Taas on "sovittu", että minä ostan kuusi joululahjaa ja kukaan ei osta mitään minulle

Vierailija kirjoitti:

Mites olisi pieni lahjoitus hyväntekeväisyyteen vaikka lapsikohde ja loput sijoitat parhaaseen ystävääsi eli sinuun. Sitten korostat kuinka tänä jouluna olet päättänyt yhden hyväntekeväisyyskohteen sinun joululahjaksesi.

Voit vastata sen vaikka siihen WhatsAppiin että tuet tätä kohdetta tänä jouluna ja jos haluatte muistaa minua tänä jouluna niin tässä kohteen tilinumero (se on varmaan paras olla sen hyväntekeväisyyskohteen tilinumero by the way...)

Tämä on oikeasti loistava idea!

Tämän teen aivan ehdottomasti yhden kummiperheen kohdalla. Ovat niin kovin ekologisia ja maailmaaparantavia. Turha odottaa mitään krääsää lahjaksi minulta, annan aineettoman lahjan! :D

Mieheni sisaruksilla oli lapsia ennen meitä ja kun heidän lapset olivat pieniä päätettiin sisarusten kesken, että joululahjoja ostetaan vain lapsille. Ei siinä mitään, ihan mielellämme me ostimme joululahjoja miehen sisarusten lapsille. Mutta kun mekin vihdoin saimme lapsen vuosia myöhemmin, miehen sisarukset päättivät, että kun heidän lapset ovat jo niin isoja ja toivovat vain muutamaa kallimpaa lahjaa, niin kaikki ostavat vain omille lapsilleen lahjoja. Meidän pikkulapsi jäi siis myös ilman setien ja tätien ostamia joululahjoja, vaikka minä ja mieheni olimme vuosikausia lahjoneet heidän lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Mitä ihmettä täällä veulataan, joulupukki tuo lahjoja jos oot ollut kiltti, jos taas et, niin jäät ilman. Ei kai tää nyt sen kummallisempaa ole. 

Oletko noiden lasten kummitäti? Jos et, niin ei tarvitse ostaa.

Muutoinkaan ei TARVITSE ostaa, jos se tuntuu pahalta. Mieti omia motiivejasi, miksi ostat, tai mitä jos et osta. Lahjojen pitäisi olla kiva juttu, antajalleen myös <3 Jos ne sitä ei ole, jätä väliin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo siitä syystä, että maailma hukkuu muoviroinaan - miksi niitä pakolla ostaa, kun ei edes halua ostaa?

Yksi idea: Jos sinua kiinnostaa niin anna lapsille aineeton lahja: Voitte tulla luokseni leipomaan, siis jos sinua kiinnostaa.

Whatsappin toivelistat voit jättää omaan arvoonsa. Jos ne sinua vaivaa niin deletoit lukematta.

No eihän lahjojen tarvitse olla mitään turhaa muoviroinaa. Itse tunnen lahjottavani sen verran hyvän, että ostan jotain minkä tiedän olevan haluttua ja tulevan tarpeeseen. Aineettomia lahjoja on muitakin kuin leipomishetki; jo pelkästään leffaliput ovat sellainen aineeton lahja, joka yleensä kelpaa kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on lapsettomille tuttua.  Eikä koske vain joulua.  Myös syntymä- ja nimipäivistä, sun muista juhlapäivistä muistutetaan lapsetonta sukulaista jo hyvissä ajoin. 

Kukaan ei kuitenkaan muista sitä lapsetonta ihmistä itseään.

Meiltäkin, lapsettomalta parilta, on vuosien varrella virrannut melkoinen määrä rahaa ja tavaraa niin ystävien kuin sukulaistenkin lasten muistamisiin.  Me itse emme koskaan ole olleet saamapuolella.  Eihän sen tietenkään pitäisi meitä aikuisia ihmisiä vaivata, mutta joku vääristymä tässä on.

Ei olisi niin suuri uhraus vaikka jouluna tuoda joulukukka.  Se ilahduttaisi vielä pitkään joulun jälkeenkin ja tuntuisi kivalta.  Vaan ei.  Kun ei aikuisia muisteta.  Vasta sitä jotain vanhaa mummoa sitten muistetaan, kun se taas jotenkin kuuluu asiaan. 

Jos ap:lla on kuusi lahjottavaa sukulaislasta, niin hänen sijassaan laittaisin kaikille joulukortin ja sen väliin 20 e.  Sekin tekee jo 120 euroa, mutta ehkä kuitenkin vähimmällä pääsee.  En lähtisi sukulaislasten mielihaluja kyselemään.  Teineille voisi laittaa saman summan pitsalahjakorttina.  Jos kuitenkin kokoonnutaan yhteen viettämään joulua, niin olisipahan sitten se lahjapuolikin hoidettu, niin ei kukaan saisi aihetta nokkiintua. 

Postin kautta ei rahaa kannata lähettää, tuppaavat katoamaan.

Anna lahjaksi paketoinnista kertova kirja :D Voi sitten ottaa vinkkiä ensi vuoteen, jos ensivuonna onnistuisivat ajattelemaan omaa napaa pidemmälle. 

Näitä ilmeisesti oikeasti on olemassa: https://royaldesign.fi/ferm-living-paketointi-kirja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään antaa lahjoja ja saada lahjoja, vaimo sen sijaan on yksinkertaisesti ilmoittanut jo vuosien ajan, että mitään lahjoja ei sitten osteta. Joskus olen ostanut kiellosta huolimatta, joskus en. Kaipaan sitä, että saisin jouluna suosikkokonvehtirasian ja jonkin kirjan, jota sitten lueskella konvehtien seurassa. Pientä arjen luksusta. Turhaa krääsää ei tarvitse varmaankaan kukaan, en ainakaan minä.

Tee kuten minä ja ostat lahjaksi itse itsellesi :)

Totta tuokin, mutta jotenkin tuntuu hienommalta - vähemmän arkiselta - kun joku muu ne ostaa.

Minä ja ystäväni annetaan aina toisillemme lista tuollaisista "arjen luksuksista", joita tekisi mieli, ja niistä listoista sitten valitaan toisillemme lahja. Ihan hyvin voitaisiin molemmat ostaa jotain listalta itsellemme, mutta ei se tuntuisi samalta. Siinä kun on mukana se pieni yllätysmomentti, että mitäköhän paketissa onkaan, ja se lahja on kuitenkin kaverin valitsema. Säväyttää ihan eri tavalla :)

Ehkä me ollaan vähän lapsellisia tosin :D

-ohis

Ahahaa! Mä ostan melkein 30 lahjaa joka vuosi, osa lapsille ja osa aikuisille. Rakastan lahjojen ostoa! Aloitan jo hyvissä ajoin kesällä. Lisäksi teen lahjoja paljon itse. Budjettia en uskalla edes laskea, olen yrittänyt pitää rajaa max 10-20€/henki, mutta omalle perheelle toki ostan kalliimmat lahjat.

Lapset saa aivan järjettömän määrän paketteja, ainakin 20 pakettia molemmat, mekin miehen kanssa melkein yhtä paljon. Kaikki lahjat on tarkkaan harkittuja ja mieluisia. Lapsille pyydän esim useimmiten vaatteita. Itselleni tiettyä astiasarjaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Porukka stressaantuu ihan liikaa lasten joululahjoista. Okei jos ei oikeasti ole rahaa, niin sitten voi sanoa ettei ole hankkimassa kenellekään mitään tavaraa. Mutta lapselle saa lahjan kympillä tai kahdella. Tuleehan siitä toki summa siitäkin, jos lahjan saajia on monia. Toisaalta 6 x 20 on reilu satanen. Se ei nyt ihan ylitsepääsemätön ole monellekaan työssäkäyvälle, kun kuitenkin tietää että sillä saa iloisen mielen niille itselle läheisille lapsille.

Entä, jos ei ole työssä käyvä? Mä oon 24-v työtön opiskelija ja mun oletetaan hankkivan lahjat kaikille kuudelle sisaruksen lapselle ja kummipojalle. Ja niille sisaruksille myös, koska oonhan mäkin aina saanut lahjat heiltä. Oon nyt lokakuun alusta pyrkinyt pitämään ruokakuluni max 20€/viikko, että saan lapsille heidän toiveidensa mukaiset lahjat. Tällä viikolla oon pärjännyt vitosella. 3/7 toivetta on nyt tiedossa ja yksin niihin menee lähemmäs 100€. Vielä on ne 4 jäljellä. Viime jouluna lapsia oli 6 ja jouluaattona mun tilillä oli 5€, kun ostin kaikille lahjat ettei sisarukset suutu mulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Ei kai sitä erikseen tarvitse ilmoittaa. Itse muistan mielelläni sellaisia ihmisiä jotka vastavuoroisesti muistavat minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka stressaantuu ihan liikaa lasten joululahjoista. Okei jos ei oikeasti ole rahaa, niin sitten voi sanoa ettei ole hankkimassa kenellekään mitään tavaraa. Mutta lapselle saa lahjan kympillä tai kahdella. Tuleehan siitä toki summa siitäkin, jos lahjan saajia on monia. Toisaalta 6 x 20 on reilu satanen. Se ei nyt ihan ylitsepääsemätön ole monellekaan työssäkäyvälle, kun kuitenkin tietää että sillä saa iloisen mielen niille itselle läheisille lapsille.

Entä, jos ei ole työssä käyvä? Mä oon 24-v työtön opiskelija ja mun oletetaan hankkivan lahjat kaikille kuudelle sisaruksen lapselle ja kummipojalle. Ja niille sisaruksille myös, koska oonhan mäkin aina saanut lahjat heiltä. Oon nyt lokakuun alusta pyrkinyt pitämään ruokakuluni max 20€/viikko, että saan lapsille heidän toiveidensa mukaiset lahjat. Tällä viikolla oon pärjännyt vitosella. 3/7 toivetta on nyt tiedossa ja yksin niihin menee lähemmäs 100€. Vielä on ne 4 jäljellä. Viime jouluna lapsia oli 6 ja jouluaattona mun tilillä oli 5€, kun ostin kaikille lahjat ettei sisarukset suutu mulle.

Oletko tosissasi, miksi ihmeessä suostut? Vai oliko tämä provo..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään antaa lahjoja ja saada lahjoja, vaimo sen sijaan on yksinkertaisesti ilmoittanut jo vuosien ajan, että mitään lahjoja ei sitten osteta. Joskus olen ostanut kiellosta huolimatta, joskus en. Kaipaan sitä, että saisin jouluna suosikkokonvehtirasian ja jonkin kirjan, jota sitten lueskella konvehtien seurassa. Pientä arjen luksusta. Turhaa krääsää ei tarvitse varmaankaan kukaan, en ainakaan minä.

Tee kuten minä ja ostat lahjaksi itse itsellesi :)

Totta tuokin, mutta jotenkin tuntuu hienommalta - vähemmän arkiselta - kun joku muu ne ostaa.

Minä ja ystäväni annetaan aina toisillemme lista tuollaisista "arjen luksuksista", joita tekisi mieli, ja niistä listoista sitten valitaan toisillemme lahja. Ihan hyvin voitaisiin molemmat ostaa jotain listalta itsellemme, mutta ei se tuntuisi samalta. Siinä kun on mukana se pieni yllätysmomentti, että mitäköhän paketissa onkaan, ja se lahja on kuitenkin kaverin valitsema. Säväyttää ihan eri tavalla :)

Ehkä me ollaan vähän lapsellisia tosin :D

-ohis

Kiva idea tuokin :) Mutta tuossa vastauksessa ei ollut antavaa osapuolta

Parhaan ystävän kanssa ostan minäkin lahjan/lahjoja toisillemme. Mutta kun meillä molemmilla rahatilanne vaihtelee, niin ei tuollanen systeemi ois ok. Menee niin, että voi toinen laittaa joskus ihan pienen ja toinen suht arvokkaankin, ja joskus taas toisin. Oikean ystävän kanssa systeemi ihan ok, ei ollenkaan haittaa kumpaakaan vaikka toisen ois kympin ja toisen satasen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään antaa lahjoja ja saada lahjoja, vaimo sen sijaan on yksinkertaisesti ilmoittanut jo vuosien ajan, että mitään lahjoja ei sitten osteta. Joskus olen ostanut kiellosta huolimatta, joskus en. Kaipaan sitä, että saisin jouluna suosikkokonvehtirasian ja jonkin kirjan, jota sitten lueskella konvehtien seurassa. Pientä arjen luksusta. Turhaa krääsää ei tarvitse varmaankaan kukaan, en ainakaan minä.

Tee kuten minä ja ostat lahjaksi itse itsellesi :)

Totta tuokin, mutta jotenkin tuntuu hienommalta - vähemmän arkiselta - kun joku muu ne ostaa.

Minä ja ystäväni annetaan aina toisillemme lista tuollaisista "arjen luksuksista", joita tekisi mieli, ja niistä listoista sitten valitaan toisillemme lahja. Ihan hyvin voitaisiin molemmat ostaa jotain listalta itsellemme, mutta ei se tuntuisi samalta. Siinä kun on mukana se pieni yllätysmomentti, että mitäköhän paketissa onkaan, ja se lahja on kuitenkin kaverin valitsema. Säväyttää ihan eri tavalla :)

Ehkä me ollaan vähän lapsellisia tosin :D

-ohis

Kiva idea tuokin :) Mutta tuossa vastauksessa ei ollut antavaa osapuolta

Parhaan ystävän kanssa ostan minäkin lahjan/lahjoja toisillemme. Mutta kun meillä molemmilla rahatilanne vaihtelee, niin ei tuollanen systeemi ois ok. Menee niin, että voi toinen laittaa joskus ihan pienen ja toinen suht arvokkaankin, ja joskus taas toisin. Oikean ystävän kanssa systeemi ihan ok, ei ollenkaan haittaa kumpaakaan vaikka toisen ois kympin ja toisen satasen :)

Joo, jokainen tyylillään. Meillä nuo listan lahjat ovat kaikki suunnilleen 20 euron arvoisia. Ihan kivasti on toiminut jo monta vuotta :)

Mulla on lapsia ja meillä on tapana, että kummit ja isovanhemmat antavat jonkun lahjan lapsilleni. Kukaan muu (naapuri, sedät, tädit) ei anna mitään lahjaa.

Mekin annamme lahjan vain kummilapsille ja (iso)vanhemmille ja jotain hyödyllistä omille lapsille. Kummilapsille annamme usein leffaretken (sis. lipun, kyydin ja herkut). 

En voi sietää muovikrääsää vain siksi, että jotain on pakko antaa lahjaksi!!! Tekisi niin mieli sanoa, että viette sitten yhtä paljon kotiinne meidän kaapeista, jos joku ostaa kamalan isoa. Hukumme tavaraan jo nyt. Olen ekologinen, enkä heitä ikinä roskiin käyttökelpoista. Järkevän käyttökohteen löytäminen kaikelle on työn takana (kirppis tms), mutta roskiin en vaan pysty heittää.

AP:n tapauksessa vaikeinta on perinteen katkaiseminen. Jos hän on yleensä ostanut hienot lahjat niin kyllähän niitä odotetaan jatkossakin. Jos lopetat lahjojen antamisen, niin kerro perustelu rehellisesti. Esim. teillä on jo kaikkea, että tällä kertaa ostin kehitysmaahan lehmän. Tai sitten alat hankkia pientä lahjaa (lapsille on karkki tai suklaa aina mieluinen lahja, jopa mieluisampi kuin lelut). Tai sitten annat lahjaksi aikaasi: retki näkötornille tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Ei kai sitä erikseen tarvitse ilmoittaa. Itse muistan mielelläni sellaisia ihmisiä jotka vastavuoroisesti muistavat minua.

Ei siinä mitään, jos sulle on ihan mieluisaa ostaa tarpeellista ja hyödyllistä jatkuvasti kasvavalle suvulle. Mulla on ollut se onni, ettei toistaiseksi ole ollut uusperheitä, joiden mukana tulisi vielä bonuslapset ja aikanaan bonuslasten puolisot ja heidän lapsensa. 

Mä kun luulin, että on ihan normaali käytäntö, että kummilapsen vanhemmat ostavat kummille lahjan!

Kun kummi ostaa lapselle (ja vie esim. kukan, viinin tms.) kummilapsen vanhemmille, niin olisihan se tosi tyly ja outo tilanne, että ei kummille olisi mitään.

Mulla on kaksi kummilasta, samoin miehellä. Kummilapsiperheiltä tulee meille yleensä tosi kivat lahjat.

Budjetti per kummilapsi on noin 30e.

Vapaaehtoisesti lapseton pariskunta ~35v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat siis sopineet, että eivät osta aikuisille mitään, koska se tuntuu liian työläältä. Se on ok. Lahja on lahja eikä velvollisuus. Ja sinä voit tehdä lasten lahjojen kanssa samoin, jos se tuntuu sinusta liian työläältä et hanki. What's the problem?

Ei voi olla liian työlästä ostaa esim viinipulloa ja suklaarasiaa. Kyse taitaa olla siitä, että monet ihmiset ovat todella pihejä. Olettavat kuitenkin että lapseton sukulainen ostaa koko suvun penskoille lahjat. Jos on kerran sovittu ettei aikuisille osteta mitään, niin silloin mielestäni riittää että lasten vanhemmat ja isovanhemmat lahjoo lapsia. Kummilapset on asia erikseen. Muutenkin ärsyttää kun monet automaattisesti olettaa, että lapsettomalla on aina ylimääräistä rahaa.

Tai meillä mummuikäisillä. Mä ymmärrän tuon sun ajatuksesi oikein hyvin, mutta sun ei varmaan - vielä - tarvitsekaan ostaa siskosi ja veljesi lasten puolisoille ja heidän lapsilleen yhtään mitään. Kun ikää tulee lisää ja ne pikkutiitäiset pariutuvat ja hankkivat lapsia, niin lahjottavien määrä vain kasvaa. Ja jos elät hyvin pitkään, niiden pikkutiitiäistenkin lapset pariutuvat ja saavat lapsia, jolloin sulla on entistä enemmän lahjottavia, vaikkei eläkkeesi olisikaan hääppöinen. Mun mielestä olisi ihan hyvä, jos aikuisille ei ostettaisi lahjoja, Ja tänä yltäkylläisyyden aikana vanhemmat ostaisivat vain omille lapsilleen ja mahdollisesti kummilapsilleen lahjat. Jos lähtee sille linjalle, että myös aikuisille ostetaan lahjat, niin saat aikanaan rollaattorisi kanssa hakea aika monta viinipulloa Alkosta tai suklaarasiaa kaupasta :D 

- Nro 80 - 

Johonkin se raja on tottakai vedettävä :) Pointti oli nyt se, että mielestäni on törkeää pitää lapsetonta ihmistä lahja-automaattina.

Ymmärsin pointtisi, mutta mitä aikaisemmin rajan vetää, sen parempi. Jos olet 20 vuotta ostanut joka joulu kaikille lahjat, on sen jälkeen aika vaikea enää ilmoittaa, että enpäs enää ostakaan. 

Ei kai sitä erikseen tarvitse ilmoittaa. Itse muistan mielelläni sellaisia ihmisiä jotka vastavuoroisesti muistavat minua.

Ei siinä mitään, jos sulle on ihan mieluisaa ostaa tarpeellista ja hyödyllistä jatkuvasti kasvavalle suvulle. Mulla on ollut se onni, ettei toistaiseksi ole ollut uusperheitä, joiden mukana tulisi vielä bonuslapset ja aikanaan bonuslasten puolisot ja heidän lapsensa. 

Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee :) Muistaa voi vaikkapa suklaarasialla, mutta ei tietenkään ole pakko. Ei minulla ainakaan suku kasva jatkuvasti, eri asia varmaan jos kyseessä on lestaperhe :)

Kuten jo ehdotettiin, hanki jotain halpaa ja mukavaa, kuten aku ankan taskukirjoja, karkkia ja piirustusvälineitä. SItten kun se lahjalista pelmahtaa nettiin, toteat vaan jo ostaneesi lahjat.