Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on alkanut "älä osta mitään" -vuosi
03.01.2019 |
Ainoastaan AIVAN TOTAALISEN välttämättömät ostokset teen, mutten yhtään. Mitään. Muuta.
Vaatteet ja käyttötavarat ostan käytettyinä. Itselle en osta mitään vaatetta. Ainoastaan lapsille sen mitä välttämättä tarvitsevat.
Katsotaan josko tänä vuonna jäisi joku lati säästöönkin ...
Kommentit (536)
En edes muista milloin olen ostanut huvikseni jotain.
Päinvastoin. Koti on jo vuosia ollut riisuttu malli. Käyn koko kodin läpi 2 x vuodessa ja tarpeeton lähtee kirppikselle.
Teen pieniä askareita lähiympäristöön ja saan heiltä kirppismyyntiä varten tavaraa.
Joskus, hyvin harvoin, otan niistä jotain, jos otan, se yleensä lähtee seuraavassa kuormassa pois.
Olin joulun Espanjassa. Olin töissä, matka oli ilmainen ja jäin vähän jopa plussalle. Palkkarahoilla ostin paluumatkalla Saksasta parin vuoden kosmetiikan. Ja sain vähän väriä naamaan.
Sain kotona joululahjoja mm villasukat, pyyheliinan ja meikkipussin. Kaikki entiset olivat ihan lopussa. Meikkipussin vetoketju ei ollut toiminut vuosiin. Kaikki perheen pyyhkeet ovat kulahtaneita. Vanha meikkipussi meni heti pois.
Kun purin ostokset kotona, tunsin oloni rikkaaksi. 2 vuoteen ei tarvitse miettiä mitä voidetta laittaa naamaan, kun purkin pohja on tullut näkyviin jo kauan aikaa sitten.
Tai juurikasvu. 8 väripurkkia huolehtii mun juurikasvun peittämisestä seuraavat 2 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Meikkipussin vetoketju ei ollut toiminut vuosiin."
Itse tein uuden meikkipussin vanhan kuluneen repun ulkotaskusta, jossa oli ehjä vetoketju. Leikkasin ulkotaskun irti. Toimii!
Itse repusta iso vetoketju rikki, joten muu osa reppua joutuu valitettavasti roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään "AIVAN TOTAALISEN välttämättömät ostokset" -juttuja. Vaan jos et osta mitään niin et sitten osta yhtään mitään tai olet selkärangaton luuseri. Ei siis sähköä, vettä, ruokaa, vakuutuksia, ei yhtään mitään.
Tämä tässä on nimenomaan luuseriasenne. Jos ei voi olla täysin äärimmäisyyksin menevä ja täydellinen, ei kannata tehdä mitään. Ja koska koskaan ei voi olla täydellinen, ei tee ikinä mitään.
En kävele yhtään turhaa reissua ennen kuin lumet sulaa. On yhdet talvikengät, joita pitää säästellä seuraavaksi talveksikin. Lenkkikenkiä sentään on kahdet vanhat, joten keväällä taas liikkeelle. Säästyy shampoota, kun pysyy kotona ja tarvitsee harvemmin pestä hiuksia ja menee vähemmän ruokaa, kun ei turhaan kuluta energiaa liikkumalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.
Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.
Jotenkin kestämätön ajatus, että kaikkien pitäisi kantaa koteihinsa niin paljon Kiinassa valmistettua tavaraa, että noiden tavaroiden viivakoodien piippauttajilla riittää töitä. Ehkä täytyy vain hyväksyä, että vähittäiskauppa on auringonlaskun ala.
Jos oikeasti haluamme kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä hukkumatta krääsään, menemme vaikka hierojalle. Anna kun arvaan: liian kallista.
Ja sitten on olemassa vielä yksi alue: erikoiskaupat. Minä ostin viimeksi sukset. Ei olisi tullut mitään ilman asiantuntevan myyjän ja voitelutyypin apua. Jouduin jonottamaan puoli tuntia ennen kuin sain palvelua.
Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi elättää itsensä someverkostojen avulla: leipoo leipää naapurustolle, tekee lumitöitä, korjaa vaatteita, kuka mitäkin. Marjojen poimiminen nousee arvoonsa. Eli globalisaatio kääntyy lokalisaatioksi ja juuri erilaisten asioiden korjaustaidot nousevat arvoonsa.
Minä näkisin, että tässä on asenneilmapiirin muutokselle tarvetta. Tavaraa ja etenkin sen määrää arvotetaan jostain syystä kovin korkealle verrattuna elämyksiin tai palveluihin.
Mainitsit tuon hierojalla käynnin. Tottahan se on, että kyllä se tällaisen tavallisen tallaajan lompakolle on aika iso kolaus maksaa 60 e tunnin hieronnasta. Mutta moniko käyttää aivan saman rahan täysin ajattelematta ns. lohtushoppailuun. Kait sitä voisi perustella sillä, että nämä farkut ja pusero ovat käytännöllisiä ja palvelevat paljon pidempään kuin tunnin kestävä hieronta. Mutta mikä on todellinen hyöty näistä uusista vaatteista, jos kotona on jo 10 farkut ja 30 puseroa? Palveluiden ostossa on sekin hieno puoli, ettei niiden käyttö lisää tavaran määrää kotona, se kun on jo monelle toisaalta ongelmakin.
Toinen asennemuutosta kaipaava asia on mielestäni tuotteiden laatu ja määrä. Jostain syystä on syntynyt se yleinen harhakäsitys, että on jotenkin parempi löytö ostaa samalla rahalla 3 kappaletta vuoden kestäviä paitoja kuin yksi paita, joka kestää 4 vuotta. Jos mietitään työpaikkojen säilymistä, niin kauppaa kiinnostanee lähinnä eurot. Kaikkien kannalta järkevämpää olisi tuottaa ja ostaa vähemmän, mutta laadukkaampaa. Kaupatkin saisivat katsoa tässä asiassa peiliin. Itse kävin hiljattain reklamoimassa paidasta, joka oli muutaman kuukauden käytön jäljiltä aivan roskiskuntoinen. Normaalia kulumista heidän mielestään, ei edes pahoitteluja huonosta laadusta. En olisi edes kaivannut hyvitystä, vaan vaikka sen myöntämistä, ettei ole hyväksyttävää, ettei paita kestä käyttöä tuon pidempään. Eikä ollut edes halpa, vaan 40e t-paidasta. Ostohetkellä kangas vaikutti laadukkaalta ja napakalta, vaan toisin kävi.
Minulle yritti pesukonemyyjä myydä väkisin halpiskonetta, kun kuulemma niitä saa kolme samalla rahalla kuin haluamani konemalli, jonka arvioidaan kestävän 20 vuotta päivittäisessä käytössä.
Kysyin, että kai kodinkoneliike voi sitoutua siihen, että seuraavien 20 vuoden aikana hoitavat ilmaiseksi ja välittömästi uuden koneen asennuksen ja vanhan kierrätyksen, jottei minulle tule kolmesta halpiskoneesta sen enempää vaivaa kuin yhdestä kestävästä. Ei sekään oikein heille sopinut.
Uskon, että tulevaisuudessa korjaamisesta ja kierrättämisestä tulee yhä kannattavampaa, ja nämä palvelut muodostavat myös suuren osan vähittäiskaupan työstä. Niin kuin siellä suksikaupassa, missä tsekattiin myös vanhat sukseni ja harkittiin niiden hiomista.
Muuten hyvä, mutta se sun kallis koneesi ei tule kestämään 20 vuotta. Huippua, jos edes 10.
Minulla on kestänyt 16 vuotta pesukone. Ei ole koskaan ollut vikaa. Oli melko kallis, mutta on hyvä, laadukas kone.
Se onkin ostettu 16 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ei älyllä juhlita.
ei ni ja sitä ei voi edes ostaa vaikka ois kuinka tarpeen
Vierailija kirjoitti:
Hyvin meni eka viikko! Yhdet sukat meni rikki ja korjasin ne 😀 Ennen vanhaan olisin viskannut roskiin. Kaivoin lasten luistimet esille ja totesin, että yksi tarvitsee uudet mutta ne saan onneksi sukulaiselta. Mies ei muuten käynyt ostamassa tortilla-aineksia vaan söi jotain mitä jo löytyi kaapista 😉
Leipää leivoin itse valmiiksi pakkaseen ja päätin, että enää ei tuoda meidän talouteen leipiä kaupasta.
Tsemppiä kaikille! You can do it!
Ap
Joko lopetitte seksin? Seksi ei ole välttämättömyys ja sitä myöten ehkäisykin on turhake saati uusi ipana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin jo koko viime vuoden "älä osta mitään" periaatteella.
Laitoin tavaraa myyntiin kirppikselle. Jos oli ihan pakko jotakin fyysistä (muuta kuin ruokaa) ostaa, ostin kirppikseltä.
Mieluusti ostan nettikirppikseltä. Jos ostaa pöytäkirppikseltä, niin niissä tuotteissa on tavallaan aina se pöydän hinta mukana hinnassa (ja verot).
On ollut kyllä hyvä olo, kun pääsin irti rahan kuluttamisesta.Säästöön jäi viime vuonna yli 7000 euroa enemmän kuin aiemmin.
Parin vuoden kuluttua minulla onkin säästössä sen verran, että saan ostettua elämäni ensimmäisen sijoitusasunnon !
Tehkää perässä.
Kommentoin vielä aikaisempaa kirjoitustani. Olen siis se 7000 euroa enemmän säästänyt.
Pienistä puroista kertyy iso joki: en osta koskaan kahvilakahvia. Minulla on laukussani aina termari, jossa on kahvia. Ystävänikin ovat liittyneet tähän säästökerhoon. Emme mene enää kahvilaan, vaan kirjastoon kahvittelemaan. Jokainen vuorollaan tuo itse leipomiaan keksejä tai jotakin pullaa tai vaikka voileivät.
En osta pullovettä koskaan enää.
Kotona olen risaisissa vaatteissa, nytkin on reikäinen aluspaita päällä. Lopulta se aluspaita menee lattialuutuksi.
En osta kalliitta pesuaineita. Kotona usein pelkkä vesi riittää pesuaineeksi, välillä sitruuna/sooda pesua.
Tämä lista on loputon, mistä pihistän. Ihan kaikesta.Minulla on unelma elämäni ensimmmäisestä sijoitusasunnosta.
Paljon hyviä säästövinkkejä, mutta ihmisenä, joka menee kirjastoon lukemaan ja keskittymään (ja toisinaan nauttimaan kirjastokahvion palveluista) huomautan, että korrekti paikka omien kahvien ja kahvileipien nauttimiseen on oma koti.
Voi toki olla, että teidän kirjastossanne on paikka, joka on tarkoitettu omien eväiden nauttimiseen ja omien kahvien juomiseen, ja henkilö, jonka tehtäviin kuuluu väistämättömän sotkun siivoaminen. Jos näin on, pyydän anteeksi kommenttiani.
Tukholmassa käydessä on ainakin Historiska museétissa oma huone omia eväitään syöville vaikka museossa on oma kahvila. Muutenkin museoon pääsee ilmaiseksi ja esteettömästi.
En ole pannut merkille onko muissa museoissa vastaava käytäntö mutta Historiskassa käydessäni kyllä arvostin sitä, että myös vähävaraisilla on mahdollisuus sivistää itseään ja lapsiaan siinä missä muillakin ja mennä syömään omia eväitään erilliseen huoneeseen. Tukholmassahan voi käydä aineettomalla matkalla. Viking Grace on vielä LNG-laiva, joka ei saastuta Itämerta. Sillekin on joskus hyviä tarjouksia jos kotona olo alkaa tympimään. Miniloma Tukholmassa on ihan kiva irtiotto arjesta.
Vierailija kirjoitti:
"Meikkipussin vetoketju ei ollut toiminut vuosiin."
Itse tein uuden meikkipussin vanhan kuluneen repun ulkotaskusta, jossa oli ehjä vetoketju. Leikkasin ulkotaskun irti. Toimii!
Itse repusta iso vetoketju rikki, joten muu osa reppua joutuu valitettavasti roskiin.
Monesti vetoketjujen metallinen lukko on ajan mittaan ”väsynyt”. Rikkinäisestä esineestä ei tarvi vaihtaa tai vaihdattaa koko vetoketjua vaan riittää kun suutari puristaa lukkoa hieman kasaan. Myös YLE on tehnyt operaatiosta opetusvideon YouTubeen ja korupihtien omistajat voivat puristella metallilukkoja kuntoon kotonaankin jos vetoketju ei toimi tai housujen vetoketju aukeilee tuon tuosta omia aikojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin jo koko viime vuoden "älä osta mitään" periaatteella.
Laitoin tavaraa myyntiin kirppikselle. Jos oli ihan pakko jotakin fyysistä (muuta kuin ruokaa) ostaa, ostin kirppikseltä.
Mieluusti ostan nettikirppikseltä. Jos ostaa pöytäkirppikseltä, niin niissä tuotteissa on tavallaan aina se pöydän hinta mukana hinnassa (ja verot).
On ollut kyllä hyvä olo, kun pääsin irti rahan kuluttamisesta.Säästöön jäi viime vuonna yli 7000 euroa enemmän kuin aiemmin.
Parin vuoden kuluttua minulla onkin säästössä sen verran, että saan ostettua elämäni ensimmäisen sijoitusasunnon !
Tehkää perässä.
Kommentoin vielä aikaisempaa kirjoitustani. Olen siis se 7000 euroa enemmän säästänyt.
Pienistä puroista kertyy iso joki: en osta koskaan kahvilakahvia. Minulla on laukussani aina termari, jossa on kahvia. Ystävänikin ovat liittyneet tähän säästökerhoon. Emme mene enää kahvilaan, vaan kirjastoon kahvittelemaan. Jokainen vuorollaan tuo itse leipomiaan keksejä tai jotakin pullaa tai vaikka voileivät.
En osta pullovettä koskaan enää.
Kotona olen risaisissa vaatteissa, nytkin on reikäinen aluspaita päällä. Lopulta se aluspaita menee lattialuutuksi.
En osta kalliitta pesuaineita. Kotona usein pelkkä vesi riittää pesuaineeksi, välillä sitruuna/sooda pesua.
Tämä lista on loputon, mistä pihistän. Ihan kaikesta.Minulla on unelma elämäni ensimmmäisestä sijoitusasunnosta.
Paljon hyviä säästövinkkejä, mutta ihmisenä, joka menee kirjastoon lukemaan ja keskittymään (ja toisinaan nauttimaan kirjastokahvion palveluista) huomautan, että korrekti paikka omien kahvien ja kahvileipien nauttimiseen on oma koti.
Voi toki olla, että teidän kirjastossanne on paikka, joka on tarkoitettu omien eväiden nauttimiseen ja omien kahvien juomiseen, ja henkilö, jonka tehtäviin kuuluu väistämättömän sotkun siivoaminen. Jos näin on, pyydän anteeksi kommenttiani.
Tukholmassa käydessä on ainakin Historiska museétissa oma huone omia eväitään syöville vaikka museossa on oma kahvila. Muutenkin museoon pääsee ilmaiseksi ja esteettömästi.
En ole pannut merkille onko muissa museoissa vastaava käytäntö mutta Historiskassa käydessäni kyllä arvostin sitä, että myös vähävaraisilla on mahdollisuus sivistää itseään ja lapsiaan siinä missä muillakin ja mennä syömään omia eväitään erilliseen huoneeseen. Tukholmassahan voi käydä aineettomalla matkalla. Viking Grace on vielä LNG-laiva, joka ei saastuta Itämerta. Sillekin on joskus hyviä tarjouksia jos kotona olo alkaa tympimään. Miniloma Tukholmassa on ihan kiva irtiotto arjesta.
Viikingit asiakasklubin jäsenenä saa usein todella hyviä tarjouksia. Kannattaa liittyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen "harrastanut" tätä jo pari vuotta, tämä vuonna aion olla entistä tiukempi. Olen pienipalkkaisessa työssä mutta rahaa jää silti säästöön lähes 1000e/kk, toki vuokrani on pieni.
En mene kauppoihin kiertelemään, eikä paikkakunnallani onneksi kovin houkuttelevia kauppoja olekaan. Olen lopettanut sellaisten ihmisten seuraamisen somessa, jotka markkinoivat jotakin. Silti mainoksia tuuppaa joka paikassa missä netissä liikunkin. Monesti tekisi mieli ostaa kauniita asioita ja vaatteita, mutta kysyn aina itseltäni, että tarvitsenko sitä vai haluanko sen vaan.
Käytän rahaa suurimmaksi osaksi vain laadukkaaseen ruokaan. Teen itse joka päivä ruoan ja viikonloppuisin jotain parempaa yleensä. Ruoassa en säästä, sillä se vaikuttaa niin paljon päivittäiseen hyvinvointiini. Olen vegaani ja koen sen myös säästävän hieman rahaa, resursseja vielä enemmän.
En käy kampaajalla, mies leikkaa hiukseni kerran vuodessa. En osta mitään muuta kosmetiikkaa kuin palasaippuan ja deodorantin. En meikkaa arjessa, yksi ripsari löytyy juhlia varten. Käytän kuukuppia joka on aivan loistava keksintö. Teen shampoon itse sitruunasta, ruokasoodasta ja vedestä, jolla pesen hiukseni kerran viikossa saunassa. Hiukseni kiiltää ja päänahka voi hyvin.
Minulla on kotona WiFi mutta puhelimessa ei ole nettiä. Puhelinlasku on lähes aina 3e/kk, joka koostuu liittymän olemassaolosta. Matkustaessani luen kirjaa ja kaverien luona voi keskittyä heidän seuraansa eikä puhelimen kyttäämiseen, suosittelen.
Kesällä ja syksyllä kerään lähes päivittäin sieniä ja marjoja. Tämä on minun, mieheni ja koirani yhteinen harrastus josta nautimme ja saamme paljon ilmaista ja superhyvää ruokaa.
Rahaa minulla menee urheiluvälineisiin ja urheiluharrastukseen. Todella vähän yleensä, sillä suurimmat hankinnat näihin on tehty.
Säästyneet rahat käytän matkustamiseen.
En ole käynyt kampaajalle kertaakaan koko 2000-luvulla. Tähän asti on löytynyt joku, joka on kyllästynyt katsomaan nopeasti kasvavia suoria pitkiä hiuksiani ja halunnut leikata. Kohta varmaan pitää opetella leikkaamaan itse. Kampausta ei kannata vaihtaa vaikeammin leikattavaksi, vaikka joidenkin mielestä pitkät hiukset eivät sovi vanhemmille (eli yli 30-vuotiaille) naisille. Kampaamohinnat ovat tosi kalliita. Toivottavasti harmaa on muotia sitten kun hiukset alkavat vaihtaa väriä, tai kenties kalju naisellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä saa puhelinliittymän 3 eurolla kuukaudessa? Oma liittymämaksu Telialla on 10 euroa, vaikka puhelimella ei voi kuin soittaa ja laittaa tekstiviestejä ja tuo kymppi menee, vaikka ei soittaisi yhtään puhelua tai laittaisi yhtään tekstiviestiä. 3 euron liittymään voisin jo uskollisen asiakkuuteni vaihtaa, sillä kaikenlaisesta turhasta datasiirrosta pakkomaksaminen tympäisee. Sonera/Telialla muutamassa vuodessa kuukausimaksu on noussut 2 eurosta 10 euroon, joten aika hurja nousu.
Tulipa hyva mieli tasta ketjusta!
Ihanaa nahda etta nain moni ihminen on muuttanut kulutustottumuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä saa puhelinliittymän 3 eurolla kuukaudessa? Oma liittymämaksu Telialla on 10 euroa, vaikka puhelimella ei voi kuin soittaa ja laittaa tekstiviestejä ja tuo kymppi menee, vaikka ei soittaisi yhtään puhelua tai laittaisi yhtään tekstiviestiä. 3 euron liittymään voisin jo uskollisen asiakkuuteni vaihtaa, sillä kaikenlaisesta turhasta datasiirrosta pakkomaksaminen tympäisee. Sonera/Telialla muutamassa vuodessa kuukausimaksu on noussut 2 eurosta 10 euroon, joten aika hurja nousu.
Elisa Saunalahdelta on tuo minun liittymä, otettu viime vuoden maaliskuussa. Sinulla ilmeisesti on siinä joku tekstari/puhepaketti? Itse maksan testarit ja puhelut käytön mukaan, mutta en koskaan soita kenellekään joten halvaksi tulee.
Listataan tänne saman tien ainettomat ja edulliset huvitukset eri paikkakunnilla.
Minäkin olen lopettanut kuluttamisen kokonaan jo vuosi sitten. Jos täällä on kerran niin valtava pula kaikesta kuin hallitus esittää, on paree pistää suu säkkiä myöten. Uuden vaatteen ostin tuossa 2015 paikkeilla, koska käytettynä saa kaikkea. Huonekaluja ei tulisi mieleenkään mennä kaupasta ostamaan saati astioita tai kodinkoneita. Silti jokaiselta joka tulee kylään, tulee välittömästi kommenttia kuinka kaunista kodissani on. Ja töissä käyn pokkana kirpparivaatteissa, eikä kenelläkään ole valittamista ulkonäöstäni. On valtavan helpottavaa kun ei tarvitse haluta matkoja, kamoja ja krääsää.
Vierailija kirjoitti:
En ole käynyt kampaajalle kertaakaan koko 2000-luvulla. Tähän asti on löytynyt joku, joka on kyllästynyt katsomaan nopeasti kasvavia suoria pitkiä hiuksiani ja halunnut leikata. Kohta varmaan pitää opetella leikkaamaan itse. Kampausta ei kannata vaihtaa vaikeammin leikattavaksi, vaikka joidenkin mielestä pitkät hiukset eivät sovi vanhemmille (eli yli 30-vuotiaille) naisille. Kampaamohinnat ovat tosi kalliita. Toivottavasti harmaa on muotia sitten kun hiukset alkavat vaihtaa väriä, tai kenties kalju naisellakin.
Sama täällä. Opettelin leikkaamaan 20 vuotta sitten omat hiukseni ensin. Sitten koko perheen tukat.
Rahaa on säästyy noin 2000 euroa vuodessa joka vuosi.
Kahdessa kymmenessä vuodessa 40 000 euroa kuta kuinkin saanut säästöön pelkistä parturikustannuksista. Osakkeisiin olemme sijoittaneet pääosin rahat, ja osinkoja tulee kyllä mukavasti joka vuosi.
Alue: Aihe vapaa
Kiinnitin huomiota ihan samaan. Eihän kirjasto nyt ole mikään evästelypaikka, missä voi rupatella ystävän kanssa muista piittaamatta.