Onko normaalia, että vanhemmat vastailevat lastensa puheluihin kesken työpäivän?
Työpaikallani ei ole muita alakouluikäisten lasten vanhempia, niin siksi kysyn. Onko tämä ihan normaalia?
-Äidillä 9 v ja 11 v lapset. Äiti vastailee lasten puheluihin kesken iltapäivän palaverien, kun lapset soittelevat "saadaanko Maijan kanssa tulla sisälle leikkimään?/voiko syödä kaapista välipalaa?/monelta sä tuut kotiin?" Näitä puheluita tulee käytännössä päivittäin.
-Jos koulusta soitetaan, että lapsi on kipeä, niin äiti saattaa opettajalle todeta, ettei nyt pääse hakemaan lasta, kun on töissä. Kysyy, eikö lapsen haku voisi odottaa iltapäivään, jos eivät saa lapsen isää kiinni.
Kommentit (103)
Lapselle vastataan jos se ei ole täysin mahdotonta työtilanteen takia.
Ihan perus, jos on vasta koulun aloittaneet lapset. Mutta miksi joku 11 v enää soittelisi äidille? Eikö noita asioita voi käydä etukäteen läpi.
Pienet lapset tarvitsee vanhempiaan.
Pakkohan niihin on vastata kun ei koskaan tiedä jos vaikka on sattunut jotain.
Ei ole kyllä minusta todellakaan normaalia. Nämä vanhemmat eivät ole ilmeisesti tajunneet, minne työnantaja on heidät palkannut. Töihin.
Jos siis puhelut ovat saman ihmisen kohdalla ihan jokapäiväinen riesa.
On normaalia vastata kesken työpäivän, mutta palavereiden aikana tms. ei minusta hyväksyttävää.
Vähän riippuu, minkä tason palaveri. Arkisissa normaalia, ulkopuolisen tahon kanssa käytävässä keskustelussa putäisin todella tökerönä. Tuon ikäiset osaavat laittaa viestinkin perään, jos vanhempi ei pääse vastaamaan.
Voisi tietty opettaa tekstiviesteihin palaverien aikaan. Blokata ja viesti perään.
Joskus voi olla oikea hätä, niin kyllä yhteysmahdollisuus on hyvä olla.
Kyllä minäkin aikoinaan soittelin äidille töihin. Kävinkin joskus siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu, minkä tason palaveri. Arkisissa normaalia, ulkopuolisen tahon kanssa käytävässä keskustelussa putäisin todella tökerönä. Tuon ikäiset osaavat laittaa viestinkin perään, jos vanhempi ei pääse vastaamaan.
Niinpä. tässä teille, p*ska-Lidlin jankkaajat!
Mä aikanaan pyysin laittamaan mieluummin viestillä, jos on joku lyhyt asia (tyyliin "meen kaverille").
Itse olin 3 lapsen yh. Sovittiin että vaan aidosti tärkeässä asiassa soitto.
Muuten txt.
Itse tein aina esim iltavuorossa yhden tarkistusoiton, omalla tauolla.
Vierailija kirjoitti:
Mä aikanaan pyysin laittamaan mieluummin viestillä, jos on joku lyhyt asia (tyyliin "meen kaverille").
Ja jos satuin olemaan palaverissa ja lapsi soitti, hylkäsin puhelun ja laitoin viestin, jossa pyysin kirjoittamaan asiansa viestinä.
Tottakai alakoulu-ikäisille vastataan jos vaan pystytään. Eli riippuu toki palaverin laadusta tai vaikkapa leikkausta tekevä kirurgi ei varmaan vastaile. Mutta kyllä oma puolisoni on ihan minunkin puheluuni vastannut "olen teams-paliksessa, kerro nopeasti" tms. eli riippuu kenen kanssa sitä palaveria käydään (jos on oma työyhteisö, niin palaveri usein vapaampi kuin vaikkapa ulkopuolisen firman edustajan kanssa) ja onko teams vai paikan päällä jne.
Ei ole normaalia kysellä tuollaisia päivittäin. Joko yliholhottuja avuttomiksi opetettuja lapsia, tai mikä todennäköisempää, tekevät tahallaan, hyvin tietävät häiritsevänsä. Pakkohan äidin on vastata, mutta pitäisi ainakin yrittää puhua kotona, milloin on sopivaa soittaa ja mitkä asiat pitää päättää itse
Sitä pitää ymmärtää vaikka olisi häiriötä, on ihan tavallista ja vanhempiakin erilaisia, jotkut paapoo enemmän tai ovat huolissaan, eihän sitä arvaa millaiset tenavat kullakin.
Olen 45 v, mulla ei ole lapsia ja teen etätyötä, mutta pistää kyllä miettimään, että mitenkähän me omassa lapsuudessa pärjäiltiin, kun ei tullut mieleenkään soittaa vanhempien töihin, ellei ollut oikeasti joku hengenhätä. Eikä koskaan edes ollut. Osattiin tietenkin itse ottaa välipalakaakaot ja -voileivät, tehdä läksyt, mennä kavereiden kanssa pihalle pelaamaan. No, ihmekös nykyään lapset ja nuoret on niin ahdistuneita. Luen Jonathan Haidtin bestseller kirjaa Anxious Generation. Siinä hyvin argumentoidaan, miten yhtäältä vanhempien alisuojelevuus kännyköiden/somen kanssa, mutta toisaalta myös ylisuojelevuus oikean maailman asioista aiheuttaa massiivista ahdistusepidemiaa.
On normaalia.