Supernanny Suomi - OFFICIAL

Siinä oikeassa supenannyssa on joskus vähän ahdistavia jaksoja, kun selvästi näkee että ongelmat on syvällä, ja tarvittaisiin paljon apua. Joskus hän lähettikin jonkun äidin terapiaan. Toivon että kameran ulkopuolella tehdään myös jotain paikallisia lastensuojeluilmoituksia tms.

On kuitenkin aina hyvä, jos ihmiset hakevat apua! Minusta se on jo hyvä merkki, että vanhemmat ymmärtävät, että asiat ovat menossa huonoon suuntaan. Kuvaustilanteet voivat varmaan mennä monella lailla.

Eihän toi poika voi olla normaalikoulussa. Tai ehkä onkin erityis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Tietysti huomasin. Huomasin myös, että perhe oli valinnut kotikielekseen suomen. Se meni sinulta ohi. Missä laissa muuten määrätään, että on pakko puhua lapsilleen äidinkieltään, vaikka osaa jotain muutakin kieltä sujuvasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Tietysti huomasin. Huomasin myös, että perhe oli valinnut kotikielekseen suomen. Se meni sinulta ohi. Missä laissa muuten määrätään, että on pakko puhua lapsilleen äidinkieltään, vaikka osaa jotain muutakin kieltä sujuvasti?

Kaksikielisessä kodissa on tapana puhua kahta kieltä. Kaikki tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen että lapsen kielenkehitys häiriintyy jos ensisijainen hoitaja puhuu lapselle muuta kuin äidinkieltään. Äidin suomi ei todellakaan ollut natiivintasoista, jo vokaaleista sen kuuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Kyllä hän selvästikin osasi lukea suomeksi ja lapsi halusi kuunnella.

On varmasti kiva jos hän opettaa äidinkieltään lapsille, mutta tuo poika tarvitsee tukea suomenkielen oppimisessa koska elää Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Taisi osua omaan nilkkaan? 😀 Oletko pilannut oman lapsesi kielenkehityksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Tietysti huomasin. Huomasin myös, että perhe oli valinnut kotikielekseen suomen. Se meni sinulta ohi. Missä laissa muuten määrätään, että on pakko puhua lapsilleen äidinkieltään, vaikka osaa jotain muutakin kieltä sujuvasti?

Kaksikielisessä kodissa on tapana puhua kahta kieltä. Kaikki tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen että lapsen kielenkehitys häiriintyy jos ensisijainen hoitaja puhuu lapselle muuta kuin äidinkieltään. Äidin suomi ei todellakaan ollut natiivintasoista, jo vokaaleista sen kuuli.

Siitä ei kyllä ole mitään haittaa, jos lukee kirjaa kahdesti päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Tietysti huomasin. Huomasin myös, että perhe oli valinnut kotikielekseen suomen. Se meni sinulta ohi. Missä laissa muuten määrätään, että on pakko puhua lapsilleen äidinkieltään, vaikka osaa jotain muutakin kieltä sujuvasti?

Kaksikielisessä kodissa on tapana puhua kahta kieltä. Kaikki tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen että lapsen kielenkehitys häiriintyy jos ensisijainen hoitaja puhuu lapselle muuta kuin äidinkieltään. Äidin suomi ei todellakaan ollut natiivintasoista, jo vokaaleista sen kuuli.

Tuo perhe ei ollut kaksikielinen. Heillä oli kotikielenä suomi. Jokainen perheen jäsen puhui suomea. Miten vaikeaa tätä on ymmärtää? Kun niistä tutkimuksista niin kovasti olet perillä, sinun pitäisi tietää, että kielellisen kehityksen viivästymä on seurausta ihan muusta kuin äidin tavasta lausua vokaalit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Taisi osua omaan nilkkaan? 😀 Oletko pilannut oman lapsesi kielenkehityksen?

Eli et osaa keskustella kunnolla. Nyt viimeistään sen todistit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Kyllä hän selvästikin osasi lukea suomeksi ja lapsi halusi kuunnella.

On varmasti kiva jos hän opettaa äidinkieltään lapsille, mutta tuo poika tarvitsee tukea suomenkielen oppimisessa koska elää Suomessa.

Kyllä tarvitsee tukea, mutta ymmärrät varmaan ettei auta jos sitä yrittää tukea henkilö, jolle suomi ole äidinkieli. Isän ja äidin kieltä ei saa sotkea jos koti on kaksikielinen. Kumpikin puhuu omaa kieltään lapsille.

Lapsille tappelu oli mieleistä 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Tietysti huomasin. Huomasin myös, että perhe oli valinnut kotikielekseen suomen. Se meni sinulta ohi. Missä laissa muuten määrätään, että on pakko puhua lapsilleen äidinkieltään, vaikka osaa jotain muutakin kieltä sujuvasti?

Kaksikielisessä kodissa on tapana puhua kahta kieltä. Kaikki tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen että lapsen kielenkehitys häiriintyy jos ensisijainen hoitaja puhuu lapselle muuta kuin äidinkieltään. Äidin suomi ei todellakaan ollut natiivintasoista, jo vokaaleista sen kuuli.

  He ovat tehneet nyt tämän valinnan. Lapsia varmaan oudoksuttaisi, jos yhtäkkiä muuttaisivat sen. Äläpä suotta mestaroi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Taisi osua omaan nilkkaan? 😀 Oletko pilannut oman lapsesi kielenkehityksen?

Miksi projisoit omat kasvatusongelmasi muihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Taisi osua omaan nilkkaan? 😀 Oletko pilannut oman lapsesi kielenkehityksen?

Eli et osaa keskustella kunnolla. Nyt viimeistään sen todistit. 

Lue edellinen kommenttisi ja mieti oliko siitä jotain iloa keskustelulle... Selvästi nyt jotenkin arka aihe sinulle. Voitko kertoa edes yhden hyvän syyn miksi vanhempi ei puhuisi äidinkieltään omalle lapselleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Taisi osua omaan nilkkaan? 😀 Oletko pilannut oman lapsesi kielenkehityksen?

Miksi projisoit omat kasvatusongelmasi muihin?

Miksi et puhu äidinkieltä lapsellesi vai pakotitko erikielisen puolisosi puhumaan suomea lapselleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti puhui varsin yksinkertaista suomea ja ääntäminen oli heikohkoa. Hänhän selvästi vältteli keskustelua. Ei puhunut pitkin lausein. Jos pojalla olisi normaali kielenkehitys, ei olisikaan ongelma, että äiti lukee. Tuossa tilanteessa lukeminen kannattaisi kuitenkin jättää isälle. Yhdessä voi olla äidin kanssa muutenkin, esim. lautapeleistä näyttivät pitävän.

Ihan perusasia lasten kielenkehityksessä, että vanhemmat puhuvat OMAA äidinkieltään lapselle. Eikö tuo äiti ollenkaan ole käyttänyt omaa kieltään lasten kanssa? Melko erikoinen ratkaisu.

Kaikki eivät ole sellaisia suupaltteja kuin sinä, että koko ajan pitää olla äänessä. Eivätkä myöskään niin pihalla, että vajaaseen tuntiin tiivistetyn koosteen perustella vetäisivät johtopäätöksiä perheen normaalista toiminnasta. Miksi sinua noin paljon hiertää, että äiti luki lapselle? Oletko jäänyt sellaisesta kokemuksesta paitsi ja nyt olet kateellinen?

Etkö todella huomannut ettö suomi ei ole tämän äidin äidinkieli? Hänen kuulusi tietysti lukea omalla kielellään, ei toisen vanhemman kielellä.

Kyllä hän selvästikin osasi lukea suomeksi ja lapsi halusi kuunnella.

On varmasti kiva jos hän opettaa äidinkieltään lapsille, mutta tuo poika tarvitsee tukea suomenkielen oppimisessa koska elää Suomessa.

Kyllä tarvitsee tukea, mutta ymmärrät varmaan ettei auta jos sitä yrittää tukea henkilö, jolle suomi ole äidinkieli. Isän ja äidin kieltä ei saa sotkea jos koti on kaksikielinen. Kumpikin puhuu omaa kieltään lapsille.

Tietysti auttaa. Täytyy olla todella vajaa, jos ei ymmärrä, että suomen kielen kuuleminen auttaa suomen kielen oppimisessa. Ei sillä ole mitään merkitystä, jos painotukset eivät ole natiivitasoa. Suurin osa suomenkielistäkään ei osaa suomea täydellisesti ja ihan jo murteissa tulee erilaisia painotuksia. Ne eivät ole vahingollisia kenellekään. Paljon vahingollisempaa on sotkea lapsen päätä kielellä, jota hän ei arjessaan käytä. 

Sanoiko ne jossakin välissä olevansa yksikielinen perhe? Minä aattelin äidin puhuvan suomea miehen ja Nännin takia. Ei niin, että sillä minusta juurikaan väliä olisi. Kunhan vaan on äidin vapaa päätös mitä kieltä lapsilleen enimmäkseen puhuu, varsinkin silloin kun ei ole muita paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan pojan puheenkehitystä auttanut, että äiti olisi puhunut lapselle omaa kieltää , vaikuttaa siltä että on ollut pitkään kotona pojan kanssa ja puhunut huonoa suomea tälle.

Kehityksellinen viivästymä ei poistu, vaikka lapselle puhuttaisiin täydellisesti jotain kieltä. 

Jos on kehitysviivästymä, pitää erityisesti kiinnittää huomiota kieleen. Puolikielinen ensisijainen huoltaja ei todellakaan auta asiaa.

Miksi äiti luki kirjoja pojalle, eikä isä?

Äiti puhui erinomaista suomea. Vain aksentti kertoi ettei ole suomalainen alkujaan. Ihan muut asiat tuossa perheessä olivat pojalle haitaksi kuin äidin aksentti. Äiti luki pojalle, koska poika kaipasi aikaa äidin kanssa. Täysin luonnollista. 

Äiti voisi lukea sitä venäjää. Vai eikö lapset osaa äitinsä kieltä?

Sinä voisit lopettaa jankkaamisen. Vai etkö osaa kirjoittaa kuin yhtä ajatusta?

Taisi osua omaan nilkkaan? 😀 Oletko pilannut oman lapsesi kielenkehityksen?

Miksi projisoit omat kasvatusongelmasi muihin?

Miksi et puhu äidinkieltä lapsellesi vai pakotitko erikielisen puolisosi puhumaan suomea lapselleen?

Hyvää yötä, trollijonne <3