Taas on "sovittu", että minä ostan kuusi joululahjaa ja kukaan ei osta mitään minulle

up

Oikein! Lähetät sitten kortin Kanarialta, niille lapsille tietty, ei aikuisille, koska niitähän ei lahjota. 

Siellä on kuulemma jouluna hirveä ruuhka kentällä ja pyhinä kaupat ja ravintolat kiinni. Oltais muutoin menty.

Jokaisella on täysin vapaa päätösvalta sen suhteen, että kenelle ostaa tai ei osta. Eli sinun ei tarvitse ostaa kenellekään mitään, eikä kenenkään sinulle. Päätä itse, mitä.teet. piste.

Joo. Ei kuulosta reilulta yhtään. Anna toisten viettää tavallaan, ja vietä joulu omalla tavallasi.

Näin neljän lapsen äitinä kyllä ihmetyttää tuollainen lapsettoman sukulaisen hyväksikäyttö.

Miksi sun tarvitsee ostaa mitään niille lapsillekaan? Tai annat jotain ihan pientä, vaikka Aku Ankan taskukirjat jos jotain haluat antaa.

Montaa kivaa joulukaupunkia on lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sun tarvitsee ostaa mitään niille lapsillekaan? Tai annat jotain ihan pientä, vaikka Aku Ankan taskukirjat jos jotain haluat antaa.

Näin minäkin tekisin, jos jotain haluaisin muodon vuoksi antaa. Osta jotain ihan pientä, tyyliin karkkipussi, kyniä, piirrustuslehtiö. Jos siis haluat. Tee juuri kuten itse haluat.

Ja mikä siis velvoittaa sinut noudattamaan tätä "sopimusta"?

Itsehän olen ilmoittanut jo vuosia sitten, että en osta enää lahjoja muille kuin kummilapselleni. (Täysin omasta tahdostani, lapsen vanhemmat ei millään tavalla odota/velvoita/painosta minua tähän.) Eikä kukaan ole asiaa mitenkään kommentoinut, oma päätöshän se on haluaako ostaa lahjoja ja kenelle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sun tarvitsee ostaa mitään niille lapsillekaan? Tai annat jotain ihan pientä, vaikka Aku Ankan taskukirjat jos jotain haluat antaa.

No juu eihän minua aseella uhaten tietenkään pakoteta ostamaan, mutta aika tarkkaan oli sanavalinnat tehty. "Päätettiin, että ME ostetaan", "anneTAAN lahjat vain lapsille", "muistetaan ME lapsia toistemme sijasta". 

Menneestä oppineena tiedän, ettei mene kauaakaan, kun saan Whatsappissa toivelistan. 

Kuka on sopinut, että sinä ostat ja kenen lapsille ne nyt on?

Ostat itse itsellesi lahjoja ja törsäilet omaksi iloksesi ja nautinnoksesi hyvällä omallatunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Siellä on kuulemma jouluna hirveä ruuhka kentällä ja pyhinä kaupat ja ravintolat kiinni. Oltais muutoin menty.

.

Kukas sinulle on moisia valheita sepittänyt?

Vierailija kirjoitti:

Siellä on kuulemma jouluna hirveä ruuhka kentällä ja pyhinä kaupat ja ravintolat kiinni. Oltais muutoin menty.

Aika samantekevää, voittanee kotiolot :P 

No ehkä tämä ärsytys tästä oikeasti pian laantuu, ja olenhan minä jo vuosia saanut jotain Yves Rocherin tilaajalahjoja muutenkin, ettei tässä mistään arvokkaasta olla paitsi jäämässä. 

Mä en myöskään ole koskaan ymmärtänyt tätä systeemiä, että lapsille ostetaan mutta aikuisille ei. Itse olen yrittänyt pitää sellaista linjaa, että perhekunnalle ostan suurinpiirtein saman rahan edestä lahjoja, kummilapset erikseen. Eli kun miehen toisella siskolla on kolme lasta ja toisella ei yhtään, niin ostan lapsille n. 20 e lahjat ja lapsettomalle siskolle 50 - 60 e lahjan. Kuitenkin molemmat siskot ostavat meidän kahdelle lapselle lahjat, joten tuntuisi törkeältä jättää lapseton sisko ilman lahjoja kun hän kuitenkin antaa muille.

Muuten emme osta aikuisille lahjoja paitsi puolisot keskenään. Myöskin lasten lahjoista on sovittu, että ne vanhemmat ostaa ne arvokkaimmat omilleen ja sukulaisille vihjataan vähän halvemmista vaihtoehdoista.

Sama minulla, tosin koska olen yleensä aaton töissä, marketin kassa kun olen, olen pariin kertaan ilmoittanut, etten tule aattoiltanakaan käymään (enkä vienyt lahjoja myöhemminkään). Vanhempani pahoittivat kuitenkin mielensä aalloillan poissaoloistani sen verran, etten enää tee niin, mutta nyt en sitten tosiaan tiedä miten tuon lahjojen hankkimisen kiertäisin. Itse olen sinkku, lapseton ja vain osa-aikatyössä, sisaruksia on kolme, kaikilla puolisoineen paljon parempi taloudellinen asema, mutta minun silti pitäisi muistaa niin lastensa syntymäpäivinä kuin jouluna. Onneksi ymmärsin sanoa kummiudesta, että se tarkoittaa että voin vaikka sunnuntaivapaanani viedä lapset pyhäkouluun tai tehdä jotain vastaavaan ja näköjään se on riittänyt (tai sitten vain kummeja on vaikea muuten löytää, moni ei enää kuulu ev.lut. kirkkoon taikka ei halua pelkäksi lahja-automaatiksi).

Mites olisi pieni lahjoitus hyväntekeväisyyteen vaikka lapsikohde ja loput sijoitat parhaaseen ystävääsi eli sinuun. Sitten korostat kuinka tänä jouluna olet päättänyt yhden hyväntekeväisyyskohteen sinun joululahjaksesi.

Voit vastata sen vaikka siihen WhatsAppiin että tuet tätä kohdetta tänä jouluna ja jos haluatte muistaa minua tänä jouluna niin tässä kohteen tilinumero (se on varmaan paras olla sen hyväntekeväisyyskohteen tilinumero by the way...)

Vierailija kirjoitti:

Katsos kun jouluhan on lasten juhla! Oikein korostettiin, että ei siis osteta aikuisille yhtään mitään, ei edes viinipulloa tai villasukkia, ettei lapsiperheellisten tarvitse stressaantua.

Joulu Kanariansaarilla alkaa vaikuttaa oikeasti harkitsemisen arvoiselta idealta.

Minä jättäisin myös lahjat ostamatta. Älä osta niitä lahjoja. Ota äkkilähtö etelään aatonaattona. Yksin.

Ei tuo ole mikään ongelma ellet itse tee siitä sellaista. Vedä ne rajat.

Lapsettoman kummin osa on juuri tuo että mitään et saa koskaan itse mutta sinun lahjojasi odotetaan kieli pitkällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sun tarvitsee ostaa mitään niille lapsillekaan? Tai annat jotain ihan pientä, vaikka Aku Ankan taskukirjat jos jotain haluat antaa.

No juu eihän minua aseella uhaten tietenkään pakoteta ostamaan, mutta aika tarkkaan oli sanavalinnat tehty. "Päätettiin, että ME ostetaan", "anneTAAN lahjat vain lapsille", "muistetaan ME lapsia toistemme sijasta". 

Menneestä oppineena tiedän, ettei mene kauaakaan, kun saan Whatsappissa toivelistan. 

Entäs sitten jos saat toivelistan? Ilmoitat vaan että tunkekaa lista sinne minne ei päivä paista. En mä kuuntelis tuollasta. Js sä nyt ostat lahjat sisäisen paineen  alla saat syyttää vaan itseäsi.