Taas on "sovittu", että minä ostan kuusi joululahjaa ja kukaan ei osta mitään minulle

Ymmärrän aloittajaa, vaikka itse toivon, että lahjoja ostettaisiin vain lapsille. Pääsisin niin paljon halvemmalla ja ennenkaikkea vähemmällä vaivalla. Tällä hetkellä lapsia  on vain kaksi ja hekin siinä iässä, että yksi lelu kummallekin on ihan riittävä. Ei ole vielä mitään kalliita lahjatoiveita. Mutta meidän suvussa lahjotaan myös aikuiset. Mun pitää siis keksiä kahden lapsen lisäksi myös 17:lle aikuiselle (nuorin 20, vanhin 92) joululahjat. Vaikka nuo kaksi lasta eivät olekaan omia jälkeläisiäni, ostaisin paljon mieluummin lahjat vain heille. 

Kuka on määrännyt, että joulu on lasten juhla. Jos minä ostan 12 hengelle lahjan, haluan myös itse lahjan.

Vierailija kirjoitti:

Kuka on määrännyt, että joulu on lasten juhla. Jos minä ostan 12 hengelle lahjan, haluan myös itse lahjan.

Ei mutta kyllä sää oot varmasti lapseton sinkku. Jos oisit perheellinen, tajuaisit, että sun velvollisuus ei oo itsellesi mitään toivomatta lahjoa 12 ihmistä. Se on sulle etuoikeus ja ilo! 😂

Vierailija kirjoitti:

Kuka on määrännyt, että joulu on lasten juhla. Jos minä ostan 12 hengelle lahjan, haluan myös itse lahjan.

Ap:n lähipiiri sopi niin. Mutta ap ei sopinut. Lähipiiri voi olla ostamatta aikuisille ja ap voi olla ostamatta lapsille.

Omassa lapsuudessani myös sovittiin omien vanhempieni ja setäni/tätini perheiden kanssa, että lahjat vain lapsille. Nuorin täti, jolla ei ollut lapsia jätettiin kuitenkin sopimuksen ulkopuolelle, hän sai edelleen lahjoja.

Itse en aikuisena välitä saada lahjoja. Ovat yleensä väärää kokoa tai tyyliä tai jotain, mitä ei tarvitse. Jos jollain haluaa ilahduttaa, suklaalevy on hyvä.

Itse en tykkää saada lahjoja, ja tiedän että mulle on vaikea keksiä mitään oikeasti sopivaa lahjaa. En halua mitään turhaa roinaa ja koriste-esineitä, lyhtyjä yms. Laitankin saadut turhat lahjat lähes aina kiertoon, ei tarvitse ostella sit kuin lapsille jotain. Ihan turhaa tuo kohteliaisuudesta lahjominen, kun se nyt vaan muka kuuluu jouluun...

Mä en muutenkaan tajua sitä että lapsille niitä lahjoja pitää ostaa ihan tuhottomat määrät. Varsinkin kun heillä kaikkea tuntuisi olevan enemmän kuin tarpeeksi ja isot kasat leluja myydään kirppiksellä, kun ei niillä kukaan leiki ja pitää kai tehdä tilaa taas uusille leluille.

Sen lisäksi että vanhemmat hankkii useamman lahjan itse sovitaan vielä sukulaistenkin sanssa, että kuka mitäkin ostaa toivomuslistalta. Ja sama toistuu jokaisen lapsen syntymäpäivänä uudestaan. Oikeasti ei kiinnostaisi ostaa mitään lahjoja, tuntuu että on sellaista pakkopullaa koko touhu, eikä tuosta jää mitään antamisen iloakaan kun valitset suoraan listalta jonkun lahjoista...ihan sama olisi antaa rahaa

Tykkään antaa lahjoja ja saada lahjoja, vaimo sen sijaan on yksinkertaisesti ilmoittanut jo vuosien ajan, että mitään lahjoja ei sitten osteta. Joskus olen ostanut kiellosta huolimatta, joskus en. Kaipaan sitä, että saisin jouluna suosikkokonvehtirasian ja jonkin kirjan, jota sitten lueskella konvehtien seurassa. Pientä arjen luksusta. Turhaa krääsää ei tarvitse varmaankaan kukaan, en ainakaan minä.

Olen varmaan tosi kummallinen, mutta minulle joulumieli tulee nyt aikuisena lasten ilosta ja onnesta, kun avaavat paketteja. Ostamme myös lahjoja vain lapsille koko suvun kesken, koska tuskastuttava "väkisin" ostaminen aikuisille, joilla jo kaikkea, oli pelkkää rahantuhlausta. Joulukukka tai vastaava viedään, jos nähdään jouluna henkilökohtaisesti perheitä tai mennään esim. syömään.

Minua ei harmita yhtään, että vaikka minulla on yksi lapsi, ja "joudun" ostamaan jollekin suvun perheelle kolmekin lasten lahjaa.

En myöskään odota, että kaikki ostavat lapselleni jouluna jotain, osa suvusta ostaa, osa ei. Toisaalta en kyllä aio muistaa serkkujeni lapsia myöhemmin, jos eivät ole koskaan minun lastani muistaneet.

Joulumieli tulee antamisesta, ei saamisesta. Parasta on katsoa muiden iloa ja nauttia joulun rauhasta ja esim. lasiollisesta glögiä. Tiedän ilman lahjojakin, että minusta välitetään.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tätä, että aikuisille ei osteta. Meidänkin perheessä on näin "sovittu" sekä minun, että miehen puolella. Missä vaiheessa sitä on niin aikuinen, ettei joku tarpeellinen lahja olisi mukava juttu? Olenkin sanonut miehelle, että meidän jouluissa tullaan aina muistamaan myös aikuisia, mielellään jollain, mitä lahjan saaja itse toivoo/tarvitsee.

Meilläkin nykyään tää ja mun mielestä taas ihan ok. Aina väkisin joutui miettimään mitä ja itelle tuli paljon turhaakin

Ostan nykyään itelleni lahjat ja pakettiinkin, taatusti mieleisiä :) Ja vielä kun huono muisti, niin joskus ne silti yllätyksiä :D

Vierailija kirjoitti:

Tykkään antaa lahjoja ja saada lahjoja, vaimo sen sijaan on yksinkertaisesti ilmoittanut jo vuosien ajan, että mitään lahjoja ei sitten osteta. Joskus olen ostanut kiellosta huolimatta, joskus en. Kaipaan sitä, että saisin jouluna suosikkokonvehtirasian ja jonkin kirjan, jota sitten lueskella konvehtien seurassa. Pientä arjen luksusta. Turhaa krääsää ei tarvitse varmaankaan kukaan, en ainakaan minä.

Tämä olisikin se paras, pieni ajatuksella hankittu lahja joka varmasti miellyttää saajaa, omalle puolisolle tai muulle oikeasti läheiselle ihmiselle. Vaan kun tavan vuoksi on pakko ostella niillekin kenelle on vaikea keksiä jotain sopivaa. Ja joka sukulaiselle pitäisi se konvehtirasia, kynttilä tms olla, vaikka nähtäisiin vain pari kertaa vuodessa. Ei siinä mun mielestä ole kuin turhasta tavasta kyse, pakkolahjojen hankinta.

Meillä on sovittu niin, että ostetaan vain jotain pientä lapsille. Vanhemmat hoitaa isot lahjat. Krääsää ei aikuisillekaan, muttei kuitenkaan mitään todella kallista tai isoa (noin 30-40e).

Jokaisen kohdalla mietin aina erikseen, mikä sopisi. Paras lahja on sellainen, jota saaja haluaa muttei raaski itselleen ostaa.

Esimerkkinä kahviharrastajalle harvinaisempi & spesiaalimpi (myös kahviksi tyyris) kahvi/t (toki vaatii tausta- ja salapoliisityötä ja tiedon siitä ettei muut anna kahvia, ettei saa vain sitä). Lahja on varmasti mieluisa ja hintaa jää se 30-40e = ei liikaa.

Isälleni ostan tänä vuonna esimerkiksi ainakin todella laadukkaat ja hyvät työhanskat, koska on itse vähän pihi mutta harrastuksiin kuuluu kaikenlainen puuhaaminen (kuten autot). Sellaiset lämpimät, vedenkestävät hanskat, jotka eivät kuitenkaan ole liian kömpelöt tarkempaankin hommaan. Hyvän näköiset, että voi käyttää myös esim. syksyllä purjehtiessa.

Lahjat siis vanhemmille ja sisaruksille ja heidän lapsilleen.

N30, vela

Vierailija kirjoitti:

Tykkään antaa lahjoja ja saada lahjoja, vaimo sen sijaan on yksinkertaisesti ilmoittanut jo vuosien ajan, että mitään lahjoja ei sitten osteta. Joskus olen ostanut kiellosta huolimatta, joskus en. Kaipaan sitä, että saisin jouluna suosikkokonvehtirasian ja jonkin kirjan, jota sitten lueskella konvehtien seurassa. Pientä arjen luksusta. Turhaa krääsää ei tarvitse varmaankaan kukaan, en ainakaan minä.

Tee kuten minä ja ostat lahjaksi itse itsellesi :)

Tulipa niin mieleeni lapsuuteni joulut, olen syntynyt 1955. Äiti jäi tekemään viimeisiä aaton valmisteluja ja me lapset lähdimme kiertämään sukua isän kanssa, lahjoja vaihtamaan. Hirveä rumpa, usein sattui niin, että lahjaksi tuli sama tavara, jonka veimme perheelle lahjaksi. Lahjat olivat tuohon aikaan, 60-luvulla, vaateharjoja, maljakoita, pieniä liinoja jne. Meilläkin oli vaateharjoja useampi, niitä olisi voinut aulan seinälle kiinnittää pitkän rivin. Missähän lienee kaikki ne käyttämättömät vaateharjat?

Nykyään ostan lahjat lapsilleni, miniälle, vävylle ja lapsenlapsille, joukossa on bonuslapsia ja biologisia, siinä ne samassa rakkaushuurussa menevät, koko kakarasakki. Sukulaisista muistan vain veljeni lapsia, kiitollisuudesta, hän muisti aina lapsiani, kun olivat vielä "lahjaiässä". Veljeni on minua 15 vuotta nuorempi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sovittu niin, että ostetaan vain jotain pientä lapsille. Vanhemmat hoitaa isot lahjat. Krääsää ei aikuisillekaan, muttei kuitenkaan mitään todella kallista tai isoa (noin 30-40e).

Jokaisen kohdalla mietin aina erikseen, mikä sopisi. Paras lahja on sellainen, jota saaja haluaa muttei raaski itselleen ostaa.

Esimerkkinä kahviharrastajalle harvinaisempi & spesiaalimpi (myös kahviksi tyyris) kahvi/t (toki vaatii tausta- ja salapoliisityötä ja tiedon siitä ettei muut anna kahvia, ettei saa vain sitä). Lahja on varmasti mieluisa ja hintaa jää se 30-40e = ei liikaa.

Isälleni ostan tänä vuonna esimerkiksi ainakin todella laadukkaat ja hyvät työhanskat, koska on itse vähän pihi mutta harrastuksiin kuuluu kaikenlainen puuhaaminen (kuten autot). Sellaiset lämpimät, vedenkestävät hanskat, jotka eivät kuitenkaan ole liian kömpelöt tarkempaankin hommaan. Hyvän näköiset, että voi käyttää myös esim. syksyllä purjehtiessa.

Lahjat siis vanhemmille ja sisaruksille ja heidän lapsilleen.

N30, vela

Mulla tuo tekee 510-680 € ja siihen päälle vielä kahden lapsen lahjat. On oikeasti tosi vaikea keksiä mitään tarpeellista ja toivottua ihmisille, joilla on käytännöllisesti katsoen jo kaikkea ja mitä ei ole, he pystyvät ihan hyvin itsekin ostamaan.  Niin kauan, kun lähes ysikymppisillä näkö oli vielä kohtuullisen hyvä lukulasien kanssa, pystyi ostamaan jonkun uutuuskirjan. Nyt ei pysty enää sitäkään, kun eivät lue enää. Viime jouluna menin Stockalle ja mukan lista, jossa iät ja sukupuolet. Pyysin myyjää avuksi ja hän valitsi. Paloi 1500 €, mutta eipähän tarvinnut vaivata päätään :D Mitä suuremmaksi suku kasvaa (lapset aikuistuvat, tulee heidän puolisonsa, sitten lapsia), sitä suurempi summa tarvitaan joka vuosi lahjoihin. 

- Nro 80 - 

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Osta itsellesi ja paketoi kauniisti, viinipullo, pörrösukat ja kampaajalla käynti. Nämä on joulupukki tuomassa sinulle. Tosin joudut itse maksaa mutta kun nyt jo paketoit, niin et jouluna enää muista mitä siellä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Täsmälleen näin. Suklaarasia, joulukukka, joku hyvinkin pieni asia, joka olisi helppo kauppareissulla poimia mukaan ajatellen toista ihmistä, mutta joillekin se vaan ei käy. Liian työlästä. 🙄 Mulla näitä läheisiä lahjottavia lapsia on 5 kpl, joille kyllä lahjat hankin ihan mielelläni. Näistä yhden vanhemmat/lapsi itse muistavat myös mua. Minusta se olisi hyvä opettaa lapsetkin siihen, että jos lahjoja halutaan, se on kohteliasta muistaa antajaa joskus takaisinpäinkin. Tämä nyt tietysti ei koske heitä, jotka ovat sopineet, etteivät halua mitään koskaan. (Miksi he toinen toisensa jälkeen pukkaavat kertomaan juuri tähän ketjuun sopimisistaan, en ymmärrä.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Tämähän on lapsettomille tuttua.  Eikä koske vain joulua.  Myös syntymä- ja nimipäivistä, sun muista juhlapäivistä muistutetaan lapsetonta sukulaista jo hyvissä ajoin. 

Kukaan ei kuitenkaan muista sitä lapsetonta ihmistä itseään.

Meiltäkin, lapsettomalta parilta, on vuosien varrella virrannut melkoinen määrä rahaa ja tavaraa niin ystävien kuin sukulaistenkin lasten muistamisiin.  Me itse emme koskaan ole olleet saamapuolella.  Eihän sen tietenkään pitäisi meitä aikuisia ihmisiä vaivata, mutta joku vääristymä tässä on.

Ei olisi niin suuri uhraus vaikka jouluna tuoda joulukukka.  Se ilahduttaisi vielä pitkään joulun jälkeenkin ja tuntuisi kivalta.  Vaan ei.  Kun ei aikuisia muisteta.  Vasta sitä jotain vanhaa mummoa sitten muistetaan, kun se taas jotenkin kuuluu asiaan. 

Jos ap:lla on kuusi lahjottavaa sukulaislasta, niin hänen sijassaan laittaisin kaikille joulukortin ja sen väliin 20 e.  Sekin tekee jo 120 euroa, mutta ehkä kuitenkin vähimmällä pääsee.  En lähtisi sukulaislasten mielihaluja kyselemään.  Teineille voisi laittaa saman summan pitsalahjakorttina.  Jos kuitenkin kokoonnutaan yhteen viettämään joulua, niin olisipahan sitten se lahjapuolikin hoidettu, niin ei kukaan saisi aihetta nokkiintua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.