Taas on "sovittu", että minä ostan kuusi joululahjaa ja kukaan ei osta mitään minulle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka stressaantuu ihan liikaa lasten joululahjoista. Okei jos ei oikeasti ole rahaa, niin sitten voi sanoa ettei ole hankkimassa kenellekään mitään tavaraa. Mutta lapselle saa lahjan kympillä tai kahdella. Tuleehan siitä toki summa siitäkin, jos lahjan saajia on monia. Toisaalta 6 x 20 on reilu satanen. Se ei nyt ihan ylitsepääsemätön ole monellekaan työssäkäyvälle, kun kuitenkin tietää että sillä saa iloisen mielen niille itselle läheisille lapsille.

Entä, jos ei ole työssä käyvä? Mä oon 24-v työtön opiskelija ja mun oletetaan hankkivan lahjat kaikille kuudelle sisaruksen lapselle ja kummipojalle. Ja niille sisaruksille myös, koska oonhan mäkin aina saanut lahjat heiltä. Oon nyt lokakuun alusta pyrkinyt pitämään ruokakuluni max 20€/viikko, että saan lapsille heidän toiveidensa mukaiset lahjat. Tällä viikolla oon pärjännyt vitosella. 3/7 toivetta on nyt tiedossa ja yksin niihin menee lähemmäs 100€. Vielä on ne 4 jäljellä. Viime jouluna lapsia oli 6 ja jouluaattona mun tilillä oli 5€, kun ostin kaikille lahjat ettei sisarukset suutu mulle.

On sinulla hirveät sisarukset! Oksettaa! Ei mitään inhimillisyyttä heissä, ahneita paskoja.

Lähetä nyt heille kirjoituksesi ja tämä minun komenttini, ihan vaan tiedoksi, että nälässä pitää olla.

Oikeasti, ota nyt HETI itseäsi niskasta kiinni, ostat kaikille kakaroille suklaalevyn, jos joku suuttuu, eipä haittaa, sellaisen ihmisen kanssa ei väleissä tarvitse ollakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka stressaantuu ihan liikaa lasten joululahjoista. Okei jos ei oikeasti ole rahaa, niin sitten voi sanoa ettei ole hankkimassa kenellekään mitään tavaraa. Mutta lapselle saa lahjan kympillä tai kahdella. Tuleehan siitä toki summa siitäkin, jos lahjan saajia on monia. Toisaalta 6 x 20 on reilu satanen. Se ei nyt ihan ylitsepääsemätön ole monellekaan työssäkäyvälle, kun kuitenkin tietää että sillä saa iloisen mielen niille itselle läheisille lapsille.

Entä, jos ei ole työssä käyvä? Mä oon 24-v työtön opiskelija ja mun oletetaan hankkivan lahjat kaikille kuudelle sisaruksen lapselle ja kummipojalle. Ja niille sisaruksille myös, koska oonhan mäkin aina saanut lahjat heiltä. Oon nyt lokakuun alusta pyrkinyt pitämään ruokakuluni max 20€/viikko, että saan lapsille heidän toiveidensa mukaiset lahjat. Tällä viikolla oon pärjännyt vitosella. 3/7 toivetta on nyt tiedossa ja yksin niihin menee lähemmäs 100€. Vielä on ne 4 jäljellä. Viime jouluna lapsia oli 6 ja jouluaattona mun tilillä oli 5€, kun ostin kaikille lahjat ettei sisarukset suutu mulle.

Toivoahan aina saa, mutta lahjan ostaja päättää, mitä ostaa, mihin rahat riittää.

Oletko muutenkin toimissasi täysi lapanen? Miten aiot pärjätä elämässäsi, jos jo sisaruksesi pyörittävät sinua miten tahtovat? Kasvata itsellesi hauis ja vähän äkkiä, jos aiot työelämässä selvitä eläkkeelle asti.

Meillä mentiin monta vuotta sillä että aikuisista mummu sekä mahdolliset omien lasten kummit, saivat lahjoja jouluna.

Kun lapseni olivat pieniä, minulla ja sisaruksillani oli yhteensä 8 lasta ja sovimme keskenämme että jos halutaan lapsia lahjoa niin se on ok, muille aikuisille vain jos löytyy joku juttu minkä tietää sopivan toiselle kuin nenä päähän; olis se sit ollut vaikka puukapusta jos tiesi että toinen on sitä etsinyt ja itse sattui sopivan löytämään.

Nyt suurin osa noista lapsista on jo aikuisia, osalla jo omiakin lapsia. Samalla systeemillä on menty tähän asti, mutta sisarusten lasten aikuistuessa ovat hekin ns tipahtaneet automaattiselta lahjansaajalistalta. Pelkästään jo senkin takia että lahjojen arvot ovat tietty nousseet kun enää ei Lego-paketilla selviä :)

Mut ymmärrän hyvin aloittajan ahdistuksen ja sen, että kokee olevansa vain lahjakone. Mä sanoisin että kannattaa ottaa joku äkkilähtö lämpimään, joulun kuuluu olla hyvän mielen aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ahahaa! Mä ostan melkein 30 lahjaa joka vuosi, osa lapsille ja osa aikuisille. Rakastan lahjojen ostoa! Aloitan jo hyvissä ajoin kesällä. Lisäksi teen lahjoja paljon itse. Budjettia en uskalla edes laskea, olen yrittänyt pitää rajaa max 10-20€/henki, mutta omalle perheelle toki ostan kalliimmat lahjat.

Lapset saa aivan järjettömän määrän paketteja, ainakin 20 pakettia molemmat, mekin miehen kanssa melkein yhtä paljon. Kaikki lahjat on tarkkaan harkittuja ja mieluisia. Lapsille pyydän esim useimmiten vaatteita. Itselleni tiettyä astiasarjaa jne.

Mitäköhän aukkoa itsessäsi sä koitat paikata tuollaisella pakettimäärällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahahaa! Mä ostan melkein 30 lahjaa joka vuosi, osa lapsille ja osa aikuisille. Rakastan lahjojen ostoa! Aloitan jo hyvissä ajoin kesällä. Lisäksi teen lahjoja paljon itse. Budjettia en uskalla edes laskea, olen yrittänyt pitää rajaa max 10-20€/henki, mutta omalle perheelle toki ostan kalliimmat lahjat.

Lapset saa aivan järjettömän määrän paketteja, ainakin 20 pakettia molemmat, mekin miehen kanssa melkein yhtä paljon. Kaikki lahjat on tarkkaan harkittuja ja mieluisia. Lapsille pyydän esim useimmiten vaatteita. Itselleni tiettyä astiasarjaa jne.

Mitäköhän aukkoa itsessäsi sä koitat paikata tuollaisella pakettimäärällä?

Minä en ole tuo kenelle vastaat, mutta tuskin mitään aukkoa. Minulla on aina valtavasti lahjaideoita, ja antaisin varmasti paaaaaaljon paketteja, mutta täytyy vähän himmata koska budjetti ei anna periksi, ja nolottaa antaa liikaa lahjoja.

Mutta minä siis ihan oikeasti rakastan lahjojen pohtimista ja antamista. En tiedä onko se tavallista, mutta ei se nyt ainakaan mikään mielenterveyden ongelma ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Ei kai sitä erikseen tarvitse ilmoittaa. Itse muistan mielelläni sellaisia ihmisiä jotka vastavuoroisesti muistavat minua.

Ei siinä mitään, jos sulle on ihan mieluisaa ostaa tarpeellista ja hyödyllistä jatkuvasti kasvavalle suvulle. Mulla on ollut se onni, ettei toistaiseksi ole ollut uusperheitä, joiden mukana tulisi vielä bonuslapset ja aikanaan bonuslasten puolisot ja heidän lapsensa. 

Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee :) Muistaa voi vaikkapa suklaarasialla, mutta ei tietenkään ole pakko. Ei minulla ainakaan suku kasva jatkuvasti, eri asia varmaan jos kyseessä on lestaperhe :)

Ei tarvitse olla lestaperhe, mutta kun ikää tulee lisää, aikaperspektiivi muuttuu. Ensin ostaa lahjat vain vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Sen jälkeen heidän lisäkseen omalle puolisolleen ja sisarustensa puolisoille. Sitten heidän lisäkseen omille lapsilleen ja sisarustensa lapsille. Ja kun on aina annettu lahjat myös aikuisille, sen jälkeen edellisten lisäksi omien lasten ja sisarusten lasten puolisoille. Ja tämän jälkeen vielä heidän lisäkseen omille lapsenlapsille ja sisarusten lapsenlapsille. Jos elän yhtä vanhaksi kuin omat vanhempani, yksi sukupolvi, josta on syntynyt vasta kaksi, tulee aikanaan olemaan lahjottavien listalla puolisoineen ja lapsineen. Ja tuohon väliin voi tulla vielä bonuslapsia, bonuslasten puolisoita ja bonuslasten lapsia. 

Mä ostan kaikille sisarusten lapsille enkä mitään takasin saa enkä odotakaan :)

Mutta ostan vaan koska haluan, ei kenenkään niin tarvitse toimia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Ei kai sitä erikseen tarvitse ilmoittaa. Itse muistan mielelläni sellaisia ihmisiä jotka vastavuoroisesti muistavat minua.

Ei siinä mitään, jos sulle on ihan mieluisaa ostaa tarpeellista ja hyödyllistä jatkuvasti kasvavalle suvulle. Mulla on ollut se onni, ettei toistaiseksi ole ollut uusperheitä, joiden mukana tulisi vielä bonuslapset ja aikanaan bonuslasten puolisot ja heidän lapsensa. 

Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee :) Muistaa voi vaikkapa suklaarasialla, mutta ei tietenkään ole pakko. Ei minulla ainakaan suku kasva jatkuvasti, eri asia varmaan jos kyseessä on lestaperhe :)

Ei tarvitse olla lestaperhe, mutta kun ikää tulee lisää, aikaperspektiivi muuttuu. Ensin ostaa lahjat vain vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Sen jälkeen heidän lisäkseen omalle puolisolleen ja sisarustensa puolisoille. Sitten heidän lisäkseen omille lapsilleen ja sisarustensa lapsille. Ja kun on aina annettu lahjat myös aikuisille, sen jälkeen edellisten lisäksi omien lasten ja sisarusten lasten puolisoille. Ja tämän jälkeen vielä heidän lisäkseen omille lapsenlapsille ja sisarusten lapsenlapsille. Jos elän yhtä vanhaksi kuin omat vanhempani, yksi sukupolvi, josta on syntynyt vasta kaksi, tulee aikanaan olemaan lahjottavien listalla puolisoineen ja lapsineen. Ja tuohon väliin voi tulla vielä bonuslapsia, bonuslasten puolisoita ja bonuslasten lapsia. 

Kuinka moni oikeasti lahjoo esim sisarusten lapsenlapsia.. Fiksuinta lienee lahjoa ihan lähipiiriä ja silloinkin vaan mikäli homma toimii molempiin suuntiin.

Lopetin sisarusten lasten lahjomisen jo vuosia sitten. Nykyään lapsia on jo kahdeksan ja olisin vararikossa, jos yrittäisin toteuttaa kaikkien "pienet" toiveet. Äitini juuri tuskaili kuinka paljon lastenlasten lahjoihin menee taas rahaa, vaikka itsepähän haluaa ostaa Lego huvipuistoja (jep, monikossa tänä vuonna). Ystävien kesken ajatellaan turhasta kulutuksesta suunnilleen samalla tavalla ja ollaan sovittu, että jokainen hankkii itselleen sopivan viinipullon tai suklaarasian jos haluaa. Kummilapselle tietysti annan lahjan, mutta mieluiten jotain käyttötavaraa tai aineetonta.

Hämmentävää, että joululahjoistakin voidaan saada tällainen sotku aikaiseksi.

Omassa lähipiirissäni jokainen on ostanut tai ollut ostamatta haluamilleen henkilöille lahjat eikä kukaan ole ikinä valittanut tmv. Toki jokaisen Oma rahatilanne monesti vaikuttaa lahjojen ostoon ja sen me kaikki aikuisina ihmisinä ymmärrämme ja se on kaikille fine.

Esim. Meillä äitini ostaa eniten ja kalliimmat lahjat lapsenlapsilleen, ja meille aikuisille se on ok, kun lasten riemua on ihana katsoa. Vaikka vasta yhdellä meistä äitini lapsista on lapsia, niin ei me lapsettomat sisarukset silti kaivata kalliita lahjoja.

Meille omille lapsilleen äitimme ostaa ne peruslahjat joka vuosi, pyjama, villasukkia, hajusteita jne. Peruskäytännön lahjoja, joita ihan kiva uusia joka vuosi.

Isosiskoni ostaa kaikille meille (siskonsa & äitinsä) yhdet lahjat, yleensä liittyvät kauneudenhoitoon, koska se on hänen alaansa. Lapsilleen ostaa sitten useamman paketin toki.

17-vuotias pikkusiskoni osti viime vuonna ensimmäiset joululahjat meille kaikille aikuisille, ihana yllätys oli kyllä.

Itse taas sinkkuna ja perheemme suurimmilla tuloilla ostan aika arvokkaat lahjat äidilleni sekä pikkusiskolleni, joka on kyllä maailman vaatimattomin, sillä aina kun häneltä kysyy toiveita, niin hän vain toteaa ettei tarvitse mitään. Ehkä sen takia hänelle on ihanaa ostaa lahjoja.

Ja isosiskoni lapsille ostan jouluisin yhden lelu- ja vaatepaketin. Mutta heille ostan muuten vuoden aikana todella paljon asioita. Leluja & kirjoja & pelejä synttäreinä ja tuliaisina. Ja joka kevät ja syksy uusia vaatteita noin 500 eurolla.

Nyt kun mietin tätä, niin meillä taitaa olla aikalailla Sama kaava joka vuosi lahjoissa ja ehkä sen takia kaikki menee niin hyvin. Kaikki tietää mitä tuleman pitää, ja mihin toiset on tyytyväisiä. :)

Realistinen kannattaa olla lahjojen ostossa, lapsille saa jo ihan kivat pikkulahjat n. 5 eurolla per lapsi. Joku pieni legopaketti, pikkuautoja, littlepetshop-hahmo jne... Silloin on muistettu toista kun antaa edes jotain, kukin varojensa mukaan.

Ja aikuisille minun mielestä riittää ihan hyvin joku suklaarasia tmv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka stressaantuu ihan liikaa lasten joululahjoista. Okei jos ei oikeasti ole rahaa, niin sitten voi sanoa ettei ole hankkimassa kenellekään mitään tavaraa. Mutta lapselle saa lahjan kympillä tai kahdella. Tuleehan siitä toki summa siitäkin, jos lahjan saajia on monia. Toisaalta 6 x 20 on reilu satanen. Se ei nyt ihan ylitsepääsemätön ole monellekaan työssäkäyvälle, kun kuitenkin tietää että sillä saa iloisen mielen niille itselle läheisille lapsille.

Entä, jos ei ole työssä käyvä? Mä oon 24-v työtön opiskelija ja mun oletetaan hankkivan lahjat kaikille kuudelle sisaruksen lapselle ja kummipojalle. Ja niille sisaruksille myös, koska oonhan mäkin aina saanut lahjat heiltä. Oon nyt lokakuun alusta pyrkinyt pitämään ruokakuluni max 20€/viikko, että saan lapsille heidän toiveidensa mukaiset lahjat. Tällä viikolla oon pärjännyt vitosella. 3/7 toivetta on nyt tiedossa ja yksin niihin menee lähemmäs 100€. Vielä on ne 4 jäljellä. Viime jouluna lapsia oli 6 ja jouluaattona mun tilillä oli 5€, kun ostin kaikille lahjat ettei sisarukset suutu mulle.

On sinulla hirveät sisarukset! Oksettaa! Ei mitään inhimillisyyttä heissä, ahneita paskoja.

Lähetä nyt heille kirjoituksesi ja tämä minun komenttini, ihan vaan tiedoksi, että nälässä pitää olla.

Oikeasti, ota nyt HETI itseäsi niskasta kiinni, ostat kaikille kakaroille suklaalevyn, jos joku suuttuu, eipä haittaa, sellaisen ihmisen kanssa ei väleissä tarvitse ollakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahahaa! Mä ostan melkein 30 lahjaa joka vuosi, osa lapsille ja osa aikuisille. Rakastan lahjojen ostoa! Aloitan jo hyvissä ajoin kesällä. Lisäksi teen lahjoja paljon itse. Budjettia en uskalla edes laskea, olen yrittänyt pitää rajaa max 10-20€/henki, mutta omalle perheelle toki ostan kalliimmat lahjat.

Lapset saa aivan järjettömän määrän paketteja, ainakin 20 pakettia molemmat, mekin miehen kanssa melkein yhtä paljon. Kaikki lahjat on tarkkaan harkittuja ja mieluisia. Lapsille pyydän esim useimmiten vaatteita. Itselleni tiettyä astiasarjaa jne.

Mitäköhän aukkoa itsessäsi sä koitat paikata tuollaisella pakettimäärällä?

Minä en ole tuo kenelle vastaat, mutta tuskin mitään aukkoa. Minulla on aina valtavasti lahjaideoita, ja antaisin varmasti paaaaaaljon paketteja, mutta täytyy vähän himmata koska budjetti ei anna periksi, ja nolottaa antaa liikaa lahjoja.

Mutta minä siis ihan oikeasti rakastan lahjojen pohtimista ja antamista. En tiedä onko se tavallista, mutta ei se nyt ainakaan mikään mielenterveyden ongelma ole.

Hah! En tiedä mitä aukkoa paikkaan? Kertokaapa palstapsykiatrit se mulle?

Olen vaan jouluihminen ja nautin joulunajasta! Koristelen kodin, käyn laulamassa joululauluja, joulutoreilla ja -myyjäisissä, teen lapsille joulukalenterit itse, vaihdan jouluverhot ja järjestän vuorovuosina siskon kanssa koko perheelle jouluaterian. Ja nautin kaikesta :D. Testailen ruokien reseptejä hyvissä ajoin etukäteen, leivon ja teen ruokaa silloinkin kun perhe on kutsuttu jouluaterialle muualle.

En edes aloita siitä, mitä kaikkea harrastukset ja muut teettää joulunaikaan, eli hyväntekeväisyyttä, joulumyyjäisiin askartelua, juhlien järjestämistä jne :D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Ei kai sitä erikseen tarvitse ilmoittaa. Itse muistan mielelläni sellaisia ihmisiä jotka vastavuoroisesti muistavat minua.

Ei siinä mitään, jos sulle on ihan mieluisaa ostaa tarpeellista ja hyödyllistä jatkuvasti kasvavalle suvulle. Mulla on ollut se onni, ettei toistaiseksi ole ollut uusperheitä, joiden mukana tulisi vielä bonuslapset ja aikanaan bonuslasten puolisot ja heidän lapsensa. 

Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee :) Muistaa voi vaikkapa suklaarasialla, mutta ei tietenkään ole pakko. Ei minulla ainakaan suku kasva jatkuvasti, eri asia varmaan jos kyseessä on lestaperhe :)

Ei tarvitse olla lestaperhe, mutta kun ikää tulee lisää, aikaperspektiivi muuttuu. Ensin ostaa lahjat vain vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Sen jälkeen heidän lisäkseen omalle puolisolleen ja sisarustensa puolisoille. Sitten heidän lisäkseen omille lapsilleen ja sisarustensa lapsille. Ja kun on aina annettu lahjat myös aikuisille, sen jälkeen edellisten lisäksi omien lasten ja sisarusten lasten puolisoille. Ja tämän jälkeen vielä heidän lisäkseen omille lapsenlapsille ja sisarusten lapsenlapsille. Jos elän yhtä vanhaksi kuin omat vanhempani, yksi sukupolvi, josta on syntynyt vasta kaksi, tulee aikanaan olemaan lahjottavien listalla puolisoineen ja lapsineen. Ja tuohon väliin voi tulla vielä bonuslapsia, bonuslasten puolisoita ja bonuslasten lapsia. 

Kuinka moni oikeasti lahjoo esim sisarusten lapsenlapsia.. Fiksuinta lienee lahjoa ihan lähipiiriä ja silloinkin vaan mikäli homma toimii molempiin suuntiin.

Tässähän juuri onkin se ongelma, että missä vaiheessa voi sanoa esimerkiksi siskonsa lapsille, että tästä lähtien en enää osta teille lahjoja? Kun täyttävät 18? Ai niin, mutta kun aikusillekin pitää ostaa lahjat. Kun saavat omia lapsia? Vai milloin? Entä milloin voi lakata ostamasta siskonsa puolisolle lahjoja? Kun ovat olleet 10 vuotta naimisissa? Vai ei koskaan? 

Omassa suvussani tämä idioottimaisuus menee juuri noin eli lahjoja ostetaan niille, jotka ostavat itselle lahjoja. Mitään en tarvitsisi, kaapit on jo nyt väärällään tavaraa, en varsinkaan mitään 10 €:n koriste-esinettä tai suklaarasiaa (en syö suklaata), mutta jos ja kun sellaisia edelleenkin joka joulu tulee, pitää myös mun ostaa heille jotain. 

Aikuisten lahjominen on ihan kivaa, kun lahjottavia on vain muutama. Mutta kun heitä on parikymmentä, tilanne on jo toinen. Mutta kuten alussa kysyin, mikä on se ikä, jolloin voi lakata ostamasta jollekin lahjoja? Jos ehdottomasti haluaa lahjoa aikuisiakin, minusta se voisi olla vaikka 20 tai 25 vuotta. Sen jälkeen lahjat vain omille lapsille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille. 

Sovi sinä muidenkin puolesta, että jokainen ostaa lahjan itselleen. Tai sano muille, että sulle et osta yhtään lahjaa, etkä myöskään halua yhtään lahjaa. 

Joululahjoista menee maku pois jos on pakko niitä ostaa tai antaa. Minä en tee mitään pakosta lahjojen suhteen. Taidan saada itse max kaksi lahjaa. Ja se riittää minulle. Minusta on mukavaa miettiä lahjoja naapureille, lapsille, puolisolle, lapsen tärkeille aikuisille, ystäville. Ja ei, en ole rikas. Vähän mielikuvitusta, vähempikin riittää, ajatus on tärkein.

Vierailija kirjoitti:

Realistinen kannattaa olla lahjojen ostossa, lapsille saa jo ihan kivat pikkulahjat n. 5 eurolla per lapsi. Joku pieni legopaketti, pikkuautoja, littlepetshop-hahmo jne... Silloin on muistettu toista kun antaa edes jotain, kukin varojensa mukaan.

Ja aikuisille minun mielestä riittää ihan hyvin joku suklaarasia tmv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka stressaantuu ihan liikaa lasten joululahjoista. Okei jos ei oikeasti ole rahaa, niin sitten voi sanoa ettei ole hankkimassa kenellekään mitään tavaraa. Mutta lapselle saa lahjan kympillä tai kahdella. Tuleehan siitä toki summa siitäkin, jos lahjan saajia on monia. Toisaalta 6 x 20 on reilu satanen. Se ei nyt ihan ylitsepääsemätön ole monellekaan työssäkäyvälle, kun kuitenkin tietää että sillä saa iloisen mielen niille itselle läheisille lapsille.

Entä, jos ei ole työssä käyvä? Mä oon 24-v työtön opiskelija ja mun oletetaan hankkivan lahjat kaikille kuudelle sisaruksen lapselle ja kummipojalle. Ja niille sisaruksille myös, koska oonhan mäkin aina saanut lahjat heiltä. Oon nyt lokakuun alusta pyrkinyt pitämään ruokakuluni max 20€/viikko, että saan lapsille heidän toiveidensa mukaiset lahjat. Tällä viikolla oon pärjännyt vitosella. 3/7 toivetta on nyt tiedossa ja yksin niihin menee lähemmäs 100€. Vielä on ne 4 jäljellä. Viime jouluna lapsia oli 6 ja jouluaattona mun tilillä oli 5€, kun ostin kaikille lahjat ettei sisarukset suutu mulle.

On sinulla hirveät sisarukset! Oksettaa! Ei mitään inhimillisyyttä heissä, ahneita paskoja.

Lähetä nyt heille kirjoituksesi ja tämä minun komenttini, ihan vaan tiedoksi, että nälässä pitää olla.

Oikeasti, ota nyt HETI itseäsi niskasta kiinni, ostat kaikille kakaroille suklaalevyn, jos joku suuttuu, eipä haittaa, sellaisen ihmisen kanssa ei väleissä tarvitse ollakaan.

Saako noita oikeasti vitosella? Kun mielestäni sellaiset ihan pienet legopussitkin on jo useamman euron.

Minä olen myös lapseton kummitäti ja oli pakko viheltää peli poikki. Alkoi tulla vaan lahjatoiveet viestinä ja ei edes että "voisitko" "mitä olisit mieltä" vaan tyyliin käskymuodossa. Kun itse täytin 40v sitä ei noteerattu edes wa viestillä ja kun äitini kuoli niin ei puhelinsoittoa,ei viestiä,ei korttia. Ennen joulua tuli taas lahjatoiveet. En vastannut mitään,ostin kummilapsille vihreäkuula paketit ja 30e lahjakortit. En mennyt synttäreille enää kun heitäkään ei kiinnosta niin ei kiinnosta muakaan. Jonkinlaiset käytöstavat olisi hyvä olla olemassa ettei vain olla yksisuuntaisesti ottamassa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen myös lapseton kummitäti ja oli pakko viheltää peli poikki. Alkoi tulla vaan lahjatoiveet viestinä ja ei edes että "voisitko" "mitä olisit mieltä" vaan tyyliin käskymuodossa. Kun itse täytin 40v sitä ei noteerattu edes wa viestillä ja kun äitini kuoli niin ei puhelinsoittoa,ei viestiä,ei korttia. Ennen joulua tuli taas lahjatoiveet. En vastannut mitään,ostin kummilapsille vihreäkuula paketit ja 30e lahjakortit. En mennyt synttäreille enää kun heitäkään ei kiinnosta niin ei kiinnosta muakaan. Jonkinlaiset käytöstavat olisi hyvä olla olemassa ettei vain olla yksisuuntaisesti ottamassa.

Olisi kannattanut mainita asiasta ennen välien katkaisemista. Ei tuollaiset ihmiset tajua idioottimaisuuttaan ellei heille sitä tavaa - nytkin varmaan luulevat, että moukka kummitäti kiukuttelee jostain.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen myös lapseton kummitäti ja oli pakko viheltää peli poikki. Alkoi tulla vaan lahjatoiveet viestinä ja ei edes että "voisitko" "mitä olisit mieltä" vaan tyyliin käskymuodossa. Kun itse täytin 40v sitä ei noteerattu edes wa viestillä ja kun äitini kuoli niin ei puhelinsoittoa,ei viestiä,ei korttia. Ennen joulua tuli taas lahjatoiveet. En vastannut mitään,ostin kummilapsille vihreäkuula paketit ja 30e lahjakortit. En mennyt synttäreille enää kun heitäkään ei kiinnosta niin ei kiinnosta muakaan. Jonkinlaiset käytöstavat olisi hyvä olla olemassa ettei vain olla yksisuuntaisesti ottamassa.

Uskomattomia moukkia, olen pahoillani puolestasi.

Pelkät marmelaadirasiat olisi riittänyt, seuraavana vuonna ei enää niitäkään.

Älä osta. Ilmoitat perheen toiselle aikuiselle että nyt on hänen vuoronsa hoitaa joulu, ja lapsille myös.

Pidä vapaata. Ellei onnistu kotona, lähde ruotsinlaivalle. Siellä on hyvä joulubuffet ja harvinaisen hiljaista. Eikä kustanna yhtä paljon kuin Kanaria. Käytä säästynyt raha itsesi hemmotteluun.