Lue keskustelun säännöt.
Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?
07.11.2018 |
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kommentit (1077)
Vierailija kirjoitti:
Jaa a, minulla on vain 2 tytärtä että en kyllä tiedä mitä voisin tai pitäisi tehdä poikien aseman parantamiseksi 🤔 omat tyttäreni opetan itsenäisiksi, puolensa pitäviksi ja pärjääviksi naisiksi, kai se on tavallaan palvelus heidän tuleville miehilleen?
Voit vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin. Se on myös palvelus tytöillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Tämä ei vastaa mitenkään aloittajan kysymykseen. Pysy aiheessa ja mieti asennettasi.
Minusta tämä kiteyttä ongelmaa ihan hyvin: kotoa lähtevä asennekasvatus on erilainen pojille ja tytöille. Kotona oleva isä ei arvosta poikalapsen ahkeraa opiskelua eikä tue millään tavalla pojan kasvua siihen, mitä yhteiskunta ihmiseltä odottaa nykyään. Pojasta pitäisi kasvaa isänsä kaltainen murahteleva kaljaa imevä luolamies.
Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että maailma menee eteenpäin ja siellä pärjää ne naiset ja miehet, jotka siinä osaa elää ja menestyä.
Et vieläkään vastaa ja yleistät meidät isät kaljaa kittaaviksi luolamiehiksi. Etkö todellakaan pysty parempaan? Mitä sinä henkilökohtaisesti voist tehdä yhteisen hyvän vuoksi? On olemassa huonoja ja hyviä isiä ja sama pätee myös äiteihin. Sukupuolierot kapenevat tässäkin koko ajan. Mitä sinä voit tehdä?
En ole tuo jolle vastaat, mutta mitäpä jos jokainen äiti kehottaisi tänään puolisoaan kaivamaan esiin ne Wilma-tunnukset ja kirjautumaan Wilmaan, ja sieltä sitten seuraamaan pojan tekemisiä ja kehumaan jos tulee hyvä-merkintä. Tietysti olisi kiva jos tämäkin olisi asia jota äitien ei tarvitsisi hoitaa. Joku miesope vaikka ottaisi asiakseen osallistuttaa isiä koulunkäyntiin vaikka lehtien palstoilla.
Ettekö todellakaan osaa kuin siirtää vastuuta? Mitä sinä tekisit? Kyse on paljon myös että pojat oppisivat kohtaamaan erilaiset tunteet sellaisina kuin ne on, eikä kieltämään niitä. Tässä asiassa on varaa parantaa koskien äitejä ja isiä. Minä koitan opettaa lapsille tunnetaitoja, ja että he kokevat oikeudekseen tuntia miltä milloinkin tuntuu, vaikka olenkin paljon parjattu duunari-isä. Koitan myös omalta osaltani vaikuttaa asenteisiin, että miehen ei tule kestää mitä tahansa. Varsinkaan ei pidä sietää mitä tahansa kohtelua. Edelleen mitä sinä teet poikiemme hyväksi? Yhisä
Sulla on ihan käsittämättömän paska asenne tässä keskustelussa... Luuletko ettei kukaan muu kuin sinä yritä opettaa noita asioita? Taas tuntuu siltä ettei perimmäinen tarkoitusperä ole poikien auttaminen, vaan naisille kiukuttelu. Sitäkin voisit miettiä että minkälaisen keskustelukulttuurin mallia annat pojillesi. Jos se on tällainen syyttävä inttäminen niin ei hyvä tule, sitä näkee täälläkin pojilta ja miehiltä ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Eli naisten vika? Missä poikien isät? Miksi vapautat heidät vastuusta?
Vai lieneekö kuitenkin yksi syy poikien huonovointisuuteen juuri isien puuttuminen? Isyyden malli on Suomessa hauras, paljon on ankaruutta ja kovuutta vielä isä-poika-suhteissa. Paljon on myös lapsia kasvamassa ilman isiä.Ainakin siellä mihin lasten äiti ja sossun tädit ovat isän määränneet.
Joka toinen suhde päätyy eroon joista ~70% tulee naisen aloitteesta. Lisäksi naisen pitää olla aivan psykopaatti jotta lähivanhemmuus menisi isälle. Sitten perustellaan, että lapselle on parempi kun on yksi koti eikä mitään vko-vko systeemiä joten ---> taas tilanne kääntyy äitille.
Nainen on eronhakijana 80% tapauksista, mutta tärkein syy on pariskunnan kommunikaatio ongelmat. Miettikääpä sitä kun ensi kerran haukutte naista nalkuttamisesta. Miksi miehet eivät kuuntele ja puhu vaan vetäytyvät perheessä sinne ulkokehälle.
Miksi miesten tulee muuttua sellaisiksi kuin naiset haluavat? Miksi naiset eivät lopeta samojen asioiden, tunteiden ja työpaikkahuhujen vatvomista vaan miesten tulisi olla kiinnostunut vaikka maailman tappiin kuuntelemaan naisen ongelmia?
Minkä helvetin työpaikkahuhujen? En ole koskaan kuullut että naiset puhuisivat miehelleen mistään työpaikkahuhuista. Kyllä naiset haluaa puhua parisuhteesta, omasta perheestä, omista lapsista jne. niistä tärkeistä asioista, seksistä, kotitöistä ja rahasta, niinkuin pitääkin jos parisuhteessa eletään. Ei ne ole naisten ongelmia jos ne koskee pariskuntaa, siinä on kaksi osapuolta. Lapset on molempien ongelma. Se miten yhteinen perhe toimii on molempien ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä lasten piti kerätä kasvio. Minä äitinä kannustin omaa poikaani siihen ja kävimme pari kertaa oikein mukavalla luontoretkellä eväiden kanssa etsimässä niitä kasveja. Olin paikalla kun pojan kaveri mesosi isälleen miten tyhmää koko kasvion tekeminen on. Tuon pojan duunari-isä komppasi ja sanoi pojalle että älä tee koko kasviota. Että siitä sitten miettimään että mitä naiset voisivat tehdä poikien koulumenestyksen eteen.
Tämä ei vastaa mitenkään aloittajan kysymykseen. Pysy aiheessa ja mieti asennettasi.
Minusta tämä kiteyttä ongelmaa ihan hyvin: kotoa lähtevä asennekasvatus on erilainen pojille ja tytöille. Kotona oleva isä ei arvosta poikalapsen ahkeraa opiskelua eikä tue millään tavalla pojan kasvua siihen, mitä yhteiskunta ihmiseltä odottaa nykyään. Pojasta pitäisi kasvaa isänsä kaltainen murahteleva kaljaa imevä luolamies.
Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että maailma menee eteenpäin ja siellä pärjää ne naiset ja miehet, jotka siinä osaa elää ja menestyä.
Et vieläkään vastaa ja yleistät meidät isät kaljaa kittaaviksi luolamiehiksi. Etkö todellakaan pysty parempaan? Mitä sinä henkilökohtaisesti voist tehdä yhteisen hyvän vuoksi? On olemassa huonoja ja hyviä isiä ja sama pätee myös äiteihin. Sukupuolierot kapenevat tässäkin koko ajan. Mitä sinä voit tehdä?
En ole tuo jolle vastaat, mutta mitäpä jos jokainen äiti kehottaisi tänään puolisoaan kaivamaan esiin ne Wilma-tunnukset ja kirjautumaan Wilmaan, ja sieltä sitten seuraamaan pojan tekemisiä ja kehumaan jos tulee hyvä-merkintä. Tietysti olisi kiva jos tämäkin olisi asia jota äitien ei tarvitsisi hoitaa. Joku miesope vaikka ottaisi asiakseen osallistuttaa isiä koulunkäyntiin vaikka lehtien palstoilla.
Ettekö todellakaan osaa kuin siirtää vastuuta? Mitä sinä tekisit? Kyse on paljon myös että pojat oppisivat kohtaamaan erilaiset tunteet sellaisina kuin ne on, eikä kieltämään niitä. Tässä asiassa on varaa parantaa koskien äitejä ja isiä. Minä koitan opettaa lapsille tunnetaitoja, ja että he kokevat oikeudekseen tuntia miltä milloinkin tuntuu, vaikka olenkin paljon parjattu duunari-isä. Koitan myös omalta osaltani vaikuttaa asenteisiin, että miehen ei tule kestää mitä tahansa. Varsinkaan ei pidä sietää mitä tahansa kohtelua. Edelleen mitä sinä teet poikiemme hyväksi? Yhisä
En ole tuo keneltä kysyt, mutta miten tuo oli vastuunsiirtoa? Ihan hyvä pointti mun mielestä, sillä totuus on, että isät _harvemmin_ esim. Wilmassa käyvät (siis harvemmin!)
Puhe on poikien syrjäytymisestä ja merkittävä tekijä syrjäytymiseen on huono koulumenestys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.
Pelit antaa nopeaa mielihyvää, joka pojille on tärkeämpää kuin tytöille. Ihan loogista että pojat koukuttuu virtuaaliseen elämysmaailmaan.
Koulussa, jossa pikavoitot puuttuu, pojat kyllästyy tyttöjä nopeammin.Tytöt on opetettu ja sosiaalistettu siihen, että "pikavoittoja" ei tule koko ajan ja välillä on tylsää.
Ei toimi ainakaan parisuhdeasioissa. Miehelle riittää hyvin tavallinen nainen, kunhan on mukavaa ja tulee pillua. Naisella taas mies pitää olla sitä ja tätä, nostaa naisen elämänlaatua melkoisesti. Lisäksi arkielämä on naisesta tylsää, pitää olla säpinää tai mies lähtee kiertoon tylsänä ja inhana kotitossukkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Eli naisten vika? Missä poikien isät? Miksi vapautat heidät vastuusta?
Vai lieneekö kuitenkin yksi syy poikien huonovointisuuteen juuri isien puuttuminen? Isyyden malli on Suomessa hauras, paljon on ankaruutta ja kovuutta vielä isä-poika-suhteissa. Paljon on myös lapsia kasvamassa ilman isiä.Ainakin siellä mihin lasten äiti ja sossun tädit ovat isän määränneet.
Joka toinen suhde päätyy eroon joista ~70% tulee naisen aloitteesta. Lisäksi naisen pitää olla aivan psykopaatti jotta lähivanhemmuus menisi isälle. Sitten perustellaan, että lapselle on parempi kun on yksi koti eikä mitään vko-vko systeemiä joten ---> taas tilanne kääntyy äitille.
Nainen on eronhakijana 80% tapauksista, mutta tärkein syy on pariskunnan kommunikaatio ongelmat. Miettikääpä sitä kun ensi kerran haukutte naista nalkuttamisesta. Miksi miehet eivät kuuntele ja puhu vaan vetäytyvät perheessä sinne ulkokehälle.
Miksi miesten tulee muuttua sellaisiksi kuin naiset haluavat? Miksi naiset eivät lopeta samojen asioiden, tunteiden ja työpaikkahuhujen vatvomista vaan miesten tulisi olla kiinnostunut vaikka maailman tappiin kuuntelemaan naisen ongelmia?
Eli sinua ei kiinnosta naisesi asiat? Tämä selvä.
Ja kiitos tästä ketjusta, kerrankin oikeaa keskusteluak, eikä pelkästään mies-nais-syyttelyä.
Miksi miehet ei itse pidä näistä asioista huolta? Jokaisella lapsella on yleensä jonkinlainen isä, setä, eno, isoisä... Miksi meidän naisten pitää hoitaa poikalapsienkin kasvatus niin että eivät syrjäydy jne.? Miehet pitävät valtaa käsissään, ja silti pitää huutaa äitiä apuun, ja syyllistää että kaikki on naisten vika jos omalla sukupuolella menee huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti on niin, että peruskoulun opetusmetodit suosivat "tyttöjen tapaa" oppia. Perusopetuksessa haetaankin paremmin poikien "toiminnallisempia" oppimistapoja vastaavia opetustyylejä ja motivointitapoja yhtenä ratkaisuna. Myös tämän perinteisen "kiltti tyttö" (tunnollinen, kunnollinen oppija) vs "pojat on poikia" ajatusmallin on todettu johtavan perusopetuksessa siihen, että pojat jäävät jälkeen koska heidän annetaan sählätä ja jäädä jälkeen sen sijjan, että energia ja uteliaisuus/kekseliäisyys kanavoitaisiin oppimiseen.
Se, että ongelmat on tunnistettu ja tiedetään millaisia korjausliikkeitä tarvitaan on minusta jo hyvin rohkaisevaa.
Nämä ”oppimistyylit” on nykytiedon valossa täysi urbaani legenda. Ei ole synnynnäisiä eri oppimistyylejä. Tähän ei kannata lähteä mukaan ollenkaan. Ja jos jonkun koulussa opettaja vielä puhuu näistä, niin kannattaa ottaa ihan huuhaana.
Tietysti on huuhaata kun et itse tuota ymmärrä. Tämä huuhaa on sinun mielipide.
Ne pojat pitäisi laittaa kuriin, siellä koulussa mutta myös muualla. Ei enää mitään huonon käytöksen sietämistä sen varjolla että "Pojat on poikia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.
Pelit antaa nopeaa mielihyvää, joka pojille on tärkeämpää kuin tytöille. Ihan loogista että pojat koukuttuu virtuaaliseen elämysmaailmaan.
Koulussa, jossa pikavoitot puuttuu, pojat kyllästyy tyttöjä nopeammin.Tytöt on opetettu ja sosiaalistettu siihen, että "pikavoittoja" ei tule koko ajan ja välillä on tylsää.
Tuo on muuten ihan totta. Yksi useimmiten toistamistani asioista tytärtä kasvattaessa oli sen korostaminen, että välillä on vaan tehtävä asioita, jotka eivät niin kauhesti kiinnosta, joten parempi hoitaa ne pois alta. Samaa sanoivat omat vanhempani aikanaan. Poikia ei ole, ei veljiä minulla eikä tyttärellä, mutta haluan uskoa, että heiltä oltaisiin vaadittu samaa. Ilmeisesti kuitenkaan ei...?
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei itse pidä näistä asioista huolta? Jokaisella lapsella on yleensä jonkinlainen isä, setä, eno, isoisä... Miksi meidän naisten pitää hoitaa poikalapsienkin kasvatus niin että eivät syrjäydy jne.? Miehet pitävät valtaa käsissään, ja silti pitää huutaa äitiä apuun, ja syyllistää että kaikki on naisten vika jos omalla sukupuolella menee huonosti.
Et tosiaan ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette mene miestenpalstoille kirjoittamaan tästä asiasta? Vai onko niin, ettei miehiä kiinnosta miesten ja poikien aseman parantaminen? Miksi naisia sitten pitäisi kiinnostaa? Naiset eivät voi hoitaa miesten asioita. Miesten on se itse tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.
Pelit antaa nopeaa mielihyvää, joka pojille on tärkeämpää kuin tytöille. Ihan loogista että pojat koukuttuu virtuaaliseen elämysmaailmaan.
Koulussa, jossa pikavoitot puuttuu, pojat kyllästyy tyttöjä nopeammin.Tytöt on opetettu ja sosiaalistettu siihen, että "pikavoittoja" ei tule koko ajan ja välillä on tylsää.
Ei toimi ainakaan parisuhdeasioissa. Miehelle riittää hyvin tavallinen nainen, kunhan on mukavaa ja tulee pillua. Naisella taas mies pitää olla sitä ja tätä, nostaa naisen elämänlaatua melkoisesti. Lisäksi arkielämä on naisesta tylsää, pitää olla säpinää tai mies lähtee kiertoon tylsänä ja inhana kotitossukkana.
Nainen kasvatetaan pärjäämään, joten hänen elämänsä on todennäköisesti hyvää myös yksin. Miksi nainen siis tyytyisi johonkin, joka laskee elämänlaatua - parisuhteesta etenkin saman katon alla on aina vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja.
Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.
Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys.
Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia.
Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä.
Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.
Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?
Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita.
Miten nuo eroavat naisten tehtävistä ja merkityksestä? Toisaalta en haluaisi, että omat poikani oppisivat elämän olevan vain toisten eteen työskentelemistä.
Mies, joka ei halua tehdä töitä, ei tee töitä-> syrjäytyy. Suomessa.
Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä ja miehet on viisaita. Ei miestä voikaan huijata, töihin vaan arvopuheilla. Siellä se miehen onni kuitenkin lymyää, siellä työnteon merkityksellisyydessä. Tämän on saaneet monet syrjäytyneet karvaasti kokea esim. masennuksena. Siksi kysymyksessä on koko paletti eikä vain irralliset neuvot. Minusta jokaisesta ruokakunnasta pitäisi ensin saada yksi työllistettyä. Jos töitä sitten riittää niin useampikin voi tehdä töitä. Jos siis haluttaisiin maksimaalista hyvinvointia. En silti lähtisi laeilla ohjailemaan asiaa, vaan pistäisin vaan tuet poikki ja hyväksyisin mitä siitä vapaudesta seuraa. "Hyvinvointivaltio" perustuu pelkuruudelle, joka yrittää hallita ja kahlita ihmisiä, rohkeutta on hyväksyä vapaus ja taistella hyvän puolesta, eikä mennä jonnekin piiloon ja teeskennellä hyvää.
En pysty näkemään naisia näin sankoin joukoin päättäjinä ja vastuunkantajina. Minusta siitä ei ole tullut kuin pahoinvointia kaikille. Hyvin harva nainen on yhtä viisas ja vastuullinen kuin miehet. Ei pitäisi kannustaa, jos ei sitä sisäistä paloa ole. Ylipäätään lastenkasvatuksessa pitäisi tukea sitä, mitä näkee eikä mitä on näkevinään.
Ei naiseus mitään ahdasta silti ole. Voi omistautua uralle tai perheelle. Molempien saaminen on hirveän epärealistista ja mielestäni ihan petos markkinoida sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.
Pelit antaa nopeaa mielihyvää, joka pojille on tärkeämpää kuin tytöille. Ihan loogista että pojat koukuttuu virtuaaliseen elämysmaailmaan.
Koulussa, jossa pikavoitot puuttuu, pojat kyllästyy tyttöjä nopeammin.Tytöt on opetettu ja sosiaalistettu siihen, että "pikavoittoja" ei tule koko ajan ja välillä on tylsää.
Ei toimi ainakaan parisuhdeasioissa. Miehelle riittää hyvin tavallinen nainen, kunhan on mukavaa ja tulee pillua. Naisella taas mies pitää olla sitä ja tätä, nostaa naisen elämänlaatua melkoisesti. Lisäksi arkielämä on naisesta tylsää, pitää olla säpinää tai mies lähtee kiertoon tylsänä ja inhana kotitossukkana.
Eli tytöille pitäisi opettaa että älä vaivaa miestäsi asioilla, pääasia että on mukavaa ja annat pillua?
Rehellisesti? Mitä mielestäni pitäisi tehdä nimenomaan syrjäytyneiden nuorten miesten aseman parantamiseksi?
Käydä hakemassa nämä syrjäytyneet kotoa ja pistää puolen vuoden kestoiselle inttityyppiselle leirille. Joka aamu samaan aikaan herätys, ulkoilua ja työntekoa, oli se sitten virkkaamista tai halkojen hakkaamista. Tervettä ruokaa, kasviksia ja vitamiineja. Käynti psykiatrilla, missä arvioidaan mahd. lääkityksen tarve. Täysraittius. Iltapäivisin pakko valita joku harrastus, nyrkkeily, sähly, lautapelit, musiikin teko tai vaikka kirjojen lukeminen. Kerran viikossa kokoontuu terapiaryhmä missä ruoditaan fiiliksiä ja häädetään luurankoja kaapista oikein olan takaa. Leirillä voisi vierailla myös halikoiria ja lainamummo.
Ennenkuin leiri loppuu, annetaan uraohjausta. Valitaan joku tavoite, mitä kohti pyrkiä. Leiriä vetävät tiukat mutta rakastavat korstot, jotka repivät äijät sängystä ylös jos tekee mieli jäädä petiin angstaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.
Höpöhöpö itsellesi:
https://yle.fi/uutiset/3-10493007
Siellä taas yksi äiti joka suosii tytärtä poikien kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Eli naisten vika? Missä poikien isät? Miksi vapautat heidät vastuusta?
Vai lieneekö kuitenkin yksi syy poikien huonovointisuuteen juuri isien puuttuminen? Isyyden malli on Suomessa hauras, paljon on ankaruutta ja kovuutta vielä isä-poika-suhteissa. Paljon on myös lapsia kasvamassa ilman isiä.Ainakin siellä mihin lasten äiti ja sossun tädit ovat isän määränneet.
Joka toinen suhde päätyy eroon joista ~70% tulee naisen aloitteesta. Lisäksi naisen pitää olla aivan psykopaatti jotta lähivanhemmuus menisi isälle. Sitten perustellaan, että lapselle on parempi kun on yksi koti eikä mitään vko-vko systeemiä joten ---> taas tilanne kääntyy äitille.
Nainen on eronhakijana 80% tapauksista, mutta tärkein syy on pariskunnan kommunikaatio ongelmat. Miettikääpä sitä kun ensi kerran haukutte naista nalkuttamisesta. Miksi miehet eivät kuuntele ja puhu vaan vetäytyvät perheessä sinne ulkokehälle.
Miksi miesten tulee muuttua sellaisiksi kuin naiset haluavat? Miksi naiset eivät lopeta samojen asioiden, tunteiden ja työpaikkahuhujen vatvomista vaan miesten tulisi olla kiinnostunut vaikka maailman tappiin kuuntelemaan naisen ongelmia?
Eli sinua ei kiinnosta naisesi asiat? Tämä selvä.
Ja kiitos tästä ketjusta, kerrankin oikeaa keskusteluak, eikä pelkästään mies-nais-syyttelyä.
Kiinnostaa. Miksi naisia niin harvoin kiinnostaa miesten tarpeet eli hiljaisuus? Miksi naiset eivät osaa tukkia suutaan vaikka hyvin tietävät ettei miehet ole kiinnostuneita vatvomaan asioita?
Miesasiamisten mesominen ainakin luo miehille lähinnä ongelmia.
En ole äitisi, hoida itse ongelmasi, niin ne tytötkin tekevät.
Ai miksi ei olisi? Kylläpä heti teit yleistyksen minusta. Olen sentään tutkija, joten mieli on avoin (hyville) lähteille.