Miten tämä on mahdollista? Että pakotetaan maksamaan kuolleen vanhemman kuluja ja hoitamaan hautajaiset, vaikka ei ole ollut edes tekemisissä tämän kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Kyl on kylmää sakkia. Niin kylmää. Raha vaan mielessä,ei edes sitä laupeuden tekoa tee, että isänsä hautais siunattuun maahan.

No voi sen seitsemän daatanaa!

Juuri sinunlaistesi ääliöiden takia aihe on tabu.  

"Raha vaan mielessä", miten niin jos pesässä on pelkkää velkaa, tai kuten minun ihanalla isävainaalla: huumevelkoja joita joku kaveri-hörhö yritti käydä perimässä asiaa hoitamaan palkatulta juristilta. Jumalan kiitos sellainen oli palkattu, tai huumetyypit olisivat voineet ilmestyä minun tai siskoni oven taakse. 

Onneksi, ONNEKSI isä myös asui ulkomailla joten paikalliset sossut uskoivat hyvällä että emme aio lentää sinne Suomesta tyhjentämään kämppää vaan sossut ja palkkaamamme juristi saavat hoitaa lystin kuten parhaaksi näkevät.  Kaikkien kuvioiden jälkeen isän jälkeensä jättämien sotkujen selvittäminen vei puoli vuotta jonka aikana sairastuin masennukseen siitä sinänsä vähäisestä työmäärästä mikä minulta kului välttämättömimpien asiointien hoitamiseen Suomen-päässä. Käyn terapiassa ja syön lääkkeitä edelleen. Että sellainen perintö. 

Nyt jäljellä äiti, joka ei tietääkseni ole sekaantunut alamaailmaan, mutta elämänhallintaongelmainen kuitenkin. 

Olen jo yli 40-v, odotan kauhulla mitä tapahtuu jos äiti sairastuu ja joutuu laitokseen tai kuolee.

En henkisesti kestä toista ahdistavia muistoja pintaan nostattavaa kokemusta, jos vielä pitäisi käydä jotain papereita tai tavaroita läpi. En vaan kestä. Sitten sinunlaisesi idi****tit joilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä siitä miten raskaita nämä asiat voivat olla jos vanhemmat ovat olleet täysiä p***kiaisia jotka ovat kusseet asiansa mennen tullen jeesustelevat siitä miten nykylapset ovat niiiiiin kylmiä ja julmia. 

Joten haistapa sinä nyt oikein pitkä veetu. Minä en tunne myötätuntoa yhtään yksinäistä vanhusta kohtaan ellen TIEDÄ aivan varmasti ettei vanhus ole itse aiheuttanut tilannettaan. Kuolemantapausten osalta säästän myötätuntoni niille lapsille joiden asiat ovat vielä huonommin kuin itselläni: niille joiden vanhemmat ovat lyöneet tai käyttäneet seksuaalisesti hyväksi, niille jotka ovat tilanteessa aivan yksin ilman sisarusten tukea, niille jotka ovat itsekin sairaita tai vaikeassa asemassa jossa taloudellisesti hintavia virheitä ei ole varaa tehdä. He ansaitsevat kaiken myötätuntoni, eivät vainajat jotka ovat eläneet siihen tyyliin että paras surunvalittelu mitä heistä voi sanoa on "nyt se on kuollut eikä voi enää tehdä kellekään pahaa". Minulle on useampi ihminen sanonut näin isästäni. Tiedän etten todellakaan ole ainoa.

Jos tästä joku ihana joskus tekee kansalaisaloitteen, vannon masinoivani koko ystäväpiirin allekirjoittajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Olin avioliitossa, ja mies kuoli. Hänellä oli pelkkää velkaa kun perunkirjoitus tehtiin. Itse myös varaton, mutta pakko oli hautajaiset pitää. Sosku ei tullut missään vastaa, koska minun olisi pitänyt kilpailuttaa halvin mahdollinen tarjous. Ja he olisivat sitten katsoneet et mitä hyväksyvät. Aikamoinen lasku tuli, ja ulosottoonhan ne menivät.

Tää aloitus- juttu oli tosi ikävä. Pitäisi tehdä jonkinlainen ehto täysikäisenä, ettei joutuisi vanhempiansa laskuja ja hautajaisia maksamaan.

Ihan kuten avikseen mennessään myös ehto ettei ota vastuuta rahallisesti toisen poismenosta.

Kuoleminen ja siihen liittyvät järjestelyt ei ole halpaa hupia, ja kaiken surun keskellä miltei mahdotonta. Kuitenkin jokainen ihminen on maahan pantava, ja haudattava asiallisesti. Ikänsä veroja maksanut ihminen pitäisi haudata pelkästään arkun kustannuksella.

Voi mitä tyhmyyttä taas! Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, joten ilman myötä myös maksat hautajaiskulut!!

Taas velat eivät periydy. Lapsi ei peri vanhempiensa velkoja! Johan tuon normijärki sanoo! Miten lapsi voi olla vastuussa vanhempiensa tekemistä veloista!!

Ota asioista selvää ennen kuin kerrot mielikuviasi toteaa!!!!

Aivan hölmöä raivota täällä. Jos kuolinpesä on varaton, hautajaiskulut maksaa sosiaalitoimi. Velat eivät periydy. Ottakaa selvää asioista! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin avioliitossa, ja mies kuoli. Hänellä oli pelkkää velkaa kun perunkirjoitus tehtiin. Itse myös varaton, mutta pakko oli hautajaiset pitää. Sosku ei tullut missään vastaa, koska minun olisi pitänyt kilpailuttaa halvin mahdollinen tarjous. Ja he olisivat sitten katsoneet et mitä hyväksyvät. Aikamoinen lasku tuli, ja ulosottoonhan ne menivät.

Tää aloitus- juttu oli tosi ikävä. Pitäisi tehdä jonkinlainen ehto täysikäisenä, ettei joutuisi vanhempiansa laskuja ja hautajaisia maksamaan.

Ihan kuten avikseen mennessään myös ehto ettei ota vastuuta rahallisesti toisen poismenosta.

Kuoleminen ja siihen liittyvät järjestelyt ei ole halpaa hupia, ja kaiken surun keskellä miltei mahdotonta. Kuitenkin jokainen ihminen on maahan pantava, ja haudattava asiallisesti. Ikänsä veroja maksanut ihminen pitäisi haudata pelkästään arkun kustannuksella.

Voi mitä tyhmyyttä taas! Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, joten ilman myötä myös maksat hautajaiskulut!!

Taas velat eivät periydy. Lapsi ei peri vanhempiensa velkoja! Johan tuon normijärki sanoo! Miten lapsi voi olla vastuussa vanhempiensa tekemistä veloista!!

Ota asioista selvää ennen kuin kerrot mielikuviasi toteaa!!!!

Niin elatusvelvollisuus, ei se kuollut elatusta tarvi vaan siinä tapauksessa tehdään puolisoiden omistuksesta erotus toisistaan 50%, jos ei ole avioehtoa, josta toinen puolisko on lesken eikä siitä tarvi mitään hautajaisia maksella jos ei ole varaa. Siksi myös tehdään perunkirjoitus, jotta verottaja tietää mätkäistä verot. Ei leski omasta omaisuudestaan perintöveroja maksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä suuri vääryys laissa. Miksei ole mitään mahdollisuutta katkaista juridisia siteitään vanhempiaan kohtaan? Isäni olen nähnyt vauvana ja sitten hän katosi ryyppy/huumemaailmaan. En tiedä hänestä mitään, eikä hän ole koskaan osallistunut elatukseen. Kun hän kuolee, niin minä olen lain mukaan velvollinen selvittämään hänen elämänsä. Ja jos en suostu, niin joudun maksamaan hänen vippinsä ja velkansa. Suhteellisen ahdistavaa.

No niinpä. Henkisen raskauden lisäksi jos huonosti käy, asunto on täynnä roskaa ja tyypillä on vippejä sinne, tänne ja tuonne.

Ja sitten puhutaan perimisestä, vaikka Suomessakin on paljon porukkaa, jonka kämpässä ei kuolinhetkellä ole sen vertaa arvotavaraa, että saisi edes jonkun tavaraa vastaan tyhjentämään asunnon.

Mitö te oikein selitätte? Mistä lähtien kuolleen velat ovat periytyneet?

Vierailija kirjoitti:

Toinen vanhemmistani kuoli. Hänellä oli kuollessaan paljon velkaa (useita eri velkojia) mutta myös omaisuutta (pääosin velkarahalla ostettuja asuntoja, tilejä monessa pankissa ja kaikkea sellaista). Pesä oli kuitenkin velkainen, koska sitä velkaa oli enemmän kuin omaisuutta. Kaikenkaikkiaan selvitettävää oli paljon, koska emme tienneet missä kaikissa pankeissa hänellä oli tilejä tai missä kaikkialla velkaa. Siskollani oli raskas elämäntilanne silloin, ja hän yritti kieltäytyä perinnöstä ja sanoi, että ei halua (jaksa) myöskään sitä perukirjoitusta mitenkään hoitaa.

Kaksi juristia sanoi meille, että perinnöstä kieltäydytään ilmoittamalla se kieltäytyminen osana sitä perukirjoitusta, ja koska siskollani on yksi lapsi, niin jos siskoni kieltäytyy niin perintö siirtyy sille lapselle. Ja että meidän on pakko hoitaa se perukirjoitus, koska ei sitä kukaan sossu hoida. Eikä voitu itse tehdä sitä, kun selvitettävää (niitä omaisuuksia ja velkoja) oli niin paljon, että ei oltaisi osattu eikä pystytty sitä itse hoitamaan ilman juristia, kun niitä asuntoja piti tietenkin myydä velkojen maksamiseksi jne.

Eli kukaan meistä oli perinyt penniäkään, kun pesä oli lopulta velkainen ja haettiin konkurssiin, mutta jouduttiin itse silti palkkaamaan se juristi hoitamaan se perukirjoitus ja konkurssi. Ei ole olemassa mitään tahoa, johon voi ilmoittaa että kieltäytyy perinnöstä siten, että kukaan ei hoitaisi perukirjoitusta, sillä ei poliisi, kunta eikä kukaan vastaava sitä perukirjoitusta tee. 

 

Tottakai on olemassa taho, joka tekee perunkirjoituksen, jos kukaan muu sitä ei tee.

Vai meinaatteko, että ilman sukulaisia ja läheisiä kuolevien omaisuus vaan jää johonkin leijumaan, eikä kukaan ota siihen millään tavalla kantaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä suuri vääryys laissa. Miksei ole mitään mahdollisuutta katkaista juridisia siteitään vanhempiaan kohtaan? Isäni olen nähnyt vauvana ja sitten hän katosi ryyppy/huumemaailmaan. En tiedä hänestä mitään, eikä hän ole koskaan osallistunut elatukseen. Kun hän kuolee, niin minä olen lain mukaan velvollinen selvittämään hänen elämänsä. Ja jos en suostu, niin joudun maksamaan hänen vippinsä ja velkansa. Suhteellisen ahdistavaa.

No niinpä. Henkisen raskauden lisäksi jos huonosti käy, asunto on täynnä roskaa ja tyypillä on vippejä sinne, tänne ja tuonne.

Ja sitten puhutaan perimisestä, vaikka Suomessakin on paljon porukkaa, jonka kämpässä ei kuolinhetkellä ole sen vertaa arvotavaraa, että saisi edes jonkun tavaraa vastaan tyhjentämään asunnon.

Mitö te oikein selitätte? Mistä lähtien kuolleen velat ovat periytyneet?

Siitä lähtien kun jättää perunkirjoituksen tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä suuri vääryys laissa. Miksei ole mitään mahdollisuutta katkaista juridisia siteitään vanhempiaan kohtaan? Isäni olen nähnyt vauvana ja sitten hän katosi ryyppy/huumemaailmaan. En tiedä hänestä mitään, eikä hän ole koskaan osallistunut elatukseen. Kun hän kuolee, niin minä olen lain mukaan velvollinen selvittämään hänen elämänsä. Ja jos en suostu, niin joudun maksamaan hänen vippinsä ja velkansa. Suhteellisen ahdistavaa.

No niinpä. Henkisen raskauden lisäksi jos huonosti käy, asunto on täynnä roskaa ja tyypillä on vippejä sinne, tänne ja tuonne.

Ja sitten puhutaan perimisestä, vaikka Suomessakin on paljon porukkaa, jonka kämpässä ei kuolinhetkellä ole sen vertaa arvotavaraa, että saisi edes jonkun tavaraa vastaan tyhjentämään asunnon.

Mitö te oikein selitätte? Mistä lähtien kuolleen velat ovat periytyneet?

Siitä hetkestä lähtien kun et ota selvittääksesi sitä pesää, jotta saat perunkirjoituksen tehtyä. Sen velat tekevät, että "perintö" koostuu siitä että joudut tekemään paljon palkatonta työtä.

Nosto

Edunvalvoja yritti saada minua hoitamaan isäni perunkirjat ja hautauksen.

Kieltäydyin.

Miksi ihmeessä hoitaisin kun ei ole ollut mun elämässäkään vuosikausiin

Nyt stressaa tämä tilanne että tuleeko jotain seuraamuksia? Olen ainoa perillinen.