Miten ilmaista asia henkilölle, jota ei haluta mukaan luokan päätösristeilylle?
Henkilöä vaan ei haluta mukaan, koska hänen persoonastaan ja jutuistaan ei oikein pidetä. Hän on vaan niin eri planeetalta kun me muut, eikä häntä haluta mukaan tunnelmaa pilaamaan väläytyksillään, kun kuitenkin änkeää väkisin milloin missäkin tilanteessa porukoihin.
Tätä "änkeytymistä" on ollut ihan riittävästi koko kouluajan ja nyt haluttaisiin juhlia luokan päättäjäisiä ihan omalla porukalla, ilman mitään turhaa häiriköintiä.
Yritimme aluksi salata risteilyä, mutta se oli aika mahdotonta, etteikö hän kuitenkin saanut asiasta tietää ja nyt hänkin kovasti touhuaa mukaan.
Henkilö, joka matkanvarausta hoitaa, ei ainakaan tule tälle tyypille matkaa varaamaan
Sekin toki on mahdollista, että tämä luupää tulee sitten samalle laivalle ns, omalla varauksellaan omatoimisesti. se ei olisi mikään ihme.
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Ja vasta on ollut juttua lehdissä, kun yksinäisyys vaivaa ja täällä palstallakin on kirjoitettu, kun aikuiset sulkevat toisia ryhmistä.
Puhukaa mieluummin suoraan tälle henkille, että ette pidä hänen käytöksestään ja tavoistaan. Olkaa aikuisia. Älkää tehkö lapsellisesti häntä kohtaan. Hänen käytös voi kieliä siitä, että on todella epävarma itsestään eikä osaa hakea paikkaansa oikein. Sen lisäksi hän taitaa myös vaistota mitä hänestä ajatellaan.
Provohan tuo aloitus oletettavasti on, joten sikäli tilannetta on turha spekuloida. Mutta jos noin yleisellä tasolla mietitään, niin eipä henkilön huonosta käytöksestä tai tavoista varmaan voida juuri puhua, koska niitä ei ole. Useinhan kyseessä on tyypillinen teini-ikäisten pissisten porukka, johon ei mahdu persoonalliset runotytöt, nörtit tmv. Nytkin puhuttiin eri planeetoista eli selvästi tämä erilaisuus ärsyttää, ei niinkään se, että henkilö loukkaisi, olisi pahantahtoinen tmv.
Tavallaan kaikkea erilaisuutta suvaitaan paljon enemmän kuin joskus kivikaudella, mutta isommissa porukoissa todellinen hyväksyntä voi jäädä silti pieneksi.
Ovatko siis kaikki porukassa sitä mieltä, että tämän yhden seuraa ei kaivata? Ymmärrän tilanteen ja ärsytyksen, jos henkilö on oikeasti rasittava esim. puhuu koko ajan itsestään eikä kuuntele muita, on ilkeä tai pervo. m
Mutta jos henkilö on muuten mukava eikä ole noita edellä mainittuja asioita, niin en näe syytä sille, miksi hän ei voisi edes viimeiselle yhteiselle reissulle tulla?
Tekstissäsi on myös paljon aukkoja, kuten esimerkiksi se, että et kerro selkeästi onko kyseessä koko luokan yhteinen reissu, johon KAIKILLA luokkalaisilla on oikeus tulla vai porukan yhdessä suunniteltu matka. Et myöskään kerro, millä lailla tämä kyseinen henkilö pilaa tunnelman ja mitä nämä "väläytykset" ovat.
Jos olisin tämä ei-haluttu yksilö, niin haluaisin että minulle oltaisiin rehellisiä.
Hei mun lapsi lopetti amkin kun sun kaltaiset eivät hyväksyneet porukkaan ja alkaneet pakollisiin ryhmätöihin kaveriksi. Niin, koska erilainen tais ollakkin hitusen fiksumpi kuin muut pulliaiset. Häpee kiusaaja!
huhhuh miten lapsellista touhua
Tää aloitus on niin kamala, ettei kukaan voi olla noin hirveä toiselle. Todellinen kiusaajaluokka.
Älkää sitten vinkutko kun syrjäytyneet tulevat kalliiksi. Romutetaan täysin, eristetään ja sitten uutisoidaan kuinka meillä on niin paljon syrjäytyneitä ja ihmetellään kun ei kouluja ole käyty.
Tämä on pahinta mitä voi tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Tää aloitus on niin kamala, ettei kukaan voi olla noin hirveä toiselle. Todellinen kiusaajaluokka.
Täysin normaalia touhua!
Luokkaretkellä kauan sitten 15-vuotiaina, kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa, Leningradissa. Minua kiusattiin lähinnä kotioloistani johtuvista syistä, joita en nyt ala tähän avamaan kovin paljoa. Luokkaretkelle kuitenkin kelpasin mukaan ja minä olin aika aktiivinen myös leipomaan ym. Ei minulla oikeastaan ollut kuin muutama kiusaaja, mutta näitä kuuluisia sivustakatsojia paljon.
No luokkaretken aikana oli järjestetty illanvietto, johon minua, parasta kaveriani ja kahta muuta tyttöä ei kutsuttu mukaan. Me lähdimme keskenämme kaupungille. Valvovat opettajatkin olivat tuossa illanveitossa ja heille oli sanottu ettei me ole haluttu tulla, vaan halutaan olla hotellihuoneessa. Ei meillä varmaan lupa olisi ollut mennä kaupungille, mutta opettajat luottivat meihin hiljaisiin tyttöihin aika sokeasti. Eikä me tajuttu, että jotain olisi voinut tapahtua. Mutta ei meille tapahtunukaan mitään pahaa - vaan hyvää. Tapasimme paikallisia poikia, samanikäisiä tai ehkä vähän vanhempia ja vietimme illan ihan kivoissa merkeissä heidän kanssaan, syötiin suklaata - jota siihen aikaan piti vielä ostaa jonottamalla - ja hulluteltiin ihan viattomasti ja päätiin käyttämään kielitaitoamme, saksaa, kun venäläiset eivät osanneet englantia. Tämähän se vasta aiheuttikin suuttumusta, ts. kateutta kuin suosittujen tyttöjenhän sitä olisi pitänyt saada tavata paikallisia ja hullutella heidän kanssaan. Me lohdultetiin, että teillä oli varmaan paljon mukavampaa oma luokan poikien kanssa....