläkin suora.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen silloin kun on kaksikielinen perhe ja meillä minä suomalainen niin tottakai puhuin äidinkieltä. Luin paljon satuja.

Isänsä opetti lasta puhumaan omaa kieltään. Ei mitään kielellistä vaikeutta.

Ei kielellistä vaikeutta, koska lapsillasi ei ole neurologisista syistä johtuvaa kehityksellistä viivästymää. Suurimmalla osalla lapsista ei ole oli kielitausta mikä hyvänsä. Ei oman äidinkielen puhuminen ole mikään taikakeino, jolla ehkäistään kehitykselliset viivästymät. Niitä kun on sellaisissakin perheissä, joissa molempien vanhempien äidinkieli on suomi. Varsin naiivia kuvitella, että kaksikielisyys suojaisi neurologisilta häiriöiltä. 

Äitiä kai jännitti kun kamerat jne. Tai oli väsynyt koska lapsi riehui. Ihmettelen eivätkö itse osanneet hoitaa tilannetta. Lapsi ei saa lyödä ketään, heti puututtava. Puheessa viivästymää vai oliko jotain muutakin, ei tullut ilmi. Lapselle pitää paljon puhua ja lukea. Pian myötä lapsi rauhoittui selvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Kyllä hän selvästikin osasi lukea suomeksi ja lapsi halusi kuunnella.

On varmasti kiva jos hän opettaa äidinkieltään lapsille, mutta tuo poika tarvitsee tukea suomenkielen oppimisessa koska elää Suomessa.

Kyllä tarvitsee tukea, mutta ymmärrät varmaan ettei auta jos sitä yrittää tukea henkilö, jolle suomi ole äidinkieli. Isän ja äidin kieltä ei saa sotkea jos koti on kaksikielinen. Kumpikin puhuu omaa kieltään lapsille.

Tietysti auttaa. Täytyy olla todella vajaa, jos ei ymmärrä, että suomen kielen kuuleminen auttaa suomen kielen oppimisessa. Ei sillä ole mitään merkitystä, jos painotukset eivät ole natiivitasoa. Suurin osa suomenkielistäkään ei osaa suomea täydellisesti ja ihan jo murteissa tulee erilaisia painotuksia. Ne eivät ole vahingollisia kenellekään. Paljon vahingollisempaa on sotkea lapsen päätä kielellä, jota hän ei arjessaan käytä. 

onko lapsi ollut päiväkodissa? Suomenkielinen pk niin oppii suomenkieltä. Äidin pitäisi puhua omaa kieltä ja opettaa lapselle ja isä omaa kieltä. 

Miten täällä palstalla on näin paljon pahansuopaisia ihmisiä! Oletteko entisiä koulukiusaajia, kun kuulostaa siltä, että joidenkin palstalaisten mielestä on ihan ok nälviä muita netissä?

Vierailija kirjoitti:

Äitiä kai jännitti kun kamerat jne. Tai oli väsynyt koska lapsi riehui. Ihmettelen eivätkö itse osanneet hoitaa tilannetta. Lapsi ei saa lyödä ketään, heti puututtava. Puheessa viivästymää vai oliko jotain muutakin, ei tullut ilmi. Lapselle pitää paljon puhua ja lukea. Pian myötä lapsi rauhoittui selvästi. 

Tuli ilmi. Moneen kertaan kerrottiin selkokielellä, että pojalla on kielellisen kehityksen viivästymä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Kyllä hän selvästikin osasi lukea suomeksi ja lapsi halusi kuunnella.

On varmasti kiva jos hän opettaa äidinkieltään lapsille, mutta tuo poika tarvitsee tukea suomenkielen oppimisessa koska elää Suomessa.

Kyllä tarvitsee tukea, mutta ymmärrät varmaan ettei auta jos sitä yrittää tukea henkilö, jolle suomi ole äidinkieli. Isän ja äidin kieltä ei saa sotkea jos koti on kaksikielinen. Kumpikin puhuu omaa kieltään lapsille.

Tietysti auttaa. Täytyy olla todella vajaa, jos ei ymmärrä, että suomen kielen kuuleminen auttaa suomen kielen oppimisessa. Ei sillä ole mitään merkitystä, jos painotukset eivät ole natiivitasoa. Suurin osa suomenkielistäkään ei osaa suomea täydellisesti ja ihan jo murteissa tulee erilaisia painotuksia. Ne eivät ole vahingollisia kenellekään. Paljon vahingollisempaa on sotkea lapsen päätä kielellä, jota hän ei arjessaan käytä. 

onko lapsi ollut päiväkodissa? Suomenkielinen pk niin oppii suomenkieltä. Äidin pitäisi puhua omaa kieltä ja opettaa lapselle ja isä omaa kieltä. 

Vieläkään ei ole pakko puhua omaa äidinkieltään. Sinä tai kukaan muukaan perheen ulkopuolinen ei päätä sitä, miten kieliasiat missäkin perheessä hoidetaan. Jos halutaan puhua vain suomea, niin saa täysin vapaasti tehdä. Ihmeellinen pakkomielle teillä tuosta "pitää puhua omaa äidinkieltä" -asiasta. Perheet ovat yksilöllisiä eikä ole mitään yhtä ja oikeaa tapaa toimia tässäkään asiassa.