Riitaa vauvan hoidosta - olenko liian herkkä..?
Vauva on nyt 4kk ja yllätyksekseni on ilmennyt, että meillä miehen kanssa onkin aika eriävät näkemykset hoitamisesta. Puheet raskausaikana olivat ihan muuta. Emme kumpikaan ole nuoria, vaan 35+. Tilanne ei tunnu selkiytyvän ollenkaan ja olen aika väsynyt ja stressaantunut. Riitojen aiheita mm. vauvan peseminen, mies haluaa viedä vauvan suihkuun ja myös sukelluttaa sitä suihkussa aamuin illoin niin että joutuu pidättämään hengitystä suihkun alla. Mies myös minulta kysymättä ilmoitti itsensä vauvan kanssa vauvauintiin ja käydään nyt sitten siellä kerran viikossa. Viimeksi vauva itki pesuhuoneessa pois lähtiessä koko pukeutumisen ajan aivan täysiä. Sanoin pukuhuoneen ovelta pariin kertaan että anna vauva minulle syliin mutta mies kieltäytyi. Itse ei saanut vauvaa rauhoittumaan ollenkaan eli paniikki-itku kesti n. 15 minuuttia.
Tätä on nyt puitu muutamaan kertaan ja miehen mielestä vika minussa, vauvat kun kuulemma itkevät ja itkee se kotonakin. Lisäksi totesi että tuskin se minunkaan sylissä olisi rauhoittunut. Huuto oli aivan kauheaa ja voin oikeastaan fyysisesti huonosti kun jouduin kuuntelemaan oman vauvan itkua voimatta tehdä mitään. Mies siis syyttää minua hysteeriseksi ym. Kun kysyin miksi vauva itki mies totesi että ehkei se vai halunnut pois uimasta. Tästä nyt tuskin oli kyse. :( Vauva tällä hetkellä vierastaa kovasti ja jo altaassa oli väsynyt ja hieroi silmiään.
MIes vielä vetosi siihen että jos lapsi 7v itkee ettei halua kouluun niin sanonko ettei tarvitse mennä ja väittää että mm neuvolassa olisi käsketty itkettämään vauvaa (ei pidä paikkaansa). Muutenkin mies valittaa mm. vauvan vaatteista, ei jaksa pukea sitä on nyt syksylläkin laittoi sen kotona sitteriin pelkässä vaipassa vaikka sisällä 20 astetta. Minusta mies on yksinkertaisesti täysin empatiakyvytön ja olen jo pari kertaa sanonut että lähdetäänkö keskustelemaan tästä perheneuvolaan vai mitä teemme. Kun vauva itkee kotona, mies saattaa kysellä siltä että mikä *ituttaa ja laittaa vauvan lattialle. Vauva joskus saattaa jopa hämmentyä niin että hiljenee. Mies on neuvolassakin valittanut kuinka itku turhauttaa kun vauva itkee kuulemma turhaan eikä sillä ole mikään hätä. Olen hävennyt silmät päästäni kuinka idiootti mies on.. En olisi uskonut. Raskausaikana selitti miten on ihanaa vaihtaa vaippaa ym että vauvalla hyvä olo.
Nyt kuitenkin ollaan ihan pattitilanteessa. En halua antaa vauvaa miehen "kynsiin" ilman että olen mukana. Eihän tämä näinkään voi jatkua. Kun kysyin että onko uinti välttämätöntä niin vauva kuulemma tykkää siitä. Ainoat hymyt ovat irronneet kun näkee äidin altaan reunalla. Vedessä vauvalla aika varautunut ilme mikä ehkä normaalia koska ollut mukana vasta joitakin kertoja. Mies kuitenkin väittää kaikille vauvan nauttivan. Myös vanhempani ovat ihmetelleet ettei mies huomioi kuin oman näkemyksensä. Sanoo mm että tottakai vauva nauttii uinnista koska hänkin nauttii.
Muutaman kerran on ottanut niin päähän että oln jo miettinyt onko miehellä joku luonnehäiriö koska ei tunnu ollenkaan osaavan elää vauvan ehdoilla. Uinnin osaltakin väitti ettei vauvan tarvitse syödä pariin tuntiin ennen uintia vaikka infossa painotettiin että ruoka tuntia ennen. Muutenkan vauvalla menisi lähes 4h ruokailujen välissä mikä meidän vauvalle ainakin aivan liikaa. Mies ei myöskään ymmärrä, että vauva jaksaa virkeänä pari kolme tuntia. Ihmetteli viimeksikin kun palasimme kotiin että miksi se taas nukkuu kun vastahan se nukkui ennen kuin lähdettiin. Lähtemisestä oli siinä vaiheessa jo 3 tuntia.
Kuinka eteenpäin? Onko tällaiset ongelmat enää normaaleita? Välillä tuntuu etten jaksa enää.. :(
Kommentit (312)
Jos 35+ äiti (siis ns vanhempi synnyttäjä) ei osaa ratkaista tällaisia asioita itse vaan kyselee täällä - niin joko on ehta provo tai muuten vaan pimpelipom.
No ehkä minua huolestuttaa se, ettei miehesi tunnu kunnioittavan sinun mielipiteitäsi ollenkaan. Teillä voi olla ehkä erilainen tapa olla lasten kanssa, ehkä mies tahtoo että lapsi oppii ja olla aktiivinen eikä kitinästä välitä kun taas sinä et halua itkettää vauvaa turhaan ja olisit vain vauvan ehdoilla ja rauhassa nämä ensimmäiset kuukaudet, ehkä jopa vuodet. Suosittelen että menette perheneuvolaan puhumaan niin ulkopuolinen voi auttaa teitä. Tsemppiä! Mutta kateeksi käy kuinka miehesi on noin osallistuva! Itse olen yh.. Mutta se on toisaalta joskus kivakin, saapa tehdä asiat omalla tavalla. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on ap:hen ihmeen paljon valtaa. Mietin tuota uimahalliepisodia omalle kohdalleni, niin olisin kylmän viileästi hakenut vauvan pois sieltä pukuhuoneen penkiltä. Yksikään mies siellä ei olisi häiriintynyt, jos ap olisi vaikka lattiaan tuijottaen sanonut että "anteeksi, otan vain tuon vauvani". Ihmettelen vähän, miten ne muut mieget eivät reagoineet ollenkaan vaan antoivat vauvan itkeä yksin penkillä?
Jos vauva oikeasti itki 15 minuuttia niin se on pitkä aika.Ja kyllä, voin vakuuttaa että olisin tehnyt noin. En pelkää vaikeita tilanteita, enkä varsinkaan silloin jos oma lapsi on siinä.
Voitte uskoa että siinä aulassa oli hyvin ihmetteleviä katseita, etenkin muilta miehiltä koska huuto oli tosiaan katkeamatonta sen 15 minuuttia. Minulla on siis tunne kuten muutamat tuoneet esiin että mies purkaa minuun ja vauvaan "jotakin". Näitä pieniä outoja asioita joista en pidä siis on. Niille siis jotka luulevat että vauvalla on superhuono iho niin kasvojen ja pään iho tosiaan hilseilee ja olen rasvannut useita kertoja päivässä ja nekin ovat paremmat kuin pahimmillaan. Muuta vartaloa olen öljynnyt ja sillä tavalla iho muualla on ihan hyvä. Silti sanomattakin selvää on, että parempi olisi olla suihkuttamatta ja rasvaamatta. Miksi suihkuttaa niin paljon että joutuu rasvaamaan. Yhdessä vaiheessa jalkojen iho todella hilseili mutta öljy auttoi siihen hyvin. Mies osittain käsittelee mielestäni vauvaa oudosti, mm nostaa sen yöhaalarista eikä itse vauvasta. Samoin saattaa joskus ihan oikeasti roikuttaa jaloista alaspäin. Nyt kun mietin niin tosiaan muu osallistuminen on vähäistä, tietysti joskus vähän leikittää vauvaa sylissä jos se on hyväntuulinen. Itkevänä tosiaan laittaa pois ettei opi että itkulla saa huomiota. Jotenkin kai ajattelin että uuimahallissa olisi tullut "kohtaus", ehkä se olisi ollut hyväkin. Kerran sukulaisillallisella vauva itki sukulaisen sylissä, hän sanoi että jospa vauva välillä menisi äidin syliin niin mies nappasi vauvan välistä ja piti siitä kiinni ylempää, minä alempaa. Kauhistuttaa jos lapsi joutuisi viettämään vaikkapa viikonloppuja miehen luona jos tavat ei muutu. :( Ap
Voin kertoa, että meillä olisi parisuhde ja vauvauinti loppunut viimeistään tuohon pukuhuone-episodiin. Olisin huutanut miestenhuoneeseen että nyt ne munat piiloon kellä on, hakenut vauvan sieltä pois ja jatkanut matkaa suoriltaan ihan minne tahansa paitsi kotiin. Tehnyt lasun ja alkanut järjestää elämää kaksin vauvan kanssa. Ei ole tarkoitus syyllistää ap:ta, mutta kyllä sun nyt olis tehtävä radikaali ratkaisu, jotta saat asiat selviämään ja vauvan turvaan. Moni on jo sitä suosittanut eikä auttane asioita enää toistella. Mutta jos nyt (toivottavasti) eroatte niin tämän näytön perusteella haet lapsen yksinhuoltajuutta ja vaadit miehelle vain valvottuja tapaamisia lapsen kanssa, ainakin alkuun. Yhteishuoltajuus tuommoisen ihmisen kanssa tulisi olemaan niin täyttä helvettiä. Eikä saa mahdollistaa mitään koko viikonlopun kestäviä suihkusessioita tai muutoin altistaa puolustuskyvytöntä lasta minkään outoilijan mielihalujen alle. Kaikista raskain peruste ehkä tuo perushoivan ja -turvallisuuden laiminlyönti, sitten nuo vesileikit - ellei niihin liity jotain seksuaalista? Joka tapauksessa suositan minäkin, että äkkiä pois sieltä. Joku jo neuvoikin säästämään kaikki mahdolliset dokumentit (viestit yms) vastaisen varalle. Jos mahdollista niin tallenna ennen lähtöä miehen kanssakäymistä vauvan kanssa. Voimia tulevaan!
Tuo uinti on kai jotenkin hieman fanaattista ainakin minun korvaani koska infossa ohjaaja kertoi että joku vauva oli itkenyt 4 ensimmäistä kuukautta uinnissa ennen kuin tottui. Minun järkeeni ei mene miksi kiusata vauvaa kuukausia. Joka kerta muutama itkee väsyitkua mutta kertaakaan kukaan muu ei ole huutanut 15min täyttä kurkkua. Olisi pitänyt hakea vauva silloin. :( Otan nämä puheeksi seuraavassa neuvolassa, se on onneksi pian. Kerran jo yritin tästä puhua, en kaikesta mutta mm pesemisestä. SIlloin kehoitettiin antamaan miehen thedä omalla tyylillä jossei haittaa vauvaa. Eli pitäisi sallia saippuointi ja jatkuva suihkussa käyminen. Tietysti hekin olisivat voineet ottaa erilaisen kannan jos olisin kertonut ns kaiken mutta sen kertomiseen menisi tunteja, kun näitä ns. "Pieniä" asioita on kuitenkin useita ja vasta kokonaiskuvan auettua ehkä pystyy täysin havaita että jokin on hullusti. Mikään asia ehkä yksinään yksittäisenä tapahtumana ei vielä ole hälyttävä. Olisiko sitten jatkossakin jos vauvasta tulee erolapsi pakko sallia jatkuva peseminen. Voi itku. Ap
Ap varaa neuvolaan akuuttiaika heti jo ennen tuota seuraavaa tarkastusaikaa.
Kirjoita neuvolaa varten paperille kaikki pienetkin tilanteet, joissa miehesi on kohdellut vauvaa huonosti. Kertoessa ei mene tunteja kun ne on paperilla, se terkka lukee paperin kymmenessä minuutissa.
Ikävä sanoa, mutta ala keräämään todisteita. Nauhoita salaa kotona tilanteita ja keskusteluja, joissa tulee ilmi miehen toiminta. Jos et muuten saa nauhoitettua, niin laita nauhuri päälle ja ota miehen kanssa mukailoisesti puheeksi suihkut ja uinnit ja yritä saada miehesi sanomaan jotain, joka toimii todisteena viranomaisille. Voit myös valokuvata, kun kuvaat sillä verukkeella, että haluat kivassa hengessä ottaa muistoksi kuvia vauvan arjesta niin mies ei epäile mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on ap:hen ihmeen paljon valtaa. Mietin tuota uimahalliepisodia omalle kohdalleni, niin olisin kylmän viileästi hakenut vauvan pois sieltä pukuhuoneen penkiltä. Yksikään mies siellä ei olisi häiriintynyt, jos ap olisi vaikka lattiaan tuijottaen sanonut että "anteeksi, otan vain tuon vauvani". Ihmettelen vähän, miten ne muut mieget eivät reagoineet ollenkaan vaan antoivat vauvan itkeä yksin penkillä?
Jos vauva oikeasti itki 15 minuuttia niin se on pitkä aika.Ja kyllä, voin vakuuttaa että olisin tehnyt noin. En pelkää vaikeita tilanteita, enkä varsinkaan silloin jos oma lapsi on siinä.
Voitte uskoa että siinä aulassa oli hyvin ihmetteleviä katseita, etenkin muilta miehiltä koska huuto oli tosiaan katkeamatonta sen 15 minuuttia. Minulla on siis tunne kuten muutamat tuoneet esiin että mies purkaa minuun ja vauvaan "jotakin". Näitä pieniä outoja asioita joista en pidä siis on. Niille siis jotka luulevat että vauvalla on superhuono iho niin kasvojen ja pään iho tosiaan hilseilee ja olen rasvannut useita kertoja päivässä ja nekin ovat paremmat kuin pahimmillaan. Muuta vartaloa olen öljynnyt ja sillä tavalla iho muualla on ihan hyvä. Silti sanomattakin selvää on, että parempi olisi olla suihkuttamatta ja rasvaamatta. Miksi suihkuttaa niin paljon että joutuu rasvaamaan. Yhdessä vaiheessa jalkojen iho todella hilseili mutta öljy auttoi siihen hyvin. Mies osittain käsittelee mielestäni vauvaa oudosti, mm nostaa sen yöhaalarista eikä itse vauvasta. Samoin saattaa joskus ihan oikeasti roikuttaa jaloista alaspäin. Nyt kun mietin niin tosiaan muu osallistuminen on vähäistä, tietysti joskus vähän leikittää vauvaa sylissä jos se on hyväntuulinen. Itkevänä tosiaan laittaa pois ettei opi että itkulla saa huomiota. Jotenkin kai ajattelin että uuimahallissa olisi tullut "kohtaus", ehkä se olisi ollut hyväkin. Kerran sukulaisillallisella vauva itki sukulaisen sylissä, hän sanoi että jospa vauva välillä menisi äidin syliin niin mies nappasi vauvan välistä ja piti siitä kiinni ylempää, minä alempaa. Kauhistuttaa jos lapsi joutuisi viettämään vaikkapa viikonloppuja miehen luona jos tavat ei muutu. :( Ap
Voin kertoa, että meillä olisi parisuhde ja vauvauinti loppunut viimeistään tuohon pukuhuone-episodiin. Olisin huutanut miestenhuoneeseen että nyt ne munat piiloon kellä on, hakenut vauvan sieltä pois ja jatkanut matkaa suoriltaan ihan minne tahansa paitsi kotiin. Tehnyt lasun ja alkanut järjestää elämää kaksin vauvan kanssa. Ei ole tarkoitus syyllistää ap:ta, mutta kyllä sun nyt olis tehtävä radikaali ratkaisu, jotta saat asiat selviämään ja vauvan turvaan. Moni on jo sitä suosittanut eikä auttane asioita enää toistella. Mutta jos nyt (toivottavasti) eroatte niin tämän näytön perusteella haet lapsen yksinhuoltajuutta ja vaadit miehelle vain valvottuja tapaamisia lapsen kanssa, ainakin alkuun. Yhteishuoltajuus tuommoisen ihmisen kanssa tulisi olemaan niin täyttä helvettiä. Eikä saa mahdollistaa mitään koko viikonlopun kestäviä suihkusessioita tai muutoin altistaa puolustuskyvytöntä lasta minkään outoilijan mielihalujen alle. Kaikista raskain peruste ehkä tuo perushoivan ja -turvallisuuden laiminlyönti, sitten nuo vesileikit - ellei niihin liity jotain seksuaalista? Joka tapauksessa suositan minäkin, että äkkiä pois sieltä. Joku jo neuvoikin säästämään kaikki mahdolliset dokumentit (viestit yms) vastaisen varalle. Jos mahdollista niin tallenna ennen lähtöä miehen kanssakäymistä vauvan kanssa. Voimia tulevaan!
Tuo uinti on kai jotenkin hieman fanaattista ainakin minun korvaani koska infossa ohjaaja kertoi että joku vauva oli itkenyt 4 ensimmäistä kuukautta uinnissa ennen kuin tottui. Minun järkeeni ei mene miksi kiusata vauvaa kuukausia. Joka kerta muutama itkee väsyitkua mutta kertaakaan kukaan muu ei ole huutanut 15min täyttä kurkkua. Olisi pitänyt hakea vauva silloin. :( Otan nämä puheeksi seuraavassa neuvolassa, se on onneksi pian. Kerran jo yritin tästä puhua, en kaikesta mutta mm pesemisestä. SIlloin kehoitettiin antamaan miehen thedä omalla tyylillä jossei haittaa vauvaa. Eli pitäisi sallia saippuointi ja jatkuva suihkussa käyminen. Tietysti hekin olisivat voineet ottaa erilaisen kannan jos olisin kertonut ns kaiken mutta sen kertomiseen menisi tunteja, kun näitä ns. "Pieniä" asioita on kuitenkin useita ja vasta kokonaiskuvan auettua ehkä pystyy täysin havaita että jokin on hullusti. Mikään asia ehkä yksinään yksittäisenä tapahtumana ei vielä ole hälyttävä. Olisiko sitten jatkossakin jos vauvasta tulee erolapsi pakko sallia jatkuva peseminen. Voi itku. Ap
Pystyisitkö varaamaan pidemmän ajan neuvolasta tai ottamaan yhteyttä lastensuojeluun? Tuossa nyt on niin paljon omituista, että terkkari ei välttämättä oikeasti saa oikeaa kuvaa, jos et ehdi kertoa kaikkea. Ketjun alussa et esimerkiksi vielä kertonut, että mies on roikottanut vauvaa jaloista tai nostanut pelkästä yöpuvusta.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä minua huolestuttaa se, ettei miehesi tunnu kunnioittavan sinun mielipiteitäsi ollenkaan. Teillä voi olla ehkä erilainen tapa olla lasten kanssa, ehkä mies tahtoo että lapsi oppii ja olla aktiivinen eikä kitinästä välitä kun taas sinä et halua itkettää vauvaa turhaan ja olisit vain vauvan ehdoilla ja rauhassa nämä ensimmäiset kuukaudet, ehkä jopa vuodet. Suosittelen että menette perheneuvolaan puhumaan niin ulkopuolinen voi auttaa teitä. Tsemppiä! Mutta kateeksi käy kuinka miehesi on noin osallistuva! Itse olen yh.. Mutta se on toisaalta joskus kivakin, saapa tehdä asiat omalla tavalla. :D
Olet siis kateellinen siitä, että ap:lla on mies joka pahoinpitelee vauvaa, roikottaa vauvaa jaloista pää alaspäin, vääntää vauvaa väkisin ihmeellisiin asentoihin, pilaa vauvan ihon saippualla, pakottaa hädissään itkevän vauvan suihkuun, ei lohduta vauvaa kun se itkee vaan jättää itkevän vauvan vartiksi yksin huutamaan kapealle puupenkille, josta vauva voi helposti pudota. Olet seonnut.
Vierailija kirjoitti:
Jos 35+ äiti (siis ns vanhempi synnyttäjä) ei osaa ratkaista tällaisia asioita itse vaan kyselee täällä - niin joko on ehta provo tai muuten vaan pimpelipom.
Mä kans ihmettelen, että vain yksi kyseli perhetaustan perään. Ap sanoi, ettei mies ole väleissä sisaruksen kanssa ja äiti on kuollut. Ihanko oikeasti et tiedä miehesi lapsuudesta ja nuoruudesta mitään? Et siis tunne puolisoasi ja hankit hänen kanssaan lapsen. Jos tämä tarina on tosi, niin pelottavaa ei ole vaan isän käytös, vaan myös äiti, jolle lapsen isä on tuntematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 35+ äiti (siis ns vanhempi synnyttäjä) ei osaa ratkaista tällaisia asioita itse vaan kyselee täällä - niin joko on ehta provo tai muuten vaan pimpelipom.
Mä kans ihmettelen, että vain yksi kyseli perhetaustan perään. Ap sanoi, ettei mies ole väleissä sisaruksen kanssa ja äiti on kuollut. Ihanko oikeasti et tiedä miehesi lapsuudesta ja nuoruudesta mitään? Et siis tunne puolisoasi ja hankit hänen kanssaan lapsen. Jos tämä tarina on tosi, niin pelottavaa ei ole vaan isän käytös, vaan myös äiti, jolle lapsen isä on tuntematon.
Vanhemmat olivat kuolleet jo kun tapasimme. Kaikki tieto on siis miehen kertomaa. Tietysti miehen kanssa näistä puhuttu paljon eikä silloin mitään ihmeellistä ole ilmennyt, ainoastaan riitaiset välit siskoon mutta ajattelin että näitä nyt ollut omassakin suvussa. Kaikki muu hänen kertomansa antanut kivan kuvan lapsuudenperheestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
No ehkä minua huolestuttaa se, ettei miehesi tunnu kunnioittavan sinun mielipiteitäsi ollenkaan. Teillä voi olla ehkä erilainen tapa olla lasten kanssa, ehkä mies tahtoo että lapsi oppii ja olla aktiivinen eikä kitinästä välitä kun taas sinä et halua itkettää vauvaa turhaan ja olisit vain vauvan ehdoilla ja rauhassa nämä ensimmäiset kuukaudet, ehkä jopa vuodet. Suosittelen että menette perheneuvolaan puhumaan niin ulkopuolinen voi auttaa teitä. Tsemppiä! Mutta kateeksi käy kuinka miehesi on noin osallistuva! Itse olen yh.. Mutta se on toisaalta joskus kivakin, saapa tehdä asiat omalla tavalla. :D
On niin osallistuva että kokeilee tuleeko lapselle aivovaurio kun roikottaa pää alaspäin jaloista, että osallistuu lapsesta eroon pääsemiseen. Osallistuu lapsen ihon tuhoamiseen käyttämällä saippuaa ja suihkua ja osallistuu lapsen turvallisuudentunteen ja minuuden tuhoamiseen huudattamalla ja jättämällä huomiotta. Ai kun” ihana” mies, kaikille tällainen.
Ap, tämä ylläoleva on sarkasmia, miehesi on oikeasti mielenvikainen pahoinpitelijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on ap:hen ihmeen paljon valtaa. Mietin tuota uimahalliepisodia omalle kohdalleni, niin olisin kylmän viileästi hakenut vauvan pois sieltä pukuhuoneen penkiltä. Yksikään mies siellä ei olisi häiriintynyt, jos ap olisi vaikka lattiaan tuijottaen sanonut että "anteeksi, otan vain tuon vauvani". Ihmettelen vähän, miten ne muut mieget eivät reagoineet ollenkaan vaan antoivat vauvan itkeä yksin penkillä?
Jos vauva oikeasti itki 15 minuuttia niin se on pitkä aika.Ja kyllä, voin vakuuttaa että olisin tehnyt noin. En pelkää vaikeita tilanteita, enkä varsinkaan silloin jos oma lapsi on siinä.
Voitte uskoa että siinä aulassa oli hyvin ihmetteleviä katseita, etenkin muilta miehiltä koska huuto oli tosiaan katkeamatonta sen 15 minuuttia. Minulla on siis tunne kuten muutamat tuoneet esiin että mies purkaa minuun ja vauvaan "jotakin". Näitä pieniä outoja asioita joista en pidä siis on. Niille siis jotka luulevat että vauvalla on superhuono iho niin kasvojen ja pään iho tosiaan hilseilee ja olen rasvannut useita kertoja päivässä ja nekin ovat paremmat kuin pahimmillaan. Muuta vartaloa olen öljynnyt ja sillä tavalla iho muualla on ihan hyvä. Silti sanomattakin selvää on, että parempi olisi olla suihkuttamatta ja rasvaamatta. Miksi suihkuttaa niin paljon että joutuu rasvaamaan. Yhdessä vaiheessa jalkojen iho todella hilseili mutta öljy auttoi siihen hyvin. Mies osittain käsittelee mielestäni vauvaa oudosti, mm nostaa sen yöhaalarista eikä itse vauvasta. Samoin saattaa joskus ihan oikeasti roikuttaa jaloista alaspäin. Nyt kun mietin niin tosiaan muu osallistuminen on vähäistä, tietysti joskus vähän leikittää vauvaa sylissä jos se on hyväntuulinen. Itkevänä tosiaan laittaa pois ettei opi että itkulla saa huomiota. Jotenkin kai ajattelin että uuimahallissa olisi tullut "kohtaus", ehkä se olisi ollut hyväkin. Kerran sukulaisillallisella vauva itki sukulaisen sylissä, hän sanoi että jospa vauva välillä menisi äidin syliin niin mies nappasi vauvan välistä ja piti siitä kiinni ylempää, minä alempaa. Kauhistuttaa jos lapsi joutuisi viettämään vaikkapa viikonloppuja miehen luona jos tavat ei muutu. :( Ap
Voin kertoa, että meillä olisi parisuhde ja vauvauinti loppunut viimeistään tuohon pukuhuone-episodiin. Olisin huutanut miestenhuoneeseen että nyt ne munat piiloon kellä on, hakenut vauvan sieltä pois ja jatkanut matkaa suoriltaan ihan minne tahansa paitsi kotiin. Tehnyt lasun ja alkanut järjestää elämää kaksin vauvan kanssa. Ei ole tarkoitus syyllistää ap:ta, mutta kyllä sun nyt olis tehtävä radikaali ratkaisu, jotta saat asiat selviämään ja vauvan turvaan. Moni on jo sitä suosittanut eikä auttane asioita enää toistella. Mutta jos nyt (toivottavasti) eroatte niin tämän näytön perusteella haet lapsen yksinhuoltajuutta ja vaadit miehelle vain valvottuja tapaamisia lapsen kanssa, ainakin alkuun. Yhteishuoltajuus tuommoisen ihmisen kanssa tulisi olemaan niin täyttä helvettiä. Eikä saa mahdollistaa mitään koko viikonlopun kestäviä suihkusessioita tai muutoin altistaa puolustuskyvytöntä lasta minkään outoilijan mielihalujen alle. Kaikista raskain peruste ehkä tuo perushoivan ja -turvallisuuden laiminlyönti, sitten nuo vesileikit - ellei niihin liity jotain seksuaalista? Joka tapauksessa suositan minäkin, että äkkiä pois sieltä. Joku jo neuvoikin säästämään kaikki mahdolliset dokumentit (viestit yms) vastaisen varalle. Jos mahdollista niin tallenna ennen lähtöä miehen kanssakäymistä vauvan kanssa. Voimia tulevaan!
Tuo uinti on kai jotenkin hieman fanaattista ainakin minun korvaani koska infossa ohjaaja kertoi että joku vauva oli itkenyt 4 ensimmäistä kuukautta uinnissa ennen kuin tottui. Minun järkeeni ei mene miksi kiusata vauvaa kuukausia. Joka kerta muutama itkee väsyitkua mutta kertaakaan kukaan muu ei ole huutanut 15min täyttä kurkkua. Olisi pitänyt hakea vauva silloin. :( Otan nämä puheeksi seuraavassa neuvolassa, se on onneksi pian. Kerran jo yritin tästä puhua, en kaikesta mutta mm pesemisestä. SIlloin kehoitettiin antamaan miehen thedä omalla tyylillä jossei haittaa vauvaa. Eli pitäisi sallia saippuointi ja jatkuva suihkussa käyminen. Tietysti hekin olisivat voineet ottaa erilaisen kannan jos olisin kertonut ns kaiken mutta sen kertomiseen menisi tunteja, kun näitä ns. "Pieniä" asioita on kuitenkin useita ja vasta kokonaiskuvan auettua ehkä pystyy täysin havaita että jokin on hullusti. Mikään asia ehkä yksinään yksittäisenä tapahtumana ei vielä ole hälyttävä. Olisiko sitten jatkossakin jos vauvasta tulee erolapsi pakko sallia jatkuva peseminen. Voi itku. Ap
Ei ap, ei tule sallia sitä missään tapauksessa enää. Minusta lastensuojelu/turvakoti olisi parempi paikka mennä puhumaan. Ei se neuvolan terkkari paljon muuta voi kuin kuunnella ja tehdä lasun tai varata ajan perheneuvolaan, mutta siinä voi kestää liian kauan. Soita sosiaalipäivystykseen ja kerro sinne rehellisesti ihan kaikki. He tietävät kyllä, miten asiat siitä etenee. Ehkä jopa rikosilmoitus olisi paikallaan lapsen kaltoinkohtelusta/pahoinpitelystä.
Isälle ei saa jatkossa sallia kuvatun perusteella kuin valvottuja tapaamisia lapsen kanssa. Vauvauinti loppui justiinsa,se on selvästi miehen eikä lapsen harrastus eikä ne "lajin hyödyt" ole edes mitenkään kiistattomia. Mies voi mennä uimaan itsestäänkin.
Sinun tulee ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen. googlaa kotikuntasi sosiaalipäivystys, apua tulee saada ympäri vuotokauden. Aiheena yhteydenottoon on huoltajan tekemä lapsen pahoinpitely. katso tämä https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysym…
Älä enää odota neuvolaa vaan toimi heti.
Lainaus tuosta sosiaalipäivystyskohdasta thl sivuilta, syitä ottaa yhteyttä: mm.
Huoltajan rikosepäily/väkivalta/riita/ vakava mielenterveysongelma
sekä
Lapseen/nuoreen kohdistunut väkivalta (myös seksuaalinen)
Mitä tehdä, kun vauva itkee: https://ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaitkee/kun-vauva-itkee/#ota_vauv…
Jos miehesi ei ymmärrä noita keinoja, niin hän tarvitsee apua turvalliseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa.
Noin pieni vauva ei saa mitään viikonloppu- tms muita kahdenkeskisiä pitkiä tapaamisia isän kanssa, ihan imetyksestäkin johtuen.
Ja se, miten aktiivisesti mies osallistuu teidän elämään eron jälkeen, ja tapaa vauvaa, tulee vaikuttamaan siihen millaiseksi tapaamiset muotoutuvat jatkossa. Veikkaan että vauva ei miestä kiinnosta jos pääsee tapaamaan häntä jonkun muun ehdoilla, vaikuttaa ihan omat tarpeet edellä kulkevalta tyypiltä. Tällöin on näyttö siitä ettei isä ole kiinnostunut roolistaan, eikä tapaamisiin painosteta jatkossakaan.
Eikö Munchausenin oireyhtymään kuulu huomion hakeminen?
Tosin ao. tapauksessa voi myös elää ihan kokonaan fantasiaa (ilman lastakin) jota varmaan pitäisi olla klo 11.17 ruokkimassa?
Minä sopisin isän kanssa että hän voi mennä kahdestaan uimaan vauvan kanssa. Sinä jäät kotiin ja saat omaa aikaa. Mutta selvät pelisäännöt. Pumppaat maitoa mukaan. Kun vauva on herännyt kakannut, sitten tuntia ennen uimaan saapumista vauva syö. (Voit aluksi varmistaa) Sitten eikun polskimaan. Vauva pestään nopeasti ja laitetaan kuivattuna ja peiteltynä turvakaukaloon/vaunukoppaan pullo suussa tuettuna vaikka sillä pyyhkeellä. Sitten isä pesee itsensä ja katsoo silmä kovana mukulaa tämän toimituksen ajan. Jos haluaa istua suihkussa lapsi sylissä, tekee sen niin että pullo on mukulan suussa tämän ajan. Tai istuu saunan alimmalla lauseella miedolla puolella. Pieni lämpö ramaisee lasta kuin lasta. Sitten pukemaan. Voi ostaa vaikka haalarin joka on jalka osasta pussi (saa myös turvavyö reijällä) jos isä ei kerran tykkää pukea hankalia vaatteita. Sieltä kotiin nukkumaan. Nukahtaa varmaan jo matkalla. Ymmärrän sinua ja myös miestäsi. Ei se mieskään isäksi opi yhdessä yössä ja uskon hänen ehkä ajatelleen juuri tätä sinun pelkoasi. Jos sinä et pysty sitä opettamaan hän tekee sen. Miksi et luota häneen. Kyllä se rytmi löytyy isä lapsi suhteeseen jos sellainen annetaan rakentua. Jos lasta ahdistaa vedessä oletko miettinyt millaista tunnetilaa sinä välität lapsellesi. Hallitsetko tunteesi kun katselet heitä vai oletko huolestunut, peloissasi, ahdistunut, kauhuissaan, odotatko että jotain kamalaa tapahtuu? Voitte keksiä jonkun toisen harrastuksen myöhemmin. Tarvitset lepoa, lapsi on vasta 4kk. Uimataito on arvokas lahja joka voi pelastaa oman tai jonkun muun hengen. Voit myös opettaa lapsesi pelkäämään ja välttelemään vettä. Mielestäni miehesi yrittää olla kumppanisi tavalla joka ei miellytä sinua koska sinulla nousee puolustusreaktio päälle. Koska lapsuus. Syömisessä, pukeutumisessa ja käytännön asioissa olet oikeassa. Mutta ei ole yhtä oikeaa tapaa olla vanhempi. Se että olette erilaisia voi olla suuri vahvuus. Saatat olla hieman kriittisempi koska hormonit saavat kokemaan kaiken enemmän uhkaavana. Se on luonnollista. Tiedostaminen voi maadoittaa tunteita. Ajan kanssa tulette pelaamaan toistenne tapoja. Toinen osaa paremmin jonkun ja toinen toisen. Siksi on hyvä olla kaksi. Empaattisuutesi on killan arvoista vauvalle nyt. Miehesi ehkä löytää paremman sävelen lapsen kanssa uhmaiässä. Mistä sitä tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä minua huolestuttaa se, ettei miehesi tunnu kunnioittavan sinun mielipiteitäsi ollenkaan. Teillä voi olla ehkä erilainen tapa olla lasten kanssa, ehkä mies tahtoo että lapsi oppii ja olla aktiivinen eikä kitinästä välitä kun taas sinä et halua itkettää vauvaa turhaan ja olisit vain vauvan ehdoilla ja rauhassa nämä ensimmäiset kuukaudet, ehkä jopa vuodet. Suosittelen että menette perheneuvolaan puhumaan niin ulkopuolinen voi auttaa teitä. Tsemppiä! Mutta kateeksi käy kuinka miehesi on noin osallistuva! Itse olen yh.. Mutta se on toisaalta joskus kivakin, saapa tehdä asiat omalla tavalla. :D
Olet siis kateellinen siitä, että ap:lla on mies joka pahoinpitelee vauvaa, roikottaa vauvaa jaloista pää alaspäin, vääntää vauvaa väkisin ihmeellisiin asentoihin, pilaa vauvan ihon saippualla, pakottaa hädissään itkevän vauvan suihkuun, ei lohduta vauvaa kun se itkee vaan jättää itkevän vauvan vartiksi yksin huutamaan kapealle puupenkille, josta vauva voi helposti pudota. Olet seonnut.
Itseasiassa kommentoin pelkän aloituksen perusteella. En ole lukenut ketjun muita kommentteja.. No tässä tapauksessa jos noin on niin mies on varmaan psykopaatti eli pakkaa tavarat ja lähde.
Minulla ero olisi tullut jo ensimmäisestä jaloista roikottamisesta ja olisin lähtenyt ovesta ulos lapsi mukanani! pienen vauvan päätä ja niskaa tulee tukea, jaloista roikottaminen pää alaspäin ON pahoinpitelyä. Aivovamma tulee pienemmästäkin ravistelusta.
Ap sinun miehellä on ennestään toinen lapsi, jostain aiemmasta liitosta. Miten mies kohtelee häntä?
Vierailija kirjoitti:
Minä sopisin isän kanssa että hän voi mennä kahdestaan uimaan vauvan kanssa. Sinä jäät kotiin ja saat omaa aikaa. Mutta selvät pelisäännöt. Pumppaat maitoa mukaan. Kun vauva on herännyt kakannut, sitten tuntia ennen uimaan saapumista vauva syö. (Voit aluksi varmistaa) Sitten eikun polskimaan. Vauva pestään nopeasti ja laitetaan kuivattuna ja peiteltynä turvakaukaloon/vaunukoppaan pullo suussa tuettuna vaikka sillä pyyhkeellä. Sitten isä pesee itsensä ja katsoo silmä kovana mukulaa tämän toimituksen ajan. Jos haluaa istua suihkussa lapsi sylissä, tekee sen niin että pullo on mukulan suussa tämän ajan. Tai istuu saunan alimmalla lauseella miedolla puolella. Pieni lämpö ramaisee lasta kuin lasta. Sitten pukemaan. Voi ostaa vaikka haalarin joka on jalka osasta pussi (saa myös turvavyö reijällä) jos isä ei kerran tykkää pukea hankalia vaatteita. Sieltä kotiin nukkumaan. Nukahtaa varmaan jo matkalla. Ymmärrän sinua ja myös miestäsi. Ei se mieskään isäksi opi yhdessä yössä ja uskon hänen ehkä ajatelleen juuri tätä sinun pelkoasi. Jos sinä et pysty sitä opettamaan hän tekee sen. Miksi et luota häneen. Kyllä se rytmi löytyy isä lapsi suhteeseen jos sellainen annetaan rakentua. Jos lasta ahdistaa vedessä oletko miettinyt millaista tunnetilaa sinä välität lapsellesi. Hallitsetko tunteesi kun katselet heitä vai oletko huolestunut, peloissasi, ahdistunut, kauhuissaan, odotatko että jotain kamalaa tapahtuu? Voitte keksiä jonkun toisen harrastuksen myöhemmin. Tarvitset lepoa, lapsi on vasta 4kk. Uimataito on arvokas lahja joka voi pelastaa oman tai jonkun muun hengen. Voit myös opettaa lapsesi pelkäämään ja välttelemään vettä. Mielestäni miehesi yrittää olla kumppanisi tavalla joka ei miellytä sinua koska sinulla nousee puolustusreaktio päälle. Koska lapsuus. Syömisessä, pukeutumisessa ja käytännön asioissa olet oikeassa. Mutta ei ole yhtä oikeaa tapaa olla vanhempi. Se että olette erilaisia voi olla suuri vahvuus. Saatat olla hieman kriittisempi koska hormonit saavat kokemaan kaiken enemmän uhkaavana. Se on luonnollista. Tiedostaminen voi maadoittaa tunteita. Ajan kanssa tulette pelaamaan toistenne tapoja. Toinen osaa paremmin jonkun ja toinen toisen. Siksi on hyvä olla kaksi. Empaattisuutesi on killan arvoista vauvalle nyt. Miehesi ehkä löytää paremman sävelen lapsen kanssa uhmaiässä. Mistä sitä tietää?
Miten kehtaat puolustaa miestä, joka pahoinpitelee vauvaansa?????!!!!!!!!!
Olet paha ihminen.
Tuo uinti on kai jotenkin hieman fanaattista ainakin minun korvaani koska infossa ohjaaja kertoi että joku vauva oli itkenyt 4 ensimmäistä kuukautta uinnissa ennen kuin tottui. Minun järkeeni ei mene miksi kiusata vauvaa kuukausia. Joka kerta muutama itkee väsyitkua mutta kertaakaan kukaan muu ei ole huutanut 15min täyttä kurkkua. Olisi pitänyt hakea vauva silloin. :( Otan nämä puheeksi seuraavassa neuvolassa, se on onneksi pian. Kerran jo yritin tästä puhua, en kaikesta mutta mm pesemisestä. SIlloin kehoitettiin antamaan miehen thedä omalla tyylillä jossei haittaa vauvaa. Eli pitäisi sallia saippuointi ja jatkuva suihkussa käyminen. Tietysti hekin olisivat voineet ottaa erilaisen kannan jos olisin kertonut ns kaiken mutta sen kertomiseen menisi tunteja, kun näitä ns. "Pieniä" asioita on kuitenkin useita ja vasta kokonaiskuvan auettua ehkä pystyy täysin havaita että jokin on hullusti. Mikään asia ehkä yksinään yksittäisenä tapahtumana ei vielä ole hälyttävä. Olisiko sitten jatkossakin jos vauvasta tulee erolapsi pakko sallia jatkuva peseminen. Voi itku. Ap