Miehelle nettona 4500 e/kk, mulle 1800 e/kk: miten jakaisitte?

Vierailija kirjoitti:

Siis omistukset on 50/50 enkä niitä mihinkään vaihda.

Lähinnä nyt ottaa päähän se, että miehelle jää säästöön rahaa ja mulla menee melkein kaikki elämiseen. Mun mielestä naimisissa oleva ihminen ei voi käyttäytyä niin.

Haluaisin kuulla, kuinka moni pitäisi reiluna sitä, että molemmilla menisi palkasta suurin osa yhteiselle tilille? Mun mielestä ei ole reilua että toinen saa muhkean osuuden säästöön, kun pienempipalkkaiselta kaikki menee elämiseen.

ap

En ymmärrä. Saman talouden varallisuuttahan se on, riippumatta tilistä. Meillä ei ole koskaan edes ollut yhteistä tiliä. Kun olin vähillä tuloilla vauvojen kanssa, niin mies siirsi silloin tällöin useita tonneja kerrallaan tililleni kun kävi vähiin.  Miehelläni on isommat tulot ja yleensä hoitanut suurimman osan laskuista ja hankinnoista. Sitten se se airastui ja tulot vähenivät, siirrettiin osa laskuista minulle ja maksoin itse yhden isomman hankinnan. Ei sillä ole väliä kenen tilillä ylimääräiset rahat makaa, kunhan kullakin on riittävät käyttövarat.

Hankala tilanne, koska tuloero parin välillä on noin suuri. On selvää, että naisen noinkin pitkä poissaolojakso töistä on vaikuttanut palkkakehitykseen, mutta millään ilveellä se ei olisi lähellekään miehen palkkaa ilman poissaoloakaan. Ja joku voisi myös tarttua siihen että onkohan ollut ihan pakko olla poissa noin pitkään.

Yksi asia mikä näissä keskusteluissa aina pistää silmään on väite että "avioliittoon kuuluu asia x", eli tässä tapauksessa yhteiset rahat. Ei avioliittoon ikävä kyllä kuulu mitään muuta kuin sellaiset asiat mistä on yhdessä sovittu. Ei ole olemassa mitään avioliiton pyhää määritelmää, jota pitäisi noudattaa. On vain kummankin vapaa tahto ja yhdessä sovitut asiat.

Itseäni kyllä nolottaisi aivan helvetisti kärkkyä toisen ihmisen rahoja, mutta kukin tyylillään...

Minusta se, että aviopuolisot alkavat varata yhteistä omaisuutta omaan käyttöön ja omiin harrastuksiin, riippumatta tulotasosta on lopun alku. Kun itse tienasin 3000 nettona ja vaimo oli kotohoidontuella, ei mieleeni edes tullut että suurempi potti kuuluu mulle. Ja hyvä niin, sillä nykyään vaimo tienaa enemmän kuin minä ja tulot menevät edelleen tasan, menneisyyteen on hyvä vedota😊 jos olisin nuorempana ollut ahne, olisin pitkässä juoksussa hävinnyt rahaa. Eikökannattaisi vaikka lähteä törmäämään ylimääräiset rahat etelään jos ne alkavat tuottaa tuollaisia ongelmia?

Minä ehdotin miehelleni, kun ostimme yhteisen kodin että maksetaan kulut puoliksi. Miehelläni yli 5 tuhannen nettopalkka. Meillä on noin 3000e kulut mihin kuuluu autosta lähtien kaikki. Minulla on netto 1800e kk. Mies sanoi silloin ettei me ruveta riitelemään rahasta. Hän maksaa enemmän kun tienaa enemmän. Hän maksaa 2500 ja minä 500 kuukaudessa. Mieheni sanoi, että yhteistä kotia tässä maksetaan.

Silti pidin epäreiluna häntä kohtaan, että maksaa enemmän. Mieheni sanoi vaan ettei häneltä puutu mitään ja meidän talous on kunnossa ja voidaan tehdä asioita ilman stressiä. Hänelle on ihan yksi lysti kummalla on enemmän rahaa, kun se raha päätyy kuitenkin meidän yhteiseen elämään.

Se oli kivasti sanottu ja siitä tuli hyvä mieli.

Meillä on omat tilit ja yhteinen tili. Yhteiselle maksetaan samassa suhteessa kuin palkat on, avopuoliso 40% ja minä 60% yhteisistä kk-menoista. Nää menee automaatilla kuukausittain, helppoa. Yhteiseltä maksetaan kaikki yhteinen, sähköt, ruoat jne. Ei tarvitse mitään säätöä.

Loput jää omaan käyttöön ihan mihin itse ne haluaa tunkea ja käyttää.

Talon omistus on 50-50, laina yhteinen. Harmittaako maksaa enemmän omasta palkasta toisen varojen kerryttämiseen asuntoa maksamalla? No ei pätkääkään. Minä pidän rahasta, mutta pidän avopuolisostani enemmän.

Taloa ei myöskään ole järkeä omistaa palkan suhteessa ellei ole satavarma ettei tulot muutu, vai myydäänkö sitä osuutta sitten aina kun toinen saa palkankorotuksen, vaihtaa työpaikkaa tai jää työttömäksi? Pitkässä juoksussa tuollainen lähtee käsistä kuitenkin.

Meillä se maksaa, jolla on rahaa. Minä tienaan miestä enemmän, mutta elän meidän elämää, jos me tarvitsemme rahaa, me käytämme sitä. Mulla on ajalta ennen miestä sijoitusasuntoni ja kaks autoa, jotka maksan ja ne on mun jos joskus erotaan. Ei kiinnosta raha muuten kuin siinä mielessä, että sovitamme elämän tulojemme mukaan.

Pyydän anteeksi ap.

Tekstini tuli sinun tekstin perään. Klo. 13. 38

En tiedä kuinka näin kävi.

Siis halusin sanoa et avioliitossa rahat samalle tilille ja sieltä yhdessä käytetään, mitä kukin tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja kaikki on ollut yhteistä. Nyt mies keksi että laittaa palkkansa omalle tililleen ja maksaa vain puolet pakollisista menoista. Sitä rupes vituttamaan että minä hyödyn hänestä.

ap

Ilmeisesti olet vituttava ihminen, joka ei ole ansainnut hänen rahojaan. Tämä heijastuu viesteistäsikin ja ylimielisestä asenteesta. Miehesi suunnittelee varmaan eroa ja kerää nyt kassaan rahaa.

Toisaalta ap on kelvannut miehelle hoitamaan 6 vuotta kotona miehen lapsia.

Tätä ketjua kun lukee, niin katoaa se viimeisinkin uskon rahtunen "naisen euroon". 

Tehkää niin, että kaikki rahat menee yhteiselle tilille. Miksi pariskunnalla edes pitäisi olla "omia säästöjä"? Yhteisestä tilistä ottaa niihin omiin menoihin rahaa, toimii. Vai teetkö kaikkea hintavaa yksin, ilman miestä ap? Ps. Esim. kampaamokäynti tai elokuvalippu ei ole minulle hintava.

Vierailija kirjoitti:

Eli miehelle jää palkasta käteen 4500 e/kk ja mulle 1800 e/kk. Meillä oma asunto, auto ja useampi lapsi.

Miten jakaisitte perheen menot, jos kuukausittaiset menot on 3000 e/kk ja loput jää yli?

Nyt molemmat maksetaan 1500 e/kk yhteiselle tilille, mutta musta se ei ole reilua. Itse kannattaisin esim. sitä, että molemmilta 70-80 % tuloista yhteiselle tilille ja loput omaan säästöön/sijoituksiin/menoihin.

Tuttu juttu. Kaikkien mielestä reilua on se, missä itse saa enemmän (ja toinen vähemmän). Muutenhan esimerkiksi politiikkaa ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja kaikki on ollut yhteistä. Nyt mies keksi että laittaa palkkansa omalle tililleen ja maksaa vain puolet pakollisista menoista. Sitä rupes vituttamaan että minä hyödyn hänestä.

ap

Ilmeisesti olet vituttava ihminen, joka ei ole ansainnut hänen rahojaan. Tämä heijastuu viesteistäsikin ja ylimielisestä asenteesta. Miehesi suunnittelee varmaan eroa ja kerää nyt kassaan rahaa.

Toisaalta ap on kelvannut miehelle hoitamaan 6 vuotta kotona miehen lapsia.

Tämä on ollut ap:n oma päätös, kukaan ei ole aseella uhaten pakottanut häntä hoitamaan lapsia 6 vuotta kotona. Luultavasti asiat on sovittu jo suhteen alussa kuntoon ja ap on itse suostunut näihin ehtoihin. Lisäksi olen varma, että koko perheen elättäminen on ollut miehen vastuulla silloin, kun ap on ollut kotiäitinä. Toisinsanoen kotiäidille on maksettu "palkkaa" omasta panoksestaan elinkulujen ja pakollisten menojen verran.

Meillä mies tienaa 60% nettotuloista ja minä 40%. Koti on mellä 50/50 omistuksessa, joten siitä maksetaan lainaa kumpikin yhtä paljon. Muut yhteiset kulut maksetaan tulojen suhteessa eli mies maksa 60% ja minä 40%. Tämä on mielestäni ainut reilu tapa. Laina vie palkastani suuremman osan kuin miehen palkasta, mutta haluan kuitenkin omistaa kodista puolet.

Palstalla on sellainen käsitys, ettei avioliitossa olisi elatusvelvollisuutta. Lain mukaan avioliitossa puolisolla on elatusvelvollisuus puolisoaan kohtaan ja omia lapsiaan kohtaan. Avioehdolla ei pysty elatusvelvollisuutta poistamaan, vaikka kertyvää omaisuuden jaolta eron tai kuoleman sattuessa pystyy suojautumaan.

Lain perusteella esimerkiksi toisen (yleensä nainen) ollessa vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla, toisen on elätettävä toista. Oikeuskäytännön mukaan asuminen, siihen liittyvät kulut, ruoka, ja kohtuulliset harrastus ja muut menot kuuluvat elatukseen. Elatuksen perusajatus on se, että tulojen mukaan osallistutaan, ja erokaan ei poista elatusvelvollisuutta lasten suhteen. Eron jälkeen elatusvelvollisuus määräytyy lasten lukumäärän ja elatuskyvyn mukaan (miehesi maksaisi suurimman osan lasten elatuksesta tuloerojenne takia)

Miten sitten ap:n tapauksessa menee, niin se on teidän sovittava. Jos teillä ei ole avioehtoa, niin jokainen penni, jonka sun mies säästää, eron tai kuoleman sattuessa jaetaan puoliksi sulle ja miehellesi. Elatuskyvyn huomioon ottaen, että pakollisten menojen jälkeen sulle jää vain 300 euroa ja miehellesi 3000 euroa, niin voisitte kyllä selvemmin elatusta enemmän miehesi vastuulle.

Ja ei juridisesta näkökulmasta, on kummallista, että ollaan perhe ja jaetaan kaikki muu, mutta raha-asioissa eletään ihan eri kastia, toinen suurituloisena ja toinen pienituloisena. Jos rakastaa toista, miksi ei halua toiselle hyvää.

Jos teillä ei ole avioeroa, puolet miehen säästöistä on sun.

Tosi epäreilu ajatusmalli sun mieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt mitä tekee työkseen yli 5000?

No en tiedä mistä työstä saa 5.000 €, mutta mieheni on nk. iso johtaja ja palkka on reilusti yli 65.000/kk. Ei, ei ole pilkkuvirhe.

Avioliitossa puolisot ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan, kuten on jo todettu, laki sen sanoo. Meillä minä tienaan n. 3-4 kertaa enemmän kuin mieheni ja maksan menoista näinollen enemmän. Meilläkin on omat tilit + yhteinen asuntolainatili, jolle kumpikin laittaa tuloihinsa nähden sopivan summan rahaa kuukausittain. Lisäksi minä maksan autolainan, autoon liittyvät laskut (paitsi polttoaineen), lasten harrastukset, yleensä kaikki lomamatkat jne. Ei aiheuta itselleni minkäänlaista stressiä, närää, katkeruutta eikä mitään muuta kuin positiivisia tunteita siitä, että on hyvä kun on hyväpalkkainen ammatti, jolla voin turvata _koko_ perheelleni mukavan elintason.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja kaikki on ollut yhteistä. Nyt mies keksi että laittaa palkkansa omalle tililleen ja maksaa vain puolet pakollisista menoista. Sitä rupes vituttamaan että minä hyödyn hänestä.

ap

Ilmeisesti olet vituttava ihminen, joka ei ole ansainnut hänen rahojaan. Tämä heijastuu viesteistäsikin ja ylimielisestä asenteesta. Miehesi suunnittelee varmaan eroa ja kerää nyt kassaan rahaa.

Toisaalta ap on kelvannut miehelle hoitamaan 6 vuotta kotona miehen lapsia.

Tämä on ollut ap:n oma päätös, kukaan ei ole aseella uhaten pakottanut häntä hoitamaan lapsia 6 vuotta kotona. Luultavasti asiat on sovittu jo suhteen alussa kuntoon ja ap on itse suostunut näihin ehtoihin. Lisäksi olen varma, että koko perheen elättäminen on ollut miehen vastuulla silloin, kun ap on ollut kotiäitinä. Toisinsanoen kotiäidille on maksettu "palkkaa" omasta panoksestaan elinkulujen ja pakollisten menojen verran.

Ei se ole palkkaa, vaan ihan lain mukaista elatusvelvollisuutta, johon kuuluu myös muidenkin kulujen maksaminen kuin pakolliset menot.

Mies on säästänyt pitkän pennin, kun ei ole tarvinnut maksaa ulkopuoliselle siivouksesta, lastenhoidosta (miehen tuloilla lähemmäs 300 euroa per lapsi JULKISELLA, kotona sivukuluineen n. 3000 e kuussa). Tuskinpa mies ois voinut tienata noin hyvin, jos olisi 8.00 viemässä lapsia päiväkotiin ja hakemassa 16.00 ja kauppaan ja kotiin tekemään ruokaa lasten kanssa ja illat menee lasten kanssa eikä töitä tehden.

Nainen on menettänyt joka kuukausi 1800 euroa nettona+eläkekertymä+sairastumisturva ym, jos olisi vakavasti sairastunut ja joutunut jäämään sairaspäivärahalle. Kuinka huonolla laskupäällä pakolliset elinkustannukset muuttuvat palkaksi?!!!!! 1500 on ollut puolet menoista ja niihin sisältyy lasten aiheuttamat menot, joten ap:n menot ovat huomattavasti pienemmän kuin 1500 euroa. No, onneks mulla riittää töitä, kun näitä matikan taitajia riittää Suomessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja kaikki on ollut yhteistä. Nyt mies keksi että laittaa palkkansa omalle tililleen ja maksaa vain puolet pakollisista menoista. Sitä rupes vituttamaan että minä hyödyn hänestä.

ap

Ilmeisesti olet vituttava ihminen, joka ei ole ansainnut hänen rahojaan. Tämä heijastuu viesteistäsikin ja ylimielisestä asenteesta. Miehesi suunnittelee varmaan eroa ja kerää nyt kassaan rahaa.

Toisaalta ap on kelvannut miehelle hoitamaan 6 vuotta kotona miehen lapsia.

Tämä on ollut ap:n oma päätös, kukaan ei ole aseella uhaten pakottanut häntä hoitamaan lapsia 6 vuotta kotona. Luultavasti asiat on sovittu jo suhteen alussa kuntoon ja ap on itse suostunut näihin ehtoihin. Lisäksi olen varma, että koko perheen elättäminen on ollut miehen vastuulla silloin, kun ap on ollut kotiäitinä. Toisinsanoen kotiäidille on maksettu "palkkaa" omasta panoksestaan elinkulujen ja pakollisten menojen verran.

Yhteinen päätös se on varmaankin ollut ja joka tapauksessa helpottanut miehen työssäkäyntiä. Mun pointti oli kuitenkin, että sinä väitit, että mies pitää ap:ta "vituttavana ihmisenä" - mutta mies on kuitenkin halunnut hänen hoitavan lapsiaan kokopäiväisesti kun lapset olivat pieniä. Tämä ei mielestäni ihan täsmää...

Sama prosenttiosuus palkoista yhteistilille. Toimii meillä, tosin noin iso palkkaero ei ole. Minä tienaan enemmän kuin mies. Reissuista mies maksaa enemmän kuin minä, koska yleensä reissataan miehen sijoitustuloilla. Itse olen niissä hommissa vasta oppimassa häneltä.