Lue keskustelun säännöt.
Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?
07.11.2018 |
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kommentit (1077)
Opettajien vaikutus on täysin marginaalinen verrattuna vanhempien vaikutukseen. Jokainen vanhempi joka syyttää opettajaa ennenkuin on kokeillut itse muuttaa omaa käytöstään, asettaa oman lapsensa syrjäytymisvaaraan. Mutta onhan se sopiva hinta maksaa siitä, että saa pitää kasvonsa ja sysätä vastuun muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien sosiaalikasvatukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Yhteiskunta ei pysty korjaamaan sitä minkä koti rikkoo. Toki voihan sitä sosiaalikasvatusta tarjota, mutta todennäköisesti käy samalla tavalla kun päihdekasvatuksen kanssa. Ne hyötyy jotka ei ole riskiryhmää, ja ne ei kuuntele pätkän vertaa jotka saa kotona sitten toisenlaista esimerkkiä.
Kyllä yhteiskunnalla on väliä. Ei pysty korjaamaan, mutta edesauttamaan sitä, millaiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi yksilö haluaa tai on edes mahdollisuuksia tulla. Menneisyys tai kotiolot ei ketään määritä, se mihin suuntaan yhteiskunta antaa mahdollisuuksia ihmisen tulla, niin sillä on iso rooli.
Jos verrataan esimerkiksi venäjää ja suomea, niin siinä hyvin konkretisoituu se, miten paljon yhteiskunnalla on väliä. Venäjällä köyhä pysyy köyhänä ja rikas rikastuu, kyllä suomessa vielä toistaiseksi on toisin. Minusta on naiivia sysätä kaikki vastuu kotiin, kun tilastot osoittaa muuta.
Vai miten selität sen, että hyvistä ja varakkaista kotioloista kasvaneista lapsista saattaa silti tulla narkkareita ja rikollisia kun taas huonoista oloista tulleista saattaa kasvaa menestyjiä?
Se on se mahdollisuus mikä on annettu, johon yksilö on itse päättänyt tarttua tai olla tarttumatta.
Suuntaa voi ja pitääkin näyttää sekä mahdollisuuksia antaa, jokainen itse päättää tarttuuko niihin.
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Hyvin tiivistyikin tässä.
Pojat opetetaan pääsemään helpommalla. Tämä on ihan ymeisesti tiedossa, että pojat on mukavuudenhaluisia, heillä on vaikeuksia kestää tylsyyttä.
Tämä puree kantapäähän nykyään.
Mallia pitäisi tietenkin ottaa niistä onnistuneista tapauksista. Mitä tekevät toisin ne vanhemmat, joiden poikalapset eivät syrjäydy? Entä ovatko ne syrjäytymisriskissä olevien vanhemmat sitten valmiita ottamaan mallia, vai ottaako se liikaa kunnian päälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Eli naisten vika? Missä poikien isät? Miksi vapautat heidät vastuusta?
Vai lieneekö kuitenkin yksi syy poikien huonovointisuuteen juuri isien puuttuminen? Isyyden malli on Suomessa hauras, paljon on ankaruutta ja kovuutta vielä isä-poika-suhteissa. Paljon on myös lapsia kasvamassa ilman isiä.
Nyt kierrät selkeää törkeää epäreiluutta. Naisopettajat suosivat tyttöjä. Mitä voin isänä tehdä, mennä riehumaan koululle? Ja se että on tottakai muitakin tekijöitä, mutta tuo suosimis asiahan olisi aikuisten maailmassa rikos. Syrjintää.. ja siitä huomion poiskääntäminen in rikoksen hyväksyntää.
https://www.poikienaidit.fi/2017/08/09/suosivatko-opettajat-tyttooppila…
Ps. Minulla on kumpiakin poikia ja tyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajien vaikutus on täysin marginaalinen verrattuna vanhempien vaikutukseen. Jokainen vanhempi joka syyttää opettajaa ennenkuin on kokeillut itse muuttaa omaa käytöstään, asettaa oman lapsensa syrjäytymisvaaraan. Mutta onhan se sopiva hinta maksaa siitä, että saa pitää kasvonsa ja sysätä vastuun muualle.
Mitäpä jos kukaan ei sysäisi vastuuta muille, vaan kaikki kantaisivat vastuunsa?
Vanhemman rooli on merkityksellinen, niin on opettajankin, sekä koko yhteiskunnan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Hyvin tiivistyikin tässä.
Pojat opetetaan pääsemään helpommalla. Tämä on ihan ymeisesti tiedossa, että pojat on mukavuudenhaluisia, heillä on vaikeuksia kestää tylsyyttä.
Tämä puree kantapäähän nykyään.
Niin tai https://www.poikienaidit.fi/2017/08/09/suosivatko-opettajat-tyttooppila…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat saa koulussa tyttöjä huonompia arvosanoja samasta suorituksesta. Tätä on ihan tutkittu ja opettajat alitajuntaisesti suosii "kilttejä tyttöjä".
höpöhöpö, näytäppä se tutkimus. Suoritus eli kokeessa yhteen lasketut pisteet, eivät kyllä sukupuolta katso. Mitä tulee käytöksen arvioimiseen, niin kyllä se niin on, että poikien vilkkautta pidetään normaalina, mutta tytöiltä odotetaan rauhallisuutta ja kuuliaisuutta.
https://www.poikienaidit.fi/2017/08/09/suosivatko-opettajat-tyttooppila…
On näitä. Googleen vaikka naisopettajat suosivat tyttöjä
”Googleen vaikka?”
Kasvatusalan vertaisarvioituja julkaisuja mielummin kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja.
Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.
Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys.
Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia.
Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä.
Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.
Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?
Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien sosiaalikasvatukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Yhteiskunta ei pysty korjaamaan sitä minkä koti rikkoo. Toki voihan sitä sosiaalikasvatusta tarjota, mutta todennäköisesti käy samalla tavalla kun päihdekasvatuksen kanssa. Ne hyötyy jotka ei ole riskiryhmää, ja ne ei kuuntele pätkän vertaa jotka saa kotona sitten toisenlaista esimerkkiä.
Kyllä yhteiskunnalla on väliä. Ei pysty korjaamaan, mutta edesauttamaan sitä, millaiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi yksilö haluaa tai on edes mahdollisuuksia tulla. Menneisyys tai kotiolot ei ketään määritä, se mihin suuntaan yhteiskunta antaa mahdollisuuksia ihmisen tulla, niin sillä on iso rooli.
Jos verrataan esimerkiksi venäjää ja suomea, niin siinä hyvin konkretisoituu se, miten paljon yhteiskunnalla on väliä. Venäjällä köyhä pysyy köyhänä ja rikas rikastuu, kyllä suomessa vielä toistaiseksi on toisin. Minusta on naiivia sysätä kaikki vastuu kotiin, kun tilastot osoittaa muuta.
Vai miten selität sen, että hyvistä ja varakkaista kotioloista kasvaneista lapsista saattaa silti tulla narkkareita ja rikollisia kun taas huonoista oloista tulleista saattaa kasvaa menestyjiä?
Se on se mahdollisuus mikä on annettu, johon yksilö on itse päättänyt tarttua tai olla tarttumatta.
Suuntaa voi ja pitääkin näyttää sekä mahdollisuuksia antaa, jokainen itse päättää tarttuuko niihin.
Meillä on pitkä peruskoulu, jossa on mahdollisuuksia joihin tarttua. Sen jälkeen on vapaavalintainen ammatillinen koulutus tai lukio - eli jälleen rajattomia mahdollisuuksia. Harrastustoimintaa on baletista hirvenmetsästykseen. Sen jälkeen voi vielä kouluttautua korkealle, vaihtaa alaa, matkustella, tehdä vapaaehtoistyötä, mennä armeijaan, olla menemättä armeijaan jne jne. Meillä on terveydenhuolto jossa voi hoidattaa itseään, meillä on runsaasti sosiaalipalveluita, nuorisotyötä ja järjestöjä, joissa poikia voidaan auttaa kohdennetusti ja räätälöidysti.
Eli vieläkö pitäisi yhteiskunnan jotain mahdollisuuksia antaa, kun niitä ei kerta kaikkiaan ole? Jos meillä olisikin joku ylimääräinen sosiaalikasvatuopetus heikoille pojille, niin sitten alkaisi ihmettely kun se kasvatus ei tuota tulosta. Ja syy löytyy todennäköisesti (yllätys yllätys) kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Hyvin tiivistyikin tässä.
Pojat opetetaan pääsemään helpommalla. Tämä on ihan ymeisesti tiedossa, että pojat on mukavuudenhaluisia, heillä on vaikeuksia kestää tylsyyttä.
Tämä puree kantapäähän nykyään.Niin tai https://www.poikienaidit.fi/2017/08/09/suosivatko-opettajat-tyttooppila…
Ei täytä blogiteksti luotettavan lähteen kriteereitä olkoonkin jostain alan paneelikeskustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitäs miehet ajattelitte tehdä parantaaksenne asemaanne?
En mitään.
Isäni oli levyseppä.
Minä oon insinööri.
Poika on ylioppilas E:n paperein (pääsee siis intin jälkeen moneen paikkaan ilman pääsykoetta).
Pojasta polvi paranee.
Vierailija kirjoitti:
Mallia pitäisi tietenkin ottaa niistä onnistuneista tapauksista. Mitä tekevät toisin ne vanhemmat, joiden poikalapset eivät syrjäydy? Entä ovatko ne syrjäytymisriskissä olevien vanhemmat sitten valmiita ottamaan mallia, vai ottaako se liikaa kunnian päälle?
Niin, onpa kerrassaan erikoista että nyt kun opettajat systemaattisesti syrjivät poikia, niin kuitenkin valtaosalla pojista menee hyvin. Mutta ei onnistujien esimerkistä saa puhua, aika kannattaa käyttää opettajien haukkumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni, maalla pienellä paikkakunnalla asuvana äitinä, suurin ongelma on isien asenne poikien koulunkäyntiin tai pikemminkin sen puute. Voihan olla kaupungeissa on valveutuneempaa sakkia, mutta ainakin täällä koulunkäynti pyörii naisvetoisesti. Esimerkiksi vanhempainilloissa on totaalinen yliedustus äideissä. Ja jäätävä osa vanhemmista jää kokonaan tulematta, mikä ihmetyttää vielä enemmän. Lisäksi tosiasia on että edelleen osassa miehistä elää herraviha ja juuri tuo että ei mennä opettajan puolelle vaan lähdetään kotona murentamaan opettajan ja koululaitoksen auktoriteettia. Yläkouluikäisen poikani luokassa on hupiveikkona poika, jolla on ihan käsittämättömän vanhanaikaisia ajatuksia kouluttautumisen tyhmentävästä vaikutuksesta eikä ne voi olla peräisin muualta kuin kotoa. Omasta kokemuksesta tekisi mieli löydä vetoa että ajatukset ovat todennäköisemmin isältä peräisin, koska en ole törmännyt tällaiseen ajatteluun äideillä, vaan nimenomaan isillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien sosiaalikasvatukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Yhteiskunta ei pysty korjaamaan sitä minkä koti rikkoo. Toki voihan sitä sosiaalikasvatusta tarjota, mutta todennäköisesti käy samalla tavalla kun päihdekasvatuksen kanssa. Ne hyötyy jotka ei ole riskiryhmää, ja ne ei kuuntele pätkän vertaa jotka saa kotona sitten toisenlaista esimerkkiä.
Kyllä yhteiskunnalla on väliä. Ei pysty korjaamaan, mutta edesauttamaan sitä, millaiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi yksilö haluaa tai on edes mahdollisuuksia tulla. Menneisyys tai kotiolot ei ketään määritä, se mihin suuntaan yhteiskunta antaa mahdollisuuksia ihmisen tulla, niin sillä on iso rooli.
Jos verrataan esimerkiksi venäjää ja suomea, niin siinä hyvin konkretisoituu se, miten paljon yhteiskunnalla on väliä. Venäjällä köyhä pysyy köyhänä ja rikas rikastuu, kyllä suomessa vielä toistaiseksi on toisin. Minusta on naiivia sysätä kaikki vastuu kotiin, kun tilastot osoittaa muuta.
Vai miten selität sen, että hyvistä ja varakkaista kotioloista kasvaneista lapsista saattaa silti tulla narkkareita ja rikollisia kun taas huonoista oloista tulleista saattaa kasvaa menestyjiä?
Se on se mahdollisuus mikä on annettu, johon yksilö on itse päättänyt tarttua tai olla tarttumatta.
Suuntaa voi ja pitääkin näyttää sekä mahdollisuuksia antaa, jokainen itse päättää tarttuuko niihin.
Meillä on pitkä peruskoulu, jossa on mahdollisuuksia joihin tarttua. Sen jälkeen on vapaavalintainen ammatillinen koulutus tai lukio - eli jälleen rajattomia mahdollisuuksia. Harrastustoimintaa on baletista hirvenmetsästykseen. Sen jälkeen voi vielä kouluttautua korkealle, vaihtaa alaa, matkustella, tehdä vapaaehtoistyötä, mennä armeijaan, olla menemättä armeijaan jne jne. Meillä on terveydenhuolto jossa voi hoidattaa itseään, meillä on runsaasti sosiaalipalveluita, nuorisotyötä ja järjestöjä, joissa poikia voidaan auttaa kohdennetusti ja räätälöidysti.
Eli vieläkö pitäisi yhteiskunnan jotain mahdollisuuksia antaa, kun niitä ei kerta kaikkiaan ole? Jos meillä olisikin joku ylimääräinen sosiaalikasvatuopetus heikoille pojille, niin sitten alkaisi ihmettely kun se kasvatus ei tuota tulosta. Ja syy löytyy todennäköisesti (yllätys yllätys) kotoa.
Poikia hyysätään kyllä ihan tarpeeksi jo nyt. Pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni, ja tehdä asioita, jotka ei aina ole niin kauhean kivoja tai mielenkiintoisia. Siihen ei oikein pystytä.
Aiemmin miehet ovat saaneet arvostusta ja päättävän roolin ihan vaan olemalla mies. Vaimo on passannut, työssä on edetty ja saatu valtaa. Nyt kun pelkkä miehen sukupuoli ei enää takaamaan lokoisia oloja perheen itseoikeutettuna päänä, ollaankin ihan hukassa. Että pitääkö tässä alkaa ottamaan muutkin huomioon kuin oma napa? Ne jotka pystyy siihen, etenevät elämässä edelleen huippupaikoille mutta monet jää sinne peräkammariin pyörimään kun ei huvita mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja.
Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.
Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys.
Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia.
Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä.
Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.
Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?
Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita.
Miten nuo eroavat naisten tehtävistä ja merkityksestä? Toisaalta en haluaisi, että omat poikani oppisivat elämän olevan vain toisten eteen työskentelemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Tämä ei vastaa mitenkään aloittajan kysymykseen. Pysy aiheessa ja mieti asennettasi.
Minusta tämä kiteyttä ongelmaa ihan hyvin: kotoa lähtevä asennekasvatus on erilainen pojille ja tytöille. Kotona oleva isä ei arvosta poikalapsen ahkeraa opiskelua eikä tue millään tavalla pojan kasvua siihen, mitä yhteiskunta ihmiseltä odottaa nykyään. Pojasta pitäisi kasvaa isänsä kaltainen murahteleva kaljaa imevä luolamies.
Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että maailma menee eteenpäin ja siellä pärjää ne naiset ja miehet, jotka siinä osaa elää ja menestyä.
No niinpä. Siksi pojatkin on kasvatettava pienestä pitäen vastuuseen kotona ja koulussa, hyvään käytökseen, oma-aloitteisuuteen ja asioiden syy-seuraussuhteisiin. Ei enää "pojat on poikia"- ajattelua.
Nimenomaan. Miksi opettajan pitäisi suosia häirikköä?Tavoille häirikkö täytyy saada eikä osoittaa mitään positiivista huonolle käytökselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Tämä ei vastaa mitenkään aloittajan kysymykseen. Pysy aiheessa ja mieti asennettasi.
Minusta tämä kiteyttä ongelmaa ihan hyvin: kotoa lähtevä asennekasvatus on erilainen pojille ja tytöille. Kotona oleva isä ei arvosta poikalapsen ahkeraa opiskelua eikä tue millään tavalla pojan kasvua siihen, mitä yhteiskunta ihmiseltä odottaa nykyään. Pojasta pitäisi kasvaa isänsä kaltainen murahteleva kaljaa imevä luolamies.
Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että maailma menee eteenpäin ja siellä pärjää ne naiset ja miehet, jotka siinä osaa elää ja menestyä.
Et vieläkään vastaa ja yleistät meidät isät kaljaa kittaaviksi luolamiehiksi. Etkö todellakaan pysty parempaan? Mitä sinä henkilökohtaisesti voist tehdä yhteisen hyvän vuoksi? On olemassa huonoja ja hyviä isiä ja sama pätee myös äiteihin. Sukupuolierot kapenevat tässäkin koko ajan. Mitä sinä voit tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Mallia pitäisi tietenkin ottaa niistä onnistuneista tapauksista. Mitä tekevät toisin ne vanhemmat, joiden poikalapset eivät syrjäydy? Entä ovatko ne syrjäytymisriskissä olevien vanhemmat sitten valmiita ottamaan mallia, vai ottaako se liikaa kunnian päälle?
Mielenterveyden järkkyminen teini-iässä on iso asia. Monilla sitä nuorena on sitä ahdistusta, mutta joissain tapauksissa pojat saavat tukea ja pääsevät eteenpäin elämässä. Sitten on paljon poikia, jotka jäävät yksin tunne-elämänsä solmujen kanssa, ja jäävät kelkasta. Yhteisöllisyys puuttuu Suomen kouluista kun ryhmätön opetus on lukiosta ja amiksesta eteenpäin. Risaiset perhesuhteet. Mutta kuitenkin pitäisi julkisesti luoda jotain ”brändiä” itsestään jo teini-iästä lähtien: kerätä ykköslmkokemuksia, näyttää hyvältä, olla menestyjä. Pojille perinteisesti on tärkeää saada ihailua. Tässäkään asiassa Suomi ei ole paras paikka kasvaa: täällä ei saa positiivista palautetta tarpeeksi. Ei tytötkään. Itsetunto jää monilla ohueksi. Eikä silloin kestä yhteiskunnan painetta.
https://www.poikienaidit.fi/2017/08/09/suosivatko-opettajat-tyttooppila…
On näitä. Googleen vaikka naisopettajat suosivat tyttöjä